Muistin sinua taas,
miksen olisi muistanut,
oli syntymäpäiväsi.
En sentään uskaltanut
onnitteluviestiä enempää.
Toivoin kai jotenkin,
että sen huomaisit.
Mutta olet niin kaukana
kuin kahdessa vuodessa pääsee.
- Hyvin kaukana.
Minä muistan kaiken
enkä ole vielä päässyt
eteistä pitemmälle.
Pitäisi kai minunkin,
mutta mihin suuntaan?
miksen olisi muistanut,
oli syntymäpäiväsi.
En sentään uskaltanut
onnitteluviestiä enempää.
Toivoin kai jotenkin,
että sen huomaisit.
Mutta olet niin kaukana
kuin kahdessa vuodessa pääsee.
- Hyvin kaukana.
Minä muistan kaiken
enkä ole vielä päässyt
eteistä pitemmälle.
Pitäisi kai minunkin,
mutta mihin suuntaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
pysy siinä eteisessä, ehkä sillekkin on tarkoitus
ettet ole päässyt pidemmälle. Vaikeaa on päättää
mihin suuntaan astua, kun kaikki on vielä pinnas-
sa.
Haikeaa ja kaunista kaipausta.
Sinä se jaksat löytää myönteistä kaikista, kaikesta;
itsellä se on aika vaikeaa.
Mutta kesä jatkuu, kesä.
Auts!
Minun kompassini näyttelee milloin mitäkin...
siis sitä en uskalla lainata.
Hmmm... eteisestä vie ovi varmaankin ulos,
veisikö se tie mihin, noin aluksi.
Kaipuuta runossasi,,huh..luulen, ettei se lopu
koskaan.
Ihimsellä on tapana kuljettaa kaunista kaipuuta
mukanaan.
Runo, kaunis kuin mikä!
Mukava saada kommentti sinulta - ja kiitos muutenkin. Niin se ehkä on - kaikki kaunis koettu kulkee mukana tahtoi taikka ei. Lopulta ei enää tiedä, mikä on tunnetta, mikä muisto tai osa omaa itseä.