Mie oon rapu

ja kaikkea hyvää sinne päin.

mun mielestä kumminki on sillain sanottaisko turvatonta jos ei oo naimissa, nimittäin niinku taloudellisesti.

itellä ny semmonen tilanne vähän ikäänkuin. on kämppä tos olemassa, mut en oo ollu siellä oikein minkään vertaa.

kamoja on siel ns "kämpässä" ja sit tän mun rakkaani talolla kaikkea sen verran että pärjään. ja lisää roudailen vähän väliä.

no ja mää tänään sanoin hälle viimeks että meneeks hän mun kans naimisiin, niin sanoi että kaikki aikanaan. elikkä on luvannu mennä ja mikseipä meniskin.

no tietenki on vähän hankala hällä alkaa mua kosimaan noin sinänsä kun mulla ei oo ero entisestäkään selvä alkuunkaan. siis juridisesti.

kyllä me ollaan ihan hirveen rakastuneita molemmat, eikä enää hurmio-vaiheessa. syventyy tunteet vaan koko aika, vaikka arkikin astunu suhteeseeen, ollaan osattu kinastellakin ja sopia. eikä koko aika nyhjätä kyljessä, mut riittävästi.

mut sanoin mää hälle että se on sitten kans niin, että kaikkia kamoja en tuo ellei olla siinä vaiheessa sovittu jatkosta kunnolla. enkä varsinkaan osta isoja asioita sinne jossa en virallisesti asu.

vaikka kuinka rakkautta riittäis ja kaikkea, niin toinenhan voi vaikka potkaista tyhjää ja miten sitten käy, ei muuta kuin lähde mäkeen ja hyvä jos omas tavaras ehdit kerätä ennen perikuntaa?

juu ja entinen liitto teki monet vuodet kuolemaa, oli täydellinen virhe.
tykkään tehdä piha ja muita hommia tässä tulevassa kodissani, ei ole patistettu.
mutta sekin kaikki on vähän.. toisaalta ei tunnu tosiaan turvalliselta vielä kiintyä kaikkeen (vaikka olen kiintynyt jo apua), vaikka rakkautta on että rätisee.

kommentistasi. Erittäin tyhjentävästi sanottu, siinä se asia tuli selväksi!

SSRI kirjoitti:

kommentistasi. Erittäin tyhjentävästi sanottu, siinä se asia tuli selväksi!

-se vastaus oli tarkoitettu Peltoniemenhintrikalle.....meni liian alas näköjään.....