Purjeveneen maksiminopeus

numeroniilo

Uppoamarunkoisen purjeveneen maksiminopeuden pystyy ymmärtääkseni karkeasti laskemaan kaavalla 1.34 * sqrt(vesilinjan pituus).

Kaveri väittää purjehtineensa Bavaria 37 Cruiserilla noin 9 solmua. Epäilen, että hänen nopeusmittarinsa on väärin kalibroitu, sillä 1.34 * sqrt(30 jalkaa) = 7.34 solmua. Tuuli lienee ollut noin 10 m/s luokkaa tuona aikana.

Voiko 9 solmun nopeus olla mahdollista matkapurjeveneellä isopurjeella ja genualla?

13

7715

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jos virtaus

      on myötäinen esim. joessa.

      • SpK

        Runkonopeuteen asti vene nopeus kasvaa melko lineaarisesti eteenpäin työntävän voiman kasvaessa. Kun runkonopeus saavutetaan voiman tarve kasvaa eksponentiaalisesti. Se miten paljon runkonopeuden voi ylittää riippuu rungon muodosta, märkäpinta-alasta ja siitä kuinka paljon voimaa (purjepinta-ala) on käytettävissä.

        On tavallista, että normaali pursi ylittää runkonopeuden. Myös tasaisella.


    • H-veneellä

      Ei tuo kovin ihmeelliseltä kuulosta, olen usein purjehtinut pitempiä pätkiä yli runkonopeuden h-veneellä. H-veneen runkonopeus on 6,09 ja huiput on olleet jossain 7,5 solmun paikkeilla ilman spinnua. Yli 6,5 solmun menee melko helpostikin. Mainitsemai nopeudet on GPS:stä.

    • Pertsa2

      Bavaria 37:n LWL on 32,3' eli runkonopeus on 7,62 s.

      Kyllä runkonopeuden voi helposti ylittää.
      Oma ennätys 30':n vesilinjalla isolla ja genualla on 12,7 s kunnon aallokossa.

      • jepetteri

        Oman veneeni vesilinja on 6,9 metriä. Paras hetkellinen nopeus spinnulla 11,8 solmua kovatuulisessa Suursaaren kierrossa useita kympin "surffeja" (vaikka klassinen runkotyyppi ei oikein surffaakaan). Meno oli muutenkin kovaa. Lisäksi jatkuva nopeus virsikirjalla viime viikonlopulla 7,7 ja 7,5 kt ilman merkittävää aallokon apua. Tämä lienee yläraja, mihinkä omallani pääsee. Vanhemman tyylisissä kipoissa runkolinja pitenee kallistuksen ansiosta, minkä vuoksi pääsen omallani virallisen limitin yli, tosin tuultakin tarvitaan.


    • tietenkin

      saavuttaa hetkellisesti (ja vähän pidemmänkin aikaa) tuon nopeuden.

      Taitoimme Atlantilla 38 jalkaisella 24 tunnissa parhaimmillaan tasan 200 mpk/24 h, muutamana muunakin päivänä yli 190 mpk. Noinkin pitkällä ajalla keskinopeus yli 8.3 solmua.

    • -seilori
    • plaanaa
    • vai teoria

      Meneehän vanha puoltonnari Scampi 30:kin (vesilinja n. 7,40m lys 1,09) spinnulla pienemmässäkin tuulessa 12 solmua. Lys-luvut ovat aivan turha systeemi. Esim. Peter Norlin käytti tätä hyväkseen veneen suunnittelussa. Veneen pituutta oikeasta kohdasta lyhyemmäksi= lys-luku matala= enemmän tasoituksia kisoissa= veneen vauhti vesilinjapituuteensa nähden ihmeellinen= hyvä vene

      • Wiki

        On tainnut pikkutunneilla mennä lyssit ja ior tasoitusjärjestelmät sekasin. Lys lukuun eivät mitkään veneen mitat vaikuta mitään, mikäli puhutaan sellaisista sarjatuotantoveneistä, joilla kilpaillaan yleisesti. Lys on tilastollisesti laskettu tasoitusluku, aineistona ko. purren purjehduskilpailutulokset.

        Lys-mittakirja voidaan tietysti antaa one-offeille tai pienenä sarjana tehdyille veneille. Näin saatu tasoituskerroin on yleensä varmuuden vuoksi niin korkea että turha lähteä tavoittelemaan kisamenestystä.

        Sitäpaitsi, spinnulla 12 kn puolitonnarilla - ei onnistu aivan pienellä tuulella. Onhan se mahdollista, reippaassa tuulessa allokon avustaessa ja urheiluhenkisen miehistön purjehtiessa.


    • raunis-veneilijä

      Nk. runkonopeus on ihan hyvä viite siitä, mihin nopeuteen tietyn mittaisen veneen saa kohtuullisella teholla kulkemaan, moottorin tai purjeiden avulla. Se ei ole mikään yläraja, vaan arvio helposti saavutettavasta nopeudesta, joka perustuu kyseisen virtauskappaleen pituuteen.

      Pituus kun vaikuttaa suuresti aiheutuvaan aallonmuodostusvastukseen, ja tuo vastuskomponentti kasvaa voimakkaasti tietyn nopeuden tultua ylitetyksi. Tämä johtuu siitä, että muodostuvan aaltojärjestelmän (keula- ja peräaalto) yhteisvaikutus kasvattaa syntyvää aaltojärjestelmää, joka menee "haaskuuseen". Toki veneen vastukseen vaikuttavat monet muutkin seikat, rungon muoto, lisäkkeet yms. mutta erityisesti uppouma-aluksia koskien aallonmuodostus, siis pituus on tärkein kun puhutaan realistisista nopeuksista.

      Periaatteessa veneen saa kulkemaan vaikka miten lujaa jos vain työntövoimaa riittää!

      Runkonopeuden kaava on johdettu nk. Frouden luvusta, joka ei ole mikään peukalokaava solmuina ja jalkoina laskien, vaan tällaisen virtauskappaleen laaduton virtausteknillinen nopeus. Se saadaan jakamalla virtauskappaleen nopeus neliöjuurilausekkeella, joka koostuu maan vetovoiman kiintyvyyden "g" ja veneen pituuden tulolla - SI-järjestelmän perusyksiköitä käyttäen (ei solmuja tai jalkoja...), jolloin "laadut" supistuvat pois.

      Siis tietyn suuruinen "Frouden luku" vastaa käytännönläheisempää "runkonopeutta". Suotuisissa olosuhteissa, kunnon tuulessa tai moottoritehoa haaskaten voi veneen runkonopeuden hyvin ylittää. Runkonopeus on hyvä tähtäin, kun suunnittelee veneelleen esim. suotuisaa moottorilla-ajon nopeutta - ei ole mielekästä hamuta sen ylittämistä, jolloin meno olisi kovin epätaloudellista. Kovaa tuulta taas ei tarvitse säästää, joten antakaa palaa te, jotka purjeveneenne hyvin hallitsette kovissa tuulissa!

      Sen verran vielä (kun joku kirjoittaja puhui lineaarisesta vastuksen kasvusta), että vastus kasvaa nopeuden kasvaessa ennemminkin sen toisessa potensissa - pääsääntöisesti. Häiriötä tähän tuovat muiden tekijöiden, mm. mainitun aaltojärjestelmän suotuisat ja epäsuotuisat yhdistelmät. Vene- ja laivahydrodynamiikan -asiantuntijat tarkastelevatkin nk. vastuskerroinkäyrän, paitsi suuruutta myös sen muotoa. Jaa että mitä vastuskerrointa? Se taas on laaduttomaksi muunnettu "vastus" nopeuden, mieluiten sen laaduttoma nopeuden (eli Frouden luvun) funktiona. Käyrä on alemmilla nopeuksilla tasainen, mutta taittuu tyypillisesti nousuun suunnilleen puheena ollutta runkonopeutta vastaavan "Frouden luvun" kohdalla.

      Ihan tarkoituksella en tässä mainitse suotuisia Frouden lukuja, käyttäkää vain runkonopeus-peukalokaavoja - samasta asiasta on kyse! Enkä puhu mitään plaanaamisesta, johon vaikuttavat muutkin seikat kuin tietty nopeus... anteeksi, muutkin seikat kuin tietty Frouden luku.

      (aihepiiriä pikkuisen tunteva veneilijä)

      • numeroniilo

        Kiitos asiallisista vastauksista!


      • Ässä II

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ikävä sinua

      Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k
      Ikävä
      27
      3613
    2. Oletko sä oikeesti varattu?

      Että sen takii ei voida olla tekemisissä?
      Ikävä
      41
      2459
    3. Otavassa tapahtuu!

      Rakennuspalo, yläkerta tulessa. Henkirikosta epäillään. Tiettyä henkilöautoa etsitään, minkä mahdollinen epäilty ottanut
      Mikkeli
      36
      2284
    4. Tulemmeko hyvin

      Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s
      Ikävä
      7
      2057
    5. Tiedän kuka sinä noista olet

      Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta
      Ikävä
      43
      1562
    6. Rakas, kerro mulle

      Miltä se tuntuu?
      Ikävä
      38
      1499
    7. Oletko ollut vihainen, suuttunut tai pettynyt

      johonkin kaivattusi toimintaan?
      Ikävä
      127
      1292
    8. Horoskooppikysely

      Oma ja ikävän kohteen horoskooppi? Sopivatko yhteen?
      Ikävä
      13
      1289
    9. Pitkäaikaiset työttömät työllisyystöillä takaisin yhteiskuntaan

      Vaikka se vähän maksaakin, niin parempi on valtion teettää hanttihommia, jottei yksilöistä tule yhteiskuntakelvottomia.
      Maailman menoa
      265
      1265
    10. Kesäseuraa

      Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t
      Ikävä
      45
      1255
    Aihe