Uppoamarunkoisen purjeveneen maksiminopeuden pystyy ymmärtääkseni karkeasti laskemaan kaavalla 1.34 * sqrt(vesilinjan pituus).
Kaveri väittää purjehtineensa Bavaria 37 Cruiserilla noin 9 solmua. Epäilen, että hänen nopeusmittarinsa on väärin kalibroitu, sillä 1.34 * sqrt(30 jalkaa) = 7.34 solmua. Tuuli lienee ollut noin 10 m/s luokkaa tuona aikana.
Voiko 9 solmun nopeus olla mahdollista matkapurjeveneellä isopurjeella ja genualla?
Purjeveneen maksiminopeus
13
7645
Vastaukset
- jos virtaus
on myötäinen esim. joessa.
- SpK
Runkonopeuteen asti vene nopeus kasvaa melko lineaarisesti eteenpäin työntävän voiman kasvaessa. Kun runkonopeus saavutetaan voiman tarve kasvaa eksponentiaalisesti. Se miten paljon runkonopeuden voi ylittää riippuu rungon muodosta, märkäpinta-alasta ja siitä kuinka paljon voimaa (purjepinta-ala) on käytettävissä.
On tavallista, että normaali pursi ylittää runkonopeuden. Myös tasaisella.
- H-veneellä
Ei tuo kovin ihmeelliseltä kuulosta, olen usein purjehtinut pitempiä pätkiä yli runkonopeuden h-veneellä. H-veneen runkonopeus on 6,09 ja huiput on olleet jossain 7,5 solmun paikkeilla ilman spinnua. Yli 6,5 solmun menee melko helpostikin. Mainitsemai nopeudet on GPS:stä.
- Pertsa2
Bavaria 37:n LWL on 32,3' eli runkonopeus on 7,62 s.
Kyllä runkonopeuden voi helposti ylittää.
Oma ennätys 30':n vesilinjalla isolla ja genualla on 12,7 s kunnon aallokossa.- jepetteri
Oman veneeni vesilinja on 6,9 metriä. Paras hetkellinen nopeus spinnulla 11,8 solmua kovatuulisessa Suursaaren kierrossa useita kympin "surffeja" (vaikka klassinen runkotyyppi ei oikein surffaakaan). Meno oli muutenkin kovaa. Lisäksi jatkuva nopeus virsikirjalla viime viikonlopulla 7,7 ja 7,5 kt ilman merkittävää aallokon apua. Tämä lienee yläraja, mihinkä omallani pääsee. Vanhemman tyylisissä kipoissa runkolinja pitenee kallistuksen ansiosta, minkä vuoksi pääsen omallani virallisen limitin yli, tosin tuultakin tarvitaan.
- tietenkin
saavuttaa hetkellisesti (ja vähän pidemmänkin aikaa) tuon nopeuden.
Taitoimme Atlantilla 38 jalkaisella 24 tunnissa parhaimmillaan tasan 200 mpk/24 h, muutamana muunakin päivänä yli 190 mpk. Noinkin pitkällä ajalla keskinopeus yli 8.3 solmua. - -seilori
http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?f=8&t=1337&hilit=frouden luku tuolla on surullisenhauska tarina juuri tästä asiasta, aika perusteellisesti ruodittuna
- plaanaa
Pohjan muodoista se on kiinni leveä kantava perä eikä tuo uppoumarunkoisen kaava päde koska kyseessä plaanaava vene. Tässä osaavat miehistöt mumm 30 veneillä ei ehkä täytä ihan "perhevene" kriteerejä
http://www.youtube.com/watch?v=ZgnJU2QySus
Sporttinen Perhevene X99 (10m pitkä)
http://www.youtube.com/watch?v=56URMSpbj7M - vai teoria
Meneehän vanha puoltonnari Scampi 30:kin (vesilinja n. 7,40m lys 1,09) spinnulla pienemmässäkin tuulessa 12 solmua. Lys-luvut ovat aivan turha systeemi. Esim. Peter Norlin käytti tätä hyväkseen veneen suunnittelussa. Veneen pituutta oikeasta kohdasta lyhyemmäksi= lys-luku matala= enemmän tasoituksia kisoissa= veneen vauhti vesilinjapituuteensa nähden ihmeellinen= hyvä vene
- Wiki
On tainnut pikkutunneilla mennä lyssit ja ior tasoitusjärjestelmät sekasin. Lys lukuun eivät mitkään veneen mitat vaikuta mitään, mikäli puhutaan sellaisista sarjatuotantoveneistä, joilla kilpaillaan yleisesti. Lys on tilastollisesti laskettu tasoitusluku, aineistona ko. purren purjehduskilpailutulokset.
Lys-mittakirja voidaan tietysti antaa one-offeille tai pienenä sarjana tehdyille veneille. Näin saatu tasoituskerroin on yleensä varmuuden vuoksi niin korkea että turha lähteä tavoittelemaan kisamenestystä.
Sitäpaitsi, spinnulla 12 kn puolitonnarilla - ei onnistu aivan pienellä tuulella. Onhan se mahdollista, reippaassa tuulessa allokon avustaessa ja urheiluhenkisen miehistön purjehtiessa.
- raunis-veneilijä
Nk. runkonopeus on ihan hyvä viite siitä, mihin nopeuteen tietyn mittaisen veneen saa kohtuullisella teholla kulkemaan, moottorin tai purjeiden avulla. Se ei ole mikään yläraja, vaan arvio helposti saavutettavasta nopeudesta, joka perustuu kyseisen virtauskappaleen pituuteen.
Pituus kun vaikuttaa suuresti aiheutuvaan aallonmuodostusvastukseen, ja tuo vastuskomponentti kasvaa voimakkaasti tietyn nopeuden tultua ylitetyksi. Tämä johtuu siitä, että muodostuvan aaltojärjestelmän (keula- ja peräaalto) yhteisvaikutus kasvattaa syntyvää aaltojärjestelmää, joka menee "haaskuuseen". Toki veneen vastukseen vaikuttavat monet muutkin seikat, rungon muoto, lisäkkeet yms. mutta erityisesti uppouma-aluksia koskien aallonmuodostus, siis pituus on tärkein kun puhutaan realistisista nopeuksista.
Periaatteessa veneen saa kulkemaan vaikka miten lujaa jos vain työntövoimaa riittää!
Runkonopeuden kaava on johdettu nk. Frouden luvusta, joka ei ole mikään peukalokaava solmuina ja jalkoina laskien, vaan tällaisen virtauskappaleen laaduton virtausteknillinen nopeus. Se saadaan jakamalla virtauskappaleen nopeus neliöjuurilausekkeella, joka koostuu maan vetovoiman kiintyvyyden "g" ja veneen pituuden tulolla - SI-järjestelmän perusyksiköitä käyttäen (ei solmuja tai jalkoja...), jolloin "laadut" supistuvat pois.
Siis tietyn suuruinen "Frouden luku" vastaa käytännönläheisempää "runkonopeutta". Suotuisissa olosuhteissa, kunnon tuulessa tai moottoritehoa haaskaten voi veneen runkonopeuden hyvin ylittää. Runkonopeus on hyvä tähtäin, kun suunnittelee veneelleen esim. suotuisaa moottorilla-ajon nopeutta - ei ole mielekästä hamuta sen ylittämistä, jolloin meno olisi kovin epätaloudellista. Kovaa tuulta taas ei tarvitse säästää, joten antakaa palaa te, jotka purjeveneenne hyvin hallitsette kovissa tuulissa!
Sen verran vielä (kun joku kirjoittaja puhui lineaarisesta vastuksen kasvusta), että vastus kasvaa nopeuden kasvaessa ennemminkin sen toisessa potensissa - pääsääntöisesti. Häiriötä tähän tuovat muiden tekijöiden, mm. mainitun aaltojärjestelmän suotuisat ja epäsuotuisat yhdistelmät. Vene- ja laivahydrodynamiikan -asiantuntijat tarkastelevatkin nk. vastuskerroinkäyrän, paitsi suuruutta myös sen muotoa. Jaa että mitä vastuskerrointa? Se taas on laaduttomaksi muunnettu "vastus" nopeuden, mieluiten sen laaduttoma nopeuden (eli Frouden luvun) funktiona. Käyrä on alemmilla nopeuksilla tasainen, mutta taittuu tyypillisesti nousuun suunnilleen puheena ollutta runkonopeutta vastaavan "Frouden luvun" kohdalla.
Ihan tarkoituksella en tässä mainitse suotuisia Frouden lukuja, käyttäkää vain runkonopeus-peukalokaavoja - samasta asiasta on kyse! Enkä puhu mitään plaanaamisesta, johon vaikuttavat muutkin seikat kuin tietty nopeus... anteeksi, muutkin seikat kuin tietty Frouden luku.
(aihepiiriä pikkuisen tunteva veneilijä)- numeroniilo
Kiitos asiallisista vastauksista!
- Ässä II
numeroniilo kirjoitti:
Kiitos asiallisista vastauksista!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1292228
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu261868Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti121429Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett121297Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis701221- 931048
- 17937
- 88903
Kuin sonnilauma
Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon17800Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa
Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks115741