Tästä aiheesta täällä on kyllä keskusteltu, mutta ajattelin kertoa elämästäni.
Masennus alkoi minulla yli vuosi sitten. Ei siihen mitään järkevää syytä ollut eikä ole vieläkään. Vieläkin elän masennuksen kanssa. Tuntuu kuin se olisi osa minua. Masennuksen myötä ystävät lähtivät. Pari ystävää jäi. Vaihdoin sitten koulua sinne missä oli ne pari ihanaa ystävää. Monta kertaa olen viillellyt, yrittänyt itsemurhaa.. meinannut kokeilla huumeita.. Kaikki vaan paheni kun ystäväni soitti ja halusi nähdä. Hänestä oli tullut huumeiden käyttäjä. kotona ei ole koskaan mennyt hyvin. Minulla on usein fyysisiä ja henkisiä kipuja. Päänsärkyä,huonoa oloa,kylkiin koskee, mahaan koskee,huimaa,heikottaa,oksettaa,tyhjä olo,kaikki on samantekevää.En jaksa kiinnostua mistään. Itkettää,vaikka ei olisi syytä. Joskus en syä mitään,toisinaan taas syön kuin hevonen. Joskus näen omiani ja vihaan itseäni. Usein on ahdistunut olo,vaikka olisin yksin. Olen ärtnyt, joskus agressiivinen. Vuos sitten rupesin polttamaan,koska se "helpotti" oloa,se kuietnkin jäi parin kuukauden jälkeen koska en saanut siitä enää "hyvää" oloa. Viiltelin vaan enemmän. Arpeja ei kyllä ole jäänyt,pari on,mutta niitä ei huomaa ellei tiedä. Verta tuli kaikista jäljistä ja nesteetkin. Minulla on vääriä käsityksiä itsestäni. Toivon etten olisi syntynytkään. Nukun huonosti,joskus nukun taas liian "hyvin" usein kuitenkin tosi huonosti. Nyt juttelen kuraattorin kanssa kerran viikossa. ja luokanvalvojan.olen kiintynut heihin aika paljon(?).
Yritän jaksaa elää,sillä haluan uskoa että elämä on vielä edessä päin-toivottavasti!
Masennus alkoi minulla yli vuosi sitten. Ei siihen mitään järkevää syytä ollut eikä ole vieläkään. Vieläkin elän masennuksen kanssa. Tuntuu kuin se olisi osa minua. Masennuksen myötä ystävät lähtivät. Pari ystävää jäi. Vaihdoin sitten koulua sinne missä oli ne pari ihanaa ystävää. Monta kertaa olen viillellyt, yrittänyt itsemurhaa.. meinannut kokeilla huumeita.. Kaikki vaan paheni kun ystäväni soitti ja halusi nähdä. Hänestä oli tullut huumeiden käyttäjä. kotona ei ole koskaan mennyt hyvin. Minulla on usein fyysisiä ja henkisiä kipuja. Päänsärkyä,huonoa oloa,kylkiin koskee, mahaan koskee,huimaa,heikottaa,oksettaa,tyhjä olo,kaikki on samantekevää.En jaksa kiinnostua mistään. Itkettää,vaikka ei olisi syytä. Joskus en syä mitään,toisinaan taas syön kuin hevonen. Joskus näen omiani ja vihaan itseäni. Usein on ahdistunut olo,vaikka olisin yksin. Olen ärtnyt, joskus agressiivinen. Vuos sitten rupesin polttamaan,koska se "helpotti" oloa,se kuietnkin jäi parin kuukauden jälkeen koska en saanut siitä enää "hyvää" oloa. Viiltelin vaan enemmän. Arpeja ei kyllä ole jäänyt,pari on,mutta niitä ei huomaa ellei tiedä. Verta tuli kaikista jäljistä ja nesteetkin. Minulla on vääriä käsityksiä itsestäni. Toivon etten olisi syntynytkään. Nukun huonosti,joskus nukun taas liian "hyvin" usein kuitenkin tosi huonosti. Nyt juttelen kuraattorin kanssa kerran viikossa. ja luokanvalvojan.olen kiintynut heihin aika paljon(?).
Yritän jaksaa elää,sillä haluan uskoa että elämä on vielä edessä päin-toivottavasti!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.