Juu, eli ongelma on se, että olen TODELLA mustasukkainen poikaystävästäni.
Me ollaan juteltu siitä ja se on sanonu että se menee ajan kans ohi, kun vaan jaksan luottaa.
Luotan kyllä, mutta olen niin pienistäkin asioista mustis, että itselläkin alkaa ärsyttää..eli mitä tehdä?
Me ollaan juteltu siitä ja se on sanonu että se menee ajan kans ohi, kun vaan jaksan luottaa.
Luotan kyllä, mutta olen niin pienistäkin asioista mustis, että itselläkin alkaa ärsyttää..eli mitä tehdä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miksi mustasukkainen ei voi ajatella, että ei toista voi omistaa ja hallita. Jokainen on oma itsensä ja on vastuussa tekemisistään. Mustasukkaisuus tappaa tunteet, se ahdistaa ja kuristaa. Jos toinen pettää, niin hän ei ole suhteen arvoinen. Pettäjä pettää, vahtasitpa häntä tai et, syyttelit tai et. Uskollinen kumppani kärsii syytöksistä... tunteet kuolee vähitellen ja suhde voi kaatua siihen.
Itse olen kuunnellut turhia syytöksiä jo ainakin 13 vuotta. En enään usko rakastavani miestä. Jotain tunteita on, mutta ei rakkautta.
Älä tapa suhdetta mustasukkaisuudella...hae jostakin apua.
Entä jos vain epäilee että toinen on pettänyt? Yritän ajatella et jos pettää niin pettää ja suhde on sit loppu. Mut ei auta. Kerran mies on "hairahtanut" ja vieläkin kun kuulen sen "huoran" nimen ni muistuu mieleen. (Tapahtumasta n.½ vuotta) Tosin suhdekkin vasta 9kk kestänyt. En tiedä miksi jatketaan kun mua vaivaa. Ajattelen kai että jokainen mies pettää ainakin kerran, ja uudessa suhteessa joutuisin taas kärsimään. Vaikeaa tämä on sillekkin joka epäilee. Luottamusta ei oikein löydy. Miten sitä vois parantaa? Ei uskalla antaa poikaystävän mennä minnekkään yksin juhlimaan, alkoholi kun muuttaa niin sen luonnetta. Välillä jopa ajattelee et auttais jos itse kävis vähä vierasta maistamassa. Mutta kai tää tässä. Mustasukkasuutta ja epäilyä oli edellisessä suhteessa 2 vuoden ajan.
minun poikaystäväni ei ole pettänyt minua mutta on joka ilta ulkona.
uskon häntä kun hän kun hän sanoo että todella välittää vain minusta,
ja ei ikinä ole pettänyt minua.minä en vain pidä siitä kun hän on joka
ilta baarissa ystäviensä kanssa.ja jos soitan hänelle hän saattaa suuttua
kun vahdin hänen menemisiään tai ei vain kerro missä hän on.tiedän että
jokaisella on oikeus yksityisyyteen,ja viettää aikaansa ystäviensä kanssa,
mutta kai sitä voi kertoa missä on.hänellä on myös naispuolisia ystäviä ja
käy joskus niiden luona ja soittelee heille.ja muut naiset juoksevat mieheni
perässä.
luotan mieheeni mutta pelkään kokoajan että hän joku ilta kun juo baarissa
miesten kanssa...jos hän pettää en voi antaa sitä anteeksi.mutta koska
hän myös joskus valehtelee minulla naispuolisista ystästään,en usko että
koskaan saisin tietää jos jotain tapahtuu.
Ei se auta muu kuin puhua paljon ystäville tai muulle henkilölle.. Ja aina kun tulee "mustis kohtaus" työnnät ajatuksen pois. Yrität ajatella muuta.
Ei se helppoa ole, tiedän, mutta pitää yrittää kovasti.
JA keskittyä omaan itseensä ja ns omiin asioihin:)
Minä olen myös hyvin mustasukkainen, mutta niin on miehenikin..hän vain peittää sen paremmin..kumpikaan ei oikein luota toiseen, vaikka yhdessä ollaan oltu kohta kolme vuotta.. Vanhoja asioita kaivetaan esiin puolin jos toisin, ja yritetään "saada kiinni" toinen jostakin.. Itse pyrin avoimuuteen ja siihen ettei mieheni tarvisi epäillä mitään, koska mitään epäilynaihetta ei todellakaan ole. Rakastan häntä todella paljon. Mutta tuntuu, että hän monesti tahallaan salailee asioita, suuttuu kun kyselen ja utelen..jos jää valheesta kiinni,puhuu ympäripyöreästi..joskus tuntuu, että olen aivan rikki. Mieheni ei halua sitoutua minuun,koska ei ole varma meistä,eikä tiedä voiko koskaan luottaa minuun.Asumme kyllä yhdessä.Eilen ehdotin parisuhdeterapiaa,ei halunnut lähteä..vaikeaa on..en tiedä minne kaikki tämä johtaa..rakastamme niin paljon, mutta tämä epäluottamus..masentaa..
On väärin kaivaa vanhoja asioita esiin. Istutat miehes pöytään ja käytte ne läpi ja päätätte että niitä ei enää vedetä mukaan ku ne kerran kunnolla selvitetään!
tsemppiä..
Voitha aluksi yksin mennä terapiaan.