Asun minulle ennestään melko tuntemattomassa ympäristössä, jossa minulla on vain muutama tuttava, mutta nekin pitkien välimatkojen päässä - onneksi kuitenkin hyvien kulkuyhteyksien varrella. En ole tottunut tähän uuteen elämäntilanteeseeni juurikaan, kun kaikki on uutta ja monella tapaa hankalaa; yksinkin on pitänyt opetella asumaan, eikä sekään tunnu yhtään hyvältä. Joskus olen nauttinut siitäkin, että olen saanut asua ihan itsekseni ja tehdä mitä lystää, ilman että on tarvinnut miettiä jonkun toisen toiveita ja odotuksia yhteiselämän suhteen. Nykyään - paljon taakseni jättäneenä ja nuoruuden jo aikaa sitten kokeneena - on vain niin vaikeaa lähteä rakentamaan uutta elämää uudessa paikassa, missä ei ole mitään mihin voisi turvata tai suoraan kiinnittyä. Enkä edes tunne toisia lepakoita tällä seudulla enkä heitä halua ainakaan ravintoloista lähteä etsimään. Mistä siis voisin lähteä liikkeelle?
Oman polun löytäminen on ollut monen mutkan takana ja tuonut erittäin kipeitä asioita mukanaan. Rohkeuden puutteesta minua ei kuitenkaan voi syyttää. Päätyminen tänne, suureen maailmaan, eksyksiin, kaukana synnyinkodista ja kaikkein lähimmistä ihmisistä on minulle taas yksi suuri haaste ja kaiketi merkittävin elämäni risteyskohta oman kaapista tulemisen jälkeen. Mutta mistä löydän ympärilleni kaltaisiani ihmisiä? Olenko ainoa suurkaupungin liepeillä asuva yksinäinen lepakko?
Z
Oman polun löytäminen on ollut monen mutkan takana ja tuonut erittäin kipeitä asioita mukanaan. Rohkeuden puutteesta minua ei kuitenkaan voi syyttää. Päätyminen tänne, suureen maailmaan, eksyksiin, kaukana synnyinkodista ja kaikkein lähimmistä ihmisistä on minulle taas yksi suuri haaste ja kaiketi merkittävin elämäni risteyskohta oman kaapista tulemisen jälkeen. Mutta mistä löydän ympärilleni kaltaisiani ihmisiä? Olenko ainoa suurkaupungin liepeillä asuva yksinäinen lepakko?
Z
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vahvaa tunnetta!
Vieläkö podet yksinäisyyttä ison kaupungin vilskeessä? Minä en itse lähtisi millään ilveellä mihinkään moiseen pyöritykseen, maaseutu vetää ja annan vetää.Miten olet sopeutunut?
ajatuksella ap:n tekstin uudestaan.
Hän kirjoitti sen iltapäivällä,ni tuskin se on tässä ajassa kerennyt löytämään ystäviä yksinäisyyteen ja sopeutumaan...
Itse samanlaisen elämäntilanteen läpikäyneenä, voisin suositella turvautumista nettiin, etsi seurusteluseuraa, siinä kertyy myös ystäviä, eikä kai paha juttu ole jos tyttöystäväkin löytyy. Löytyykö mieleisiä harrastuksia uudelta paikkakunnalta. Rohkeasti tutustumaan uusiin ihmisiin ja onnea uudelle elämälle.
Eipä se juurikaan ole helppoa ja yksinkertaista aloittaa kaikki ns. alusta. Omien kokemusten perusteella todennut myös näin. Enkä ollut minäkään kovin nuori niin tehdessäni, tiedän miten vaikea on löytää ihmisiä,ymmärtäviä jopa auttaviakin, ja etenkin kun kaapista tulo on kaiken takana.
Itsekään en jäänyt kolhuja vaille ja osa niistä aina tulee seuraamaaan minua, mutta jotenkin vain sitä ihminen aina selviää.
tsemppiä sinulle todella paljon..