Olin joskus 30 vuotta sitten mukana lakkasuolla ja huomasin, että lakat olivat punaisia eli raakoja, kun ne poimittiin.
Kysyin paikallisilta miksi poimitaan raakoina. Vastaus oli, että joku muu käy ne poimimassa raakoina, jos ne jätetään suolle odottamaan kypsymistä. Kuuluvat kypsyvän varastossakin.
Luulisi maun kärsivän.
Kysyin paikallisilta miksi poimitaan raakoina. Vastaus oli, että joku muu käy ne poimimassa raakoina, jos ne jätetään suolle odottamaan kypsymistä. Kuuluvat kypsyvän varastossakin.
Luulisi maun kärsivän.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos odottaa kypsymistä se kyllä kelpaa jollekin muulle, joten todella lakan maku jää maistamatta siltä joka kypsymistä jää odottamaan
Lakka ei nyt häävin makuinen ole kypsänäkään, isot kivetkin sisällä. Yleensä siitä tehdään ylimakeaa ja ylihintaista hilloa. Toinen ihmetys on poronlihan hinta. Poroja laidunnetaan ilmaiseksi valtion mailla , kaikkia tukia saavat ja silti kylmäsavuporo maksaa ainakin 100 euroa kilo. Ostin ihan pienen palan ja se maksoi 20 ekee.
Vuonna 1970 poimimme lakkoja 150 litraa yhden lomaviikon aikana Oulun eteläpuolella. Teimme kaksi retkeä päivässä suolle, 5 km autolla, 1 km kävellen tienposkesta.
Palasimme sangot täynnä kotiin ruokailemaan, perkaamaan ja pakastamaan.
Sitten jälleen uusi reissu. Mieliinpainuva viikko. Yölläkin näki silmissään keltaisia lakkoja.
Pyörimme samalla alueella koko viikon. Ei tarvinnut raakoja poimia. Lakat kypsyivät päivittäin hellesäällä. Jokaiselle päivälle riitti kypsiä sangoittain. Talviajan vierastarjoiluun silloin kuuluivat lakat tai lakka-kermakakku tai
-hyytelö. Vieraat olivat tyytyväisiä.
Suo ojitettiin ja kuivattiin. Ei ole enää tiedossa lakkasuota.
Voi, kun joku edes olisi saanut poimittua ihanan kypsiä lakkoja sankokaupalla ! Olisi oikein mukava lukea sellaisesta. Kuinka kaukana erämaassa ne olivat kypsyneet ?