Teen uuden aloituksen ja toivon asiallista keskustelua.Olen huolestunut,kovin,nästä jutuista joissa koira on tullut päälle.Monissa tilanteissa omistaja ei ole ollut kaukana,mutta koira ei ole ollut hallinnassa.
Sivusta olen seurannut montaa koiraa/omistajaa:
Koiran viestintää ei tunneta.Kuvitellaan oma koira muuksi kuin se on.Ei tulla koulutuskentille vaikka tarvetta olisi.Otetaan jatketta itsetunnolle.
Mitä meillä on tehtävissä?Josko jo vihdoin katsottaisiin enemmän koiran luonnetta ja vähemmän karvoja sekä kasvattaessa että ostettaessa koiraa!
Ja rotuun ei ole katsomista,kaikissa roduissa on aina joku yksilö joka on hermorakenteeltaan huomo,traumatisoitunut,arka tai kouluttamaton.Ja kyllä kääpiö koiraltakin löytyy hampaat,niiden aiheuttama jälki on vaan pienempää!Pieneen ihmiseen pienetkin hampaat ovat suuret.
Sivusta olen seurannut montaa koiraa/omistajaa:
Koiran viestintää ei tunneta.Kuvitellaan oma koira muuksi kuin se on.Ei tulla koulutuskentille vaikka tarvetta olisi.Otetaan jatketta itsetunnolle.
Mitä meillä on tehtävissä?Josko jo vihdoin katsottaisiin enemmän koiran luonnetta ja vähemmän karvoja sekä kasvattaessa että ostettaessa koiraa!
Ja rotuun ei ole katsomista,kaikissa roduissa on aina joku yksilö joka on hermorakenteeltaan huomo,traumatisoitunut,arka tai kouluttamaton.Ja kyllä kääpiö koiraltakin löytyy hampaat,niiden aiheuttama jälki on vaan pienempää!Pieneen ihmiseen pienetkin hampaat ovat suuret.
Vastaukset 6
Vanhimmat
itsetunnolle!!!
Saattaa olla noinkin mutta harvemmin kyllä, siitä ei ole ollenkaan kysymys.
Pikemminkin kaiken syynä on saamattomuus, laiskuus, osaamattomuus jne.
Ihmiset, ja varsinkin nuoret sellaiset, eivät ole joutuneet tekemään enää vuosiin mitään ruokansa eteen. He eivät joudu huolehtimaan kenestäkään, eivät edes itsestään. Sitten kun muutetaan pois kotoa ja mennään yhteen tyttö-poikaystävän kanssa, ensimmäinen ostos ja hankinta on jostain kumman syystä nykyään koira. Ja yleensä joku iso koira, joka vaatii paljon aikaa ja koulutusta.
Ja muuta ei sitten tarvitakkaan. Ongelma on valmis eikä sitä enää jälkikäteen kukaan pysty paikkaamaan.
Koiraa ei viitsitä kouluttaa ja nykyään on lisääntynyt jo että edes perus asiat eivät ole hallinnassa esim sisäsiisteys.
Ei nähdä vaivaa kouluttaa koiraa.
Sitten kun perheeseen syntyy vauva niin koira saakin lähteä.
Eläin ei ole mikään lelu!!!
Tietynlaiset ihmiset hankkivat omanlaisensa rodun.
Millaisilla on sitten doppereita - voi vaan miettiä.
on tosi tavallisia ihmisiä perheellä tai ilman. Ovat kovasti pahoillaan näistä tapahtuneista hyökkäilyistä.
Miehellä oli kaksi koiraa, joista toinen käyttäytyi hyökkäävästi ja toinen ei? Miksi?
Oliko kyseessä nuori uros, jolla johtajuus asiassa epäselvää vai mikä oli tilanne? ? ?
En asu kerrostalossa mutta oli koira mikä hyvänsä niin se tulee pitää tosi lyhyellä hihnalla kun tullaan ovesta ulos, jotta ei tule mitään säikähdyksiä puolin tai toisin. Koira ei saa mennä ensimmäisenä ja päättää mistään tilanteesta. Varsinkaan sellainen, jonka koulutus on vielä kesken.
Olen itsekin tosi surullinen tuosta tapauksesta. Tiedän, että pakoon ryntäily herättää dobberissa saalisvietin. Mahtoiko näin käydä, emme tiedä? Itse olen kieltänyt kaikilta koiriltani rotuun katsomatta lasten tai ihmisten pyydystelyn. Kun on omia lapsia niin oli tavallaan helppo opettaa. Kaikkein vaikeinta oli opettaa seurakoira lasten kimpusta pois. Dobberini oppi parissa päivässä olemaan välinpitämätön lasten ohijuoksuille ja kiljumisille.
on jonkun toimesta laitettuna linkki Aftonspladet'in sivustolta löytyvään poliisikoiria kouluttavan henkilön haastatteluun...
Vapaata käännöstä:
..."Monet koiranottajat aloittavat väärästä päästä: Rakkaus, koulutus, ulkoilu. Kun sen pitäisi olla aivan päinvastainen järjestys"...
Tuosta olen samaa mieltä laajentamalla ulkoilu-käsitettä virikkeiden antamisella, jotka ovat lähtöisin koiran omistajalta.
Koulutuksesta ei mikään koira kärsi.
Rakkaus koiriin on ymmärtäminen omaa koiraansa.
Koiraa kohtaan tuntema rakkaus on sen sopeuttamista ja opetusta elämään koirana, eläimenä, ihmisten keskuudessa.
Rapsutusten, hyvä-söpö-nassu-kultispieni-mussukkankin palkitsemina.
johtuisko osa näistä päällekäyntitapauksista tästä ah niin muodikkaasta huomioimattomuuskäytännöstä.
Kun koira käyttäytyy huonosti se mun mielestäni tarvitsee selkeän viestin siitä että "olipas typerä temppu, lopeta moinen käytös justiinsa", jos koiralle sen typerehtiessä käännetään selkä se ei käsitä että tekee kiellettyä, myös ihmisille murraaminen, hampaiden näyttely, hyökkiminen jne on niitä jotka mun mielestäni pitää kitkeä pois johdonmukaisesti ja jämäkästi pentuna jo riippumatta siitä onko koiralla aikuisena säkä 25 vai 70 senttiä.
Kun koira ei opi että voi hyökkiä halutessaan sen kynnys moiseen yllätettynäkin pysyy aika korkeana.
Jos pentu puree ihmistä ja sille tyrkätään vaihtiksena oma lelu suuhun sen sijaan että sille sanottais tylysti "Hyi, ei pure" on koiran palkitsemista puremisesta, ei se kasvaessaan käsitä miksi ei yhtäkkiä saisikaan hammastella ketään.