Ukkini kuoli muutama vuosi sitten. Kaikki aprikoi syyksi alkoholia. Eräänä iltana makasimme äitini kanssa sohvilla katsoen telkkaria, kun yhtäkkiä keittiön seinältä putosi koristelautanen suoraan koiran vesikuppiin joka ei ollut edes ihan seinän vieressä. Siinä kyllä säikähti koirasta lähtien kaikki. noh lautanen säilyi ehjänä ja asia unohtui...Aikaa tästä tapahtumasta ei mennyt montaa päivää. Olimme tapamme mukaan telkkarin ääressä kun tiskipöydältä tipahti yhtäkkiä pannu tiski altaaseen, vaikka se ei ollut edes lähellä reunaa ennen putoamista. Monesti näihin aikoihin aina kun hiljaisuus vallitsi tunsin myös monesti että aivan kuin joku tuijottaisi minua ja pääni sisällä alkoi kuulumaan eräänlaista kohinaa ja muiden äänien joutuen kohinan taakse kuulin askeleita aivan takaani ja monesti myös sipitystä. Sitten kun alkoi paniikki tulla se loppui kun seinään. Ukin kuolinsyy sitten selvisi eikä se ihme kyllä johtunut alkoholista, ja tämän tiedon saatuamme tällaiset jutut loppuivat. Liekö ukkini ollut vihainen luuloistamme ja möykännyt?!
Minulla on tämän jälkeenkin, ei kyllä enää muutamaan vuoteen, ollut näitä hetkiä kun äänet esim. radiosta hiljenee ja alkaa kuulua kohinaa johon sitten sekoittuu tätä ihmisten supitusta, vaikka ihmisiä ei ole lähimainkaan. Paniikki siinä on sitten tullut kun ei voi ymmärtää mistä tämä on johtunut. Onko ketään jolla olisi tietoa tällaisesta? Hullu minä en ole, joka kuulisi ääniä oman päänsä sisältä =)
Minulla on tämän jälkeenkin, ei kyllä enää muutamaan vuoteen, ollut näitä hetkiä kun äänet esim. radiosta hiljenee ja alkaa kuulua kohinaa johon sitten sekoittuu tätä ihmisten supitusta, vaikka ihmisiä ei ole lähimainkaan. Paniikki siinä on sitten tullut kun ei voi ymmärtää mistä tämä on johtunut. Onko ketään jolla olisi tietoa tällaisesta? Hullu minä en ole, joka kuulisi ääniä oman päänsä sisältä =)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Askeleita jne. Ei nyt onneksi enään, mutta taannoin. Ei tosin kuolleista tuttavista johtuvaa, mutta kummittelua kumminkin.
No "esim" kerran heräsin yöllä kun tunsin että joku tuijottaa. Kysyin, onk tääl joku! vastaus oli, olemme täällä kahden!. Olin silloin niin pieni että en muista tuon enempää tapahtumasta, mutta olen kyllä myöhemmin kuullut että muillakin on ollut kokemuksia, joissa heille on vastattu samalla tavalla, saman kaltaisessa kokemuksessa.
Eräs pelottavista kokemuksista lienee eräällä ukonilmalla tapahtunut juttu... Oli aika hämärää yöllä, kun alkoi salamoida ja ukkonen jyristä!. Jotenkin halusin mennä ikkunalle katselemaan salamoita verhon taa, kunnes näin salaman välkehtiessä pelottavan hahmon metsän reunalla. Se näytti joltakin naiselta, jolla kädet sojottivat sivuille, kuin variksenpelätin, vaikka mansikkamaa eripaikassa, eikä siellä voinut mitään sellaista olla, eikä ollutkaan, kuten tiesin ja tiedän. Oli myös askeleita ja sen tyyppisiä juttuja.
Inhottavina muistan ne yöt, jolloin heräsin lattialta, pilkkopimeässä huoneessa ja unissani olin vetänyt lattian mattoa peitokseni. Äkkiä sitten peiton alle ja sielä hikoilemista, kunnes aamu sarasti ja uskaltautui sulkea silmänsä.
Monilla varmasti saman tyyppisiä muistoja lapsuudesta ja siitä, kuinka kukaan ei uskonut, vaikka koetti kertoa mitä kaikkea oli kokenut.
Hei!
Nuorena, noin 15- vuotiaana monasti kuulin ihmisten supinaa ja joskus erotin muutaman sanan. Äänistä ei erottanut selvästi, oliko mies vai nainen kyseessä ja toisinaan tuntui sen olevan kokonainen pieni väkijoukko. Tämä saattoi tapahtua koska vain ja missä vain. Pää tuntui raskaalta ja olo tuntui väsyneeltä. En kertonut kenellekään ja toisinaan pelkäsin hirveästi... Olenkin myöhemmin aikuisena miettinyt, mitä mahtoi olla.