Illan mietteitä

..tai muutoksen tuulet
mieltä askarruttavat
ja jännittää josko nyt
kompastuu ja vieläpä rakkauden
syliin.
haikeutta alussaan,
toivossa nousee
ja lopussaan rakastuu.
pidin todella paljon runostasi.
samoissa mietteissä itsekkin oltu.
hyvä mahtava kaaru!!!

' Uudet haasteet
halu elää
kompastua rakkauteen '

Se on siinä, kiteytettynä kaikki Kaarusein.

*ripottelee kiviä ja kantoja Kaarun tielle*

Nyt senkun kompastut...mutta kaadu pehmeästi,
se on taitolaji, ja luulen, että osaat sen:))

Aurinkopäivää

Marin

Tämä saa kädet puristamaan kaidetta
ja toivomaan sinulle sitä uutta
Ja että menneisyyden sormet
yksi toisensa jälkeen herkiäsi
ja päästäisi uusiin tuuliin

Näillä mietteillä Muru toivottaa mukvaa launataita! :)

Toisinaan ilta auringossa
huomaan miten siinä elpyy.
Rauhoittuu.

Miten hyvä pysähtyä.
Ojentua vain hellään
ajan syliin.

Antaa menneiden vuosien
hyväillä.Päivien
suukotella.

Tuntea intohimon
viritä huomiselle ja odottaa
sen kuumaa suudelmaa.

Voin vain kuvitella salaperäistä
hymyäsi ilta auringossa....

Kiitos runostasi.Olet aina vahvana
ja aitona runoissasi,viihdyn runoissasi siksi.

Ilta tunnelmana livenä varmaan
syvältäkin kuoraisevaa
ajatusta.

Keski-iän inventaariota,kun
on elämän tietyt kaaret
tiedossa ja eteenpäin
katse suunnattuna...se on

hyvä,että vielä on suuntaa
johon voi katsoa.

Tälläistä se on niin
monella kun matkaa
on jäljellä,ja ehkä
vielä toiveita.

Ilta auringossa
aatoksissa miettien

mitä kaikkea elämä on antanut
miettiä myös tulevaa
mitä siellä annettavaa

uudenlaista rakkautta, tai hmm?

Kyllä tulevaisuus on toivoa täynnä,
näin runosi myötä, sen minäkin myönnän. :)

Hieno runo, kiitos Kaaru!

rakkauteen kompastumisen
toivetta,halua löytää
etsimänsä,sen oikean...

Tästäkii mie tykkäsin
täysillä!