Mua mietityttää tässä sellanen et kärsin tuohon rv 8 asti kamalista aamupahoinvoinneista, jopa oksensin ja kaikki yökötti jne. No nyt pahoinvoinnit on vähentyny huomattavasti, ehkä jotku ruuat ei mee vielä alas mut kuitenki. Oon kuullu et pitäis huolestua jos pahoinvoinnit lakkaavat kuin seinään? Kävin yksityisellä rv 8 ja kaikki oli sillon ainaki vielä ok. Kaikkein eniten pelottaa se et jos kaikki ei olekaan hyvin ja odottelen niskapoimua ja sit siellä todetaankin ettei siellä ole elämää. Mikä neuvoksi? Yksityinenkin on ihan pirun kallis eivätkä äitiyspolille ota jos ei ole verenvuotoa tms. Eilen oli menkkasärkyä ja näinkin unta et verenvuoto alkoi :( Kun tänää aivastin nii oikeesti sattui alamasusta sivuilta, kohtu kai reagoi/liikahti? Oisko kokemuksia mitään, jos vaikka sais mieltä rauhotettua.. kiitoksia etukäteen kovasti!
-Tietämätön ja huolissaan-
-Tietämätön ja huolissaan-
Vastaukset 3
Vanhimmat
Asialle ei juuri voi mitään....luonto hoitaa asiansa. Hermostuminen ja kova huoli pahentaa varmasti asiaa, ajattele positiivisesti ja yritä rentoutua!
pahoinvoinnista 17 viikolle saakka samoin väsymyksestä. Ne loppu minullakin niinkuin seinään. Itse olen myös kärsinyt noin 19 viikolle saakka kamalasta pelosta että vauvani kuolee masuuni. Pelko on ollut ainakin tähän saakka kohdallani turha. nyt menen siis viikolla 23. rauhoituin kun sain puhua asiasta avoimesti neuvolatädin ja psykologin kanssa ja kun viikon 20 rakenneultra oli tehty. suosittelen lämpimästi että puhuisit sinäkin asiasta jollekkin. Vieläkin asetoa vaihtaessa yöllä tulee itku kun repäisee niin lujaa vatsasta ja sama monesti päivälläkin touhutessa. se on ihan normaalia kun paikat venyy ja kohtu kasvaa vauvaa varten. minä en tunne vauvan liikkeitä vieläkään koska istukka on etuseinämässä et varmaan kun ne alkaa tuntua pääsen lopullisesta kuolemanpelosta eroon.. toisaalta olen miettinyt että mitä kun vauva syntyy sittenhän se elämän mittainen pelko vasta alkaakin =) mut se on sit sama kun pelkäin jäävänsä joka kerta auton alle kun ulos olis suunnitelle lähdössä...et uskotaan siihen et kun meille on niin ihanat lahjat annettu kun vauvat mitä masussa kasvattaa niin tuskin niitä pois meiltä enään otetaan. =) ja jos vauva tulee pois(kuolee pois) silloin silläkin on joku tarkotus eikä vauva olis ollut valmis tähän maailmaan. =) voimia ja jaksamisia.
Raskausoireiden loppuminen ei ole välttämättä viite siitä et km on luvassa. Oireita voi olla, vaikka menisi keskenkin. Eli oireista tai niiden puuttumisesta ei voi vetää minkään näköistä johtopäätöstä!!!
Mulla ei ole ollut esikoista odottaessa ollenkaan pahoinvointia.
Km raskaudessa pahoinvointi loppui eka viikoilla ja jatkui normaalisti rv12. Silloinkin oli raskaana oleva olotila. Kaikki muut oireet, esim rintojen kipuilu katosivat sit muutaman viikon sisällä km jälkeen, kun hormoonitasapaino oli tasoittunut.
Nyt tässä rakaudessa pahoinvointi katos rv8. Iloisesti pienokainen ultrassa porskutteli.
Kipuja, lähinnä vihlomisia tulee kun kohtu kasvaa. Suurempia kipuja selässä jne voi olla jos on tulehdus esim virtsis, munuaistulehdus jne. Kohdunkasvu kivut ovat todellakin normaaleja.
Yritä rauhoittua. Itse olisin huolestunut jos olisi koko ajan kipuja ja verta alkais vuotaa. Nauti raskaudestasi!