HOITAVAN TAHON AAPINEN
Kirjoittanut Lapsen etu - ei enää tapeta äitiä
1. Huostaanotto on lapselle paha kriisi.
Normaalissakin kunnossa oleva lapsi kokee eron vanhemmastaan ja kodistaan hyvin raskaana. Hän saattaa alkaa oirehtia psyykkisesti tavoin, joita ei aikaisemmin ole ollut. Lapsi saattaa mennä jopa psykoottiseen tilaan suojautuakseen hoitavan tahon määräyksiltä ja kielloilta. Tämä on lapsen kriisiä, joka johtuu huostaanotosta. Lapsen kriisin hoitaminen on tärkeää. Osviittaa voi ottaa aapisen kakkoskohdasta, jossa kerrotaan kriisissä olevan ihmisen tukemisesta.
2. Vanhempien kriisi (teksi lainattu Vartu ry:n lastensuojelun käsikirjasta)
"Lastensuojelutyötä tekevällä työtekijällä tulee olla valmiuksia kohdata kriisissä oleva ihminen. On tunnettava kriisin eri vaiheet ja niihin liittyvät ominaispiirteet. Lisäksi on kyettävä tunnistamaan kriisiin liittyviä tunteita ja pystyttävä ottamaan vastaan ja käsittelemään kriisissä olevan ihmisen vaikeita tunnepurkauksia kuten vihaa ja aggressiota.
Lastensuojelutyössä ja etenkin huostaanottovaiheessa vaikeat tunteet kohdistuvat usein huostaanottoa valmistelevaan sosiaalityöntekijään. Lastensuojelutyötä tekevän työntekijän olisi tärkeää tuntea kriisityön periaatteita ja sitä, mitä ihmiselle kriisin aikana tapahtuu ja miten häntä voi auttaa.
Kriisiä voidaan yrittää määritellä usealla tavalla. Kriisi on tila, johon liittyy psyykkistä tuskaa, tasapainottomuutta ja elämän jatkuvuuden kyseenalaistamista. Kriisi on usein yllättävä, järkyttävä ja uusi tilanne, jossa ihmisen aikaisemmin käyttämät ratkaisut ja toimintamallit eivät toimi tilanteen selvittämiseksi. Yleensä ihminen ei pysty tai osaa varautua kriisiin.
Kriisitilanteeseen reagoidaan yksilöllisesti ja ihminen kokee avuttomuutta, hämmennystä ja levottomuutta. Vaikea kriisi johtaa toimintakyvyn lamaantumiseen. Kriisi etenee tiettyjen vaiheiden kautta ja kriisistä selviytyminen edellyttää vaiheiden onnistunutta läpikäymistä ja työstämistä. Lastensuojelun työntekijällä on tärkeä rooli auttaa asiakasta selviytymään kriisin eri vaiheista ja sopeutumaan uusiin olosuhteisiin.
Työntekijän tulisi tietää, mistä on mahdollista saada kriisiapua vanhemmille tai lapselle, jos hän ei itse voi tai osaa auttaa kriisissä olevaa ihmistä. Kriisivaiheessa on arvioitava, onko työntekijä kriisissä olevan vanhemman tai lapsen tukija ja auttaja eli pystyvätkö asiakkaana olevat henkilöt tukeutumaan työntekijään vai onko heidät ohjattava muualle ja huolehdittava kriisityön käynnistymisestä". Lisää kriisistä Vartu ry:n käsikirjassa kohdassa työprosessi ja erityiskysymykset.
3. Älä usko kaikkea, mitä sosiaalitaho vanhemmista kertoo
Sosiaalitahon tavoitteena on oikeuttaa huostaanotto keinoilla millä hyvänsä, kun he ovat saaneet jonkun perheen hampaisiinsa. Tällöin he eivät aina puhu totta. Tämä käy ilmi esimerkiksi tämän palstan vanhempien kirjoituksista.
4. Tue vanhempaa, koska sosiaalitaho ei ehdi/ei halua/ei tee velvollisuuttaan
Sosiaaliltahon tulisi tukea vanhempaa lastensuojelullisen toimenpiteen jälkeen. Näin ei käytännössä kuitenkaan tapahdu ja vanhempi voi toimia pitkään kohdan 2. mukaisen hoitamattoman kriisin vallassa ja käyttäyty epäadekvatisti.
5. Pyydä sosiaalityöntekijältä suunnitelma, miten perhe on tarkoitus yhdistää
Uuden lastensuojelulain 30§ mukaan kaikille lastensuojeluperheille tulee laatia asiakassuunnitelma, josta on muiden tärkeiden asioiden lisäksi käytävä ilmi, miten perhe on tarkoitus yhdistää. Tue vanhempia, että he jaksavat toimia asiakassuunnitelman mukaisesti.
6. Älä kerro sosiaalitaholle vanhempien virheistä.
Nuppineulan kokoisesta asiasta saattaa tällä taholla tulla syy tehdä esimerkiksi tapaamisoikeuden rajoitus, josta kärsii sekä hoidossasi oleva lapsi, että lapsen vanhemmat.
7. Etsi positiivisi piirteitä vanhemmasta.
Vanhemmassa, kuten kaikissa muissakin ihmisissä on positiivisia piirteitä kerro näistä hoivassasi olevalle lapselle, vanhemmalle ja sosiaalitaholle. Tällöin olet uranuurtaja lastensuojelualalla.
8. Mieti omia huonoja puoliasi. Olisko niissä aihetta huostaanottoon?
Mitä tapahtuisi, jos sinulta vietäisiin omat lapsesi? Älä mieti syytä, sitä ei mietitä muidenkaan vanhempien kohdalla.
9. Kouluta itseäsi ja hanki lisätietoja asiasta
Älä kuitenkaan anna aivopestä itseäsi vanhempien huonoudesta, lapsen pahoinvoinnin johtumisesta vanhemmista (Johtuu vanhemmista eroamisesta sekä huostaanotto paikan erilaisuudesta kotiin verrattuna)
10. Puhu lapselle ja vanhemmille lapsen kotiinpääsystä
Näin sekä lapsi, että vanhempi osaavat asennoitua kotiinpääsyyn, eivätkä alistu ikuiseen huostaanottoon. Vaikka vanhemmalla olisi todellisiakin ongelmia, ihmisellä on ihmeellinen kyky muuttua, kun hänelle annetaan siihen tilaisuus.
Kirjoittanut Lapsen etu - ei enää tapeta äitiä
1. Huostaanotto on lapselle paha kriisi.
Normaalissakin kunnossa oleva lapsi kokee eron vanhemmastaan ja kodistaan hyvin raskaana. Hän saattaa alkaa oirehtia psyykkisesti tavoin, joita ei aikaisemmin ole ollut. Lapsi saattaa mennä jopa psykoottiseen tilaan suojautuakseen hoitavan tahon määräyksiltä ja kielloilta. Tämä on lapsen kriisiä, joka johtuu huostaanotosta. Lapsen kriisin hoitaminen on tärkeää. Osviittaa voi ottaa aapisen kakkoskohdasta, jossa kerrotaan kriisissä olevan ihmisen tukemisesta.
2. Vanhempien kriisi (teksi lainattu Vartu ry:n lastensuojelun käsikirjasta)
"Lastensuojelutyötä tekevällä työtekijällä tulee olla valmiuksia kohdata kriisissä oleva ihminen. On tunnettava kriisin eri vaiheet ja niihin liittyvät ominaispiirteet. Lisäksi on kyettävä tunnistamaan kriisiin liittyviä tunteita ja pystyttävä ottamaan vastaan ja käsittelemään kriisissä olevan ihmisen vaikeita tunnepurkauksia kuten vihaa ja aggressiota.
Lastensuojelutyössä ja etenkin huostaanottovaiheessa vaikeat tunteet kohdistuvat usein huostaanottoa valmistelevaan sosiaalityöntekijään. Lastensuojelutyötä tekevän työntekijän olisi tärkeää tuntea kriisityön periaatteita ja sitä, mitä ihmiselle kriisin aikana tapahtuu ja miten häntä voi auttaa.
Kriisiä voidaan yrittää määritellä usealla tavalla. Kriisi on tila, johon liittyy psyykkistä tuskaa, tasapainottomuutta ja elämän jatkuvuuden kyseenalaistamista. Kriisi on usein yllättävä, järkyttävä ja uusi tilanne, jossa ihmisen aikaisemmin käyttämät ratkaisut ja toimintamallit eivät toimi tilanteen selvittämiseksi. Yleensä ihminen ei pysty tai osaa varautua kriisiin.
Kriisitilanteeseen reagoidaan yksilöllisesti ja ihminen kokee avuttomuutta, hämmennystä ja levottomuutta. Vaikea kriisi johtaa toimintakyvyn lamaantumiseen. Kriisi etenee tiettyjen vaiheiden kautta ja kriisistä selviytyminen edellyttää vaiheiden onnistunutta läpikäymistä ja työstämistä. Lastensuojelun työntekijällä on tärkeä rooli auttaa asiakasta selviytymään kriisin eri vaiheista ja sopeutumaan uusiin olosuhteisiin.
Työntekijän tulisi tietää, mistä on mahdollista saada kriisiapua vanhemmille tai lapselle, jos hän ei itse voi tai osaa auttaa kriisissä olevaa ihmistä. Kriisivaiheessa on arvioitava, onko työntekijä kriisissä olevan vanhemman tai lapsen tukija ja auttaja eli pystyvätkö asiakkaana olevat henkilöt tukeutumaan työntekijään vai onko heidät ohjattava muualle ja huolehdittava kriisityön käynnistymisestä". Lisää kriisistä Vartu ry:n käsikirjassa kohdassa työprosessi ja erityiskysymykset.
3. Älä usko kaikkea, mitä sosiaalitaho vanhemmista kertoo
Sosiaalitahon tavoitteena on oikeuttaa huostaanotto keinoilla millä hyvänsä, kun he ovat saaneet jonkun perheen hampaisiinsa. Tällöin he eivät aina puhu totta. Tämä käy ilmi esimerkiksi tämän palstan vanhempien kirjoituksista.
4. Tue vanhempaa, koska sosiaalitaho ei ehdi/ei halua/ei tee velvollisuuttaan
Sosiaaliltahon tulisi tukea vanhempaa lastensuojelullisen toimenpiteen jälkeen. Näin ei käytännössä kuitenkaan tapahdu ja vanhempi voi toimia pitkään kohdan 2. mukaisen hoitamattoman kriisin vallassa ja käyttäyty epäadekvatisti.
5. Pyydä sosiaalityöntekijältä suunnitelma, miten perhe on tarkoitus yhdistää
Uuden lastensuojelulain 30§ mukaan kaikille lastensuojeluperheille tulee laatia asiakassuunnitelma, josta on muiden tärkeiden asioiden lisäksi käytävä ilmi, miten perhe on tarkoitus yhdistää. Tue vanhempia, että he jaksavat toimia asiakassuunnitelman mukaisesti.
6. Älä kerro sosiaalitaholle vanhempien virheistä.
Nuppineulan kokoisesta asiasta saattaa tällä taholla tulla syy tehdä esimerkiksi tapaamisoikeuden rajoitus, josta kärsii sekä hoidossasi oleva lapsi, että lapsen vanhemmat.
7. Etsi positiivisi piirteitä vanhemmasta.
Vanhemmassa, kuten kaikissa muissakin ihmisissä on positiivisia piirteitä kerro näistä hoivassasi olevalle lapselle, vanhemmalle ja sosiaalitaholle. Tällöin olet uranuurtaja lastensuojelualalla.
8. Mieti omia huonoja puoliasi. Olisko niissä aihetta huostaanottoon?
Mitä tapahtuisi, jos sinulta vietäisiin omat lapsesi? Älä mieti syytä, sitä ei mietitä muidenkaan vanhempien kohdalla.
9. Kouluta itseäsi ja hanki lisätietoja asiasta
Älä kuitenkaan anna aivopestä itseäsi vanhempien huonoudesta, lapsen pahoinvoinnin johtumisesta vanhemmista (Johtuu vanhemmista eroamisesta sekä huostaanotto paikan erilaisuudesta kotiin verrattuna)
10. Puhu lapselle ja vanhemmille lapsen kotiinpääsystä
Näin sekä lapsi, että vanhempi osaavat asennoitua kotiinpääsyyn, eivätkä alistu ikuiseen huostaanottoon. Vaikka vanhemmalla olisi todellisiakin ongelmia, ihmisellä on ihmeellinen kyky muuttua, kun hänelle annetaan siihen tilaisuus.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tarjotaan valheselityksiksi siitä, mitä hoito muka on käytännössä. Ehkä joskus on käytännössäkin, mutta yleensä ei.
Kun katsotaan pelkkiä perhehoidon purkulukuja, jotka on tehty kesken huostaanoton, siis ne eivät ole huostan purkuja, niin Lamminen&Rantanen opinnäytetyö kertoo, että paikan vaihdon syynä oli Keski-Suomen alueella lapsen kaltoinkohtelu sijaisperheessä 17,5 %:ssa puruista tämän vuosituhannen puolella. Miten vakavia lienevät olleet, koska niiden tarvitaan NÄYTTÖ, että sossukin oikein purun syyksi kirjaa niitä.
Samoin Janhusen tutkimus Hesan puretuista perhesijoituksista mainitsee, että 5:ssä oli syynä sijaisperheessä tapahtunut lapsen kaltoinkohtelu.
Lisäksi 4 lasta oli kertonut tulleensa huonosti kohdelluksi, mutta niissä ei saatu riittävää näyttöä...
Näin se on, että muiden lasta huonosti kohdelleiden kohdalla on oltava näyttöä, ainoastaan omien vanhempien suhteen ei näyttöä tarvita edes hallinto-oikeudessa, pelkkä sossun huoli tai epäily riittää. Koska sossu on "korkeasti koulutettu ammatti-ihminen", se tekee hänestä erehtymättömän jumalan puolikkaan, jonka kirjaukset ovat aina tosi kuin vesi.
Ei tuo aapinen ole mikään linjaus, vaan minun subjektiivinen avunpyyntö hoitavalle taholle, että edes vähän välittäisivät. Kun sossu ei tee töitään.
Mistä sinä noita purkulukuja kaivat? Minua kovin kiinnostaisi?
Sossu on korkeasti koulutettu VTM, jos on pätevä. Meillä hän ei vaan viitsi tehdä töitä, vaan jättää ne hoitavalle taholle, joka taas ei ole koulutettu, eikä varmaan ole edes kuullut sellaisesta asiasta kuin huostanpurku.