Onko mitään järkeä, että on tavallaan ihastunut sellaiseen, jota ei edes tunne? En ole koskaan jutellut hänen kanssaan, en vaihtanut kerrassaan yhtään sanaa, mutta mahanpohja heittää aina volttia kun satun näkemään häntä. Punastelenkin typerästi ja menen varmaan ihan jäykäksi.
Kundissa minua viehättää hänen komea ulkokuorensa (ei ehkä perinteisen komea, mutta hän miellyttää erityisesti minun silmääni) ja taiteellisuus.
Vastikään kuulin, että hän on kova naistenmies ja playeri, mitä olin vähän epäillytkin, joten se siitä sitten. Enää en haluaisikaan tutustua häneen, mutta en saa häntä mielestäni.
Ärsyttää. Haluaisin ihastua kunnollisiin tapauksiin, joihin mulla olisi edes jotain mahdollisuuksia.
Kundissa minua viehättää hänen komea ulkokuorensa (ei ehkä perinteisen komea, mutta hän miellyttää erityisesti minun silmääni) ja taiteellisuus.
Vastikään kuulin, että hän on kova naistenmies ja playeri, mitä olin vähän epäillytkin, joten se siitä sitten. Enää en haluaisikaan tutustua häneen, mutta en saa häntä mielestäni.
Ärsyttää. Haluaisin ihastua kunnollisiin tapauksiin, joihin mulla olisi edes jotain mahdollisuuksia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
..oon ihastunut yhteen tyttöön jota en tunne sen paremmin. lähetin sille kuitenkin yhen tekstarin ja nyt ollaan puol vuotta tekstailtu, ei sen enempää. ei olla muuten puhuttu mitään kun pari kertaa moikattu. ja tää tyttö ei oo ollu viel kenenkään kaa et siin suhtees ois mahiksiakin..
Itse en omia pikkuihastuksia edes laske varsinaisiin ihastuksiin. Ainakaan jos en tunne, tai tyyppi on joku omanluokkalainen johon ei kuitenkaan mitään suurempia tunne. Onneksi tuollaiset ihastukset tahtoo kestää vain kuukauden tai pari. Toisaalta ei niistä kyllä itselleni vielä harmia ole ollut.
Sanoisin et ihan hyvä asenne sikäli. Tollanen tyyppi kun on nii en kyl tahtois minäkää enempää tutustua jos ihastunut olisin. Ja jep... kukapa ei haluaisi ihastua kunnollisiin poikiin... Se vaan on harmittava totuus että naiset rakastuvat renttuihin. Sille nyt ei voi mitään.
Mä en tiedä voiko puhua edes ihan pienestä ihastuksesta, sillä ihastus/kiinnostus tuota tyyppiä kohtaan on kestänyt jo monta vuotta. Okei, välillä olen unohtanut hänet yli puoleksi vuodeksikin, mutta vatsassa hyppii pieniä ukkeleita ja lentelee perhosia aina kun vain näen tai luulen näkeväni hänet jossain, useimmiten baareissa. Näin hänet nyt viimeksi n. kuukausi sitten ja yhä hän jaksaa sekoittaa päänuppiani, vaikka en haluaisi edes ajatella häntä enää.
Ketään muuta kohtaan en ole tuntenut koskaan samanlaista "ihastumista", joka tuntuisi siis ihan fyysisesti punastumisena ja outona tunteena vatsanpohjassa.
Parasta olisi kai kuitenkin vain unohtaa, sillä haaveilen ihan vakavasta seurustelusuhteesta, enkä halua ikinä sekaantua pelimiehiin.