Lapsettomuushoitojen riskit?

Ihan varmasti synteettisten hormooneiden popsimisella on aina riskinsä, senhän sanoo jo maalaisjärkikin.

Tutkimuksissa on todettu, että monien hormoonitoiminnan häiriö ja vajaatuotanto peräisen lapsettomuusongelmien taustalla on juurikin nuorella iällä aloitettu hormoonilääkitys.

Aika vähän riskejä on kuitenkaan lueteltu lapsettomuushoitoklinikan mainoksesta:
http://www.lapsettomuus.com/Hedelmoityshoidot/Hedelmoityshoitojen_riskit/index.asp
Hoitoihin liittyviä riskejä ovat muun muassa toimenpiteen yhteyteen ajoittuvat komplikaatiot, alkuraskauden aikaan liittyvät riskit, OHSS (ovarian hyperstimulation syndrome), keskenmenot, monisikiöinen raskaus sekä kohdunulkoinen raskaus. Yksi hedelmöityshoitoihin liittyviä tärkeimpiä riskejä on ollut monisikiöraskauksien suuri määrä. Monisikiöisyyteen liittyviä riskejä ovat keskenmenoriskin suureneminen, lasten ennenaikaisuus ja syntymäpainon pienuus. Monisikiöraskauden todennäköisyyttä voidaan pienentää siirtämällä vain yksi alkio kerrallaan. Ainoa varsinaiseen hormonihoitoon liittyvä haitta on ”munasarjojen hyperstimulaatio-oireyhtymäksi” kutsuttu tila, lyhennettynä OHSS. Tällöin munasolujen irtoamisen tai punktion jälkeen munasarjat täyttyvät uudelleen nesteellä, kasvavat ja kipeytyvät. OHSS:n voi aiheuttaa mikä tahansa ovulaation induktioon käytetty lääke. OHSS:n oireina esiintyy vatsakipua, turvotusta, pahoinvointia, oksentelua ja joskus hengitysvaikeuksia. Vakavimpiin hyperstimulaatiotilanteisiin liittyy nesteen kertyminen erityisesti vatsaonteloon. Lievänä OHSS on melko yleinen, vaikeana onneksi varsin harvinainen (alle 1% hoitokierroista). Hyperstimulaation ennakoiminen on hankalaa, koska
se ei välttämättä liity käytetyn lääkeannoksen suuruuteen tai hoidon kestoon. Riskiryhmän potilaita ovat kuitenkin nuoret, normaalipainoiset naiset sekä PCO-potilaat. Gonadotropiinien käyttöön liittyvä OHSS-riski näyttää tehokkaan ultraääniseurannan myötä pienentyneen. Lievissä tapauksissa hoidoksi riittää lepo, vaikeissa tarvitaan sairaalahoitoa. Hoidosta alkava raskaus voi laukaista OHSS:n tai pahentaa ja pidentää sitä. Jos riski OHSS:n suhteen arvioidaan suureksi, ei alkiota siirretä lääkehoitokierrossa, vaan kaikki alkiot pakastetaan ja pyritään pääsemään pakastetun alkion siirtoon myöhemmässä kierrossa.
Kohdun ulkopuolisen raskauden riski on myös hieman suurentunut hedelmöityshoitojen yhteydessä. Kun alkio viedään kohtuun ja munanjohtimet ovat jäljellä, on mahdollista, että se vaeltaa kohtuontelosta munanjohtimeen. Asia voidaan varmistaa ensimmäisten raskausviikkojen aikana ultraäänitutkimuksin. Alavatsakipu ja verenvuoto ovat tärkeimmät kohdun ulkopuolisen raskauden oireet.

riskinsä kirjoitti:

Ihan varmasti synteettisten hormooneiden popsimisella on aina riskinsä, senhän sanoo jo maalaisjärkikin.

Tutkimuksissa on todettu, että monien hormoonitoiminnan häiriö ja vajaatuotanto peräisen lapsettomuusongelmien taustalla on juurikin nuorella iällä aloitettu hormoonilääkitys.

Aika vähän riskejä on kuitenkaan lueteltu lapsettomuushoitoklinikan mainoksesta:
http://www.lapsettomuus.com/Hedelmoityshoidot/Hedelmoityshoitojen_riskit/index.asp
Hoitoihin liittyviä riskejä ovat muun muassa toimenpiteen yhteyteen ajoittuvat komplikaatiot, alkuraskauden aikaan liittyvät riskit, OHSS (ovarian hyperstimulation syndrome), keskenmenot, monisikiöinen raskaus sekä kohdunulkoinen raskaus. Yksi hedelmöityshoitoihin liittyviä tärkeimpiä riskejä on ollut monisikiöraskauksien suuri määrä. Monisikiöisyyteen liittyviä riskejä ovat keskenmenoriskin suureneminen, lasten ennenaikaisuus ja syntymäpainon pienuus. Monisikiöraskauden todennäköisyyttä voidaan pienentää siirtämällä vain yksi alkio kerrallaan. Ainoa varsinaiseen hormonihoitoon liittyvä haitta on ”munasarjojen hyperstimulaatio-oireyhtymäksi” kutsuttu tila, lyhennettynä OHSS. Tällöin munasolujen irtoamisen tai punktion jälkeen munasarjat täyttyvät uudelleen nesteellä, kasvavat ja kipeytyvät. OHSS:n voi aiheuttaa mikä tahansa ovulaation induktioon käytetty lääke. OHSS:n oireina esiintyy vatsakipua, turvotusta, pahoinvointia, oksentelua ja joskus hengitysvaikeuksia. Vakavimpiin hyperstimulaatiotilanteisiin liittyy nesteen kertyminen erityisesti vatsaonteloon. Lievänä OHSS on melko yleinen, vaikeana onneksi varsin harvinainen (alle 1% hoitokierroista). Hyperstimulaation ennakoiminen on hankalaa, koska
se ei välttämättä liity käytetyn lääkeannoksen suuruuteen tai hoidon kestoon. Riskiryhmän potilaita ovat kuitenkin nuoret, normaalipainoiset naiset sekä PCO-potilaat. Gonadotropiinien käyttöön liittyvä OHSS-riski näyttää tehokkaan ultraääniseurannan myötä pienentyneen. Lievissä tapauksissa hoidoksi riittää lepo, vaikeissa tarvitaan sairaalahoitoa. Hoidosta alkava raskaus voi laukaista OHSS:n tai pahentaa ja pidentää sitä. Jos riski OHSS:n suhteen arvioidaan suureksi, ei alkiota siirretä lääkehoitokierrossa, vaan kaikki alkiot pakastetaan ja pyritään pääsemään pakastetun alkion siirtoon myöhemmässä kierrossa.
Kohdun ulkopuolisen raskauden riski on myös hieman suurentunut hedelmöityshoitojen yhteydessä. Kun alkio viedään kohtuun ja munanjohtimet ovat jäljellä, on mahdollista, että se vaeltaa kohtuontelosta munanjohtimeen. Asia voidaan varmistaa ensimmäisten raskausviikkojen aikana ultraäänitutkimuksin. Alavatsakipu ja verenvuoto ovat tärkeimmät kohdun ulkopuolisen raskauden oireet.

Siinäpä se jo tulikin ;-)

xyz_xyz kirjoitti:

Siinäpä se jo tulikin ;-)

http://www.terveysportti.fi/pls/kh/kh_julkaisu.NaytaArtikkeli?p_artikkeli=nak03269