Jos lapsi 7-v käyttäytyy tarhassa kiltisti(normaalisti), mutta kotona käytös muistuttaa hyvin paljon asperger lasta, niin voiko silloin olla asperger? Lapsi itse sanoo, että hän pidättelee tarhassa. Kotona uskaltaa olla oma itsensä.
Saa siis raivareita käsittämättömistä asioista. Kuvittelee, että kykenen lukemaan hänen ajatuksensa. Elää tosi vahvasti vain tätä hetkeä.
Kiusaa ja satuttaa pikkuveljeään. Jne.
Saa siis raivareita käsittämättömistä asioista. Kuvittelee, että kykenen lukemaan hänen ajatuksensa. Elää tosi vahvasti vain tätä hetkeä.
Kiusaa ja satuttaa pikkuveljeään. Jne.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuvauksesi perusteella saattaisi ollakin asperger tapaus. Oireet samat kuin itsellä oli.
Raivokohtauksilla ei ollut oikein mitään rajaa. Löin sisaruksiani millä tahansa esineellä.
Olin hyvin pikkuvanha myös hyvin arka ja pelokas. Vahva fantasiamaailma alkoi kehittymään.
Haltioiduin "päänsisältä" kuuluvasta mahtavasta urku-tai haitarimusiikista.
Tämä ominaisuus on säilynyt, jopa voimistunut isompien elämänmuutosten aikana.
On kuviteltu ydinaseen kestävä 'turvallisuuskupu' jonka sisällä on turvallista elää.
Meidän poika on tosiaan ihan kuin sinä. Pikkuvanha, jopa näsäviisas. Arka, ei uskalla edes huoneessaan olla yksin, pelkää kovasti esim. ampiaisia. Ujo on ihmisten keskuudessa, pelkää esiintymistä. Mielikuvitusta riittää. Haluaa leikkiä jatkuvasti roolileikkejä, johon itse keksii juonen ja tapahtumat. Muutenkin on hyvin kekseliäs.
Oma kriisisi puhkesi jo 12v. Sen jälkeen en oppinut enää mitään. Taannuin 12-14v tasolle.
Tiedossani on toinenkin samanlainen vastaava tapaus. Hänkään ei selviä koskaan.
Poikasi välttää syvän tragedian, jos hänellä on kasvutilaa eikä kasvukivut jätä pahoja traumoja.
Voi olla parasta, että hän saa kehittyä vahvoilla alueillaan, jotka häntä kiinnostavat.
Yksityisille neurologeille pääsee. Netissäkin on näitä yhteystietoja.
Menkää vaan neurologisiin testeihin. Ja ehdottomasti neurologille. Osa psykologeista tai psykiatreista ei usko neurologisiin ongelmiin ja lapsi päätyy psykoosi diagnoosin kanssa laitokseen. Sosiaalitoimen kanssa kannattaa olla tosi varovainen ja pyrkiä pääsemään tutkimuksiin ennen kuin sillä puolella huolestutaan.
Mitä hyötyä siitä on? Lapsen tulevaisuutta ajatellen. Tuon laitokseen joutumisen haluaisin pystyä estämään keinolla millä hyvänsä.
Luulen, että tulee pärjäämään koulussa ihan hyvin. Eskarissa ei ollut mitään ongelmia ja samat eskari kaverit tulee olemaan samalla luokalla.
Sosiaalitoimen silmätikkuina jo ollaan pikkuveljen pahoinpitelyn vuoksi.
Mitä tarkoitit tuolla, että niiden kanssa kannattaa olla varovainen?
Asperger lapsi tarvitsee neurologista kuntoutusta ja sitä ei saa jos ei ole diagnoosia. Oirehtiva nuori, jolla ei diagnoosia ole, otetaan herkästi huostaan, koska sinun tulkitaan olevan kasvattajana "kelvoton". Lisäksi lapsesi voi tarvita koulussa erityistukea jossain vaiheessa. Siksi siis diagnoosi. Se on tärkeä myös lapsellesi, jotta hän ymmärtäisi miksi on sellainen kun on. Mene as-palstalle lukemaan muiden kokemuksia.
Alaluokilla koulu joustaa vielä monessa asiassa. Myöhemmin ei impulsiivisuutta enää sitten suvaitakkaan! Kuvittele millaista jälkeä lapsesi saa aikaan miehen kokoisena!
Osa psykologeista ja psykiatereista ei usko aspergeriin ja passittaa neurologisista syistä oireilevat lapset psykiatriseen hoitolaitokseen. Yleensä asperger lapset tulevat siellä vaan huonompaan kuntoon.