Tupakointia harrastanut 25 vuotta, voimakas tupakkariippuvuus, ei juurikaan pyrkimyksiä lopettaa. Motivaatio on puuttunut.
Eilen tulostin tuon tekstin ja kiinnitin jääkaapin oveen:
http://www.hengitysliitto.fi/content/Liitteet/Tupakan_tumppaaminen_kannattaa.pdf?from=11198791408016712
Olen saanut kaksi rastia jo siihen eli kohta on 24 tuntia täynnä. Kävin juuri lenkillä ja hyvin kulki ilman häkää veressä.
Kirjoitan tänne jatkoa, jos pysyn päätöksessäni.
Eilen tulostin tuon tekstin ja kiinnitin jääkaapin oveen:
http://www.hengitysliitto.fi/content/Liitteet/Tupakan_tumppaaminen_kannattaa.pdf?from=11198791408016712
Olen saanut kaksi rastia jo siihen eli kohta on 24 tuntia täynnä. Kävin juuri lenkillä ja hyvin kulki ilman häkää veressä.
Kirjoitan tänne jatkoa, jos pysyn päätöksessäni.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ihmeen helppoa ollut. Toinen vuorokausi alkanut ja tämä on jo suuri saavutus. Ensimmäistä kertaa siitä kun aloitin polttamisen 17-vuotiaana olen nyt ollut polttamatta yli vuorokauden!
Eilen illalla kun alkoi tupakanhimo tuntua enemmän, ajattelin vaan, että häh häh hää, minäpä en tähän kuolekaan, vaan tunnen kuinka keuhkot jo puhdistuvat kovaa vauhtia. Ja toden totta: ei siihen tupakattomuuteen kuole.
Nikotiinipurkkaa vaan huuleen niin eiköhän se tästä.
josta toipuminen vie aikaa.
Lopettamisen ehto on oma-aloitteellisuus ja motivaatio. Hyvä on korvata aluksi tupakointitapahtuma jollain muulla esim. karamellin syömisellä ts. toiminnalla(pistä pyykkiä koneeseen, aja nurmikko, ulkoile). Ajan kuluttua huomaat, ettei korvaavia toimintoja enää tarvitse, jolloin riippuvuus on piiloutunut.
Riippuvuus-suhde aivoihin on jo rakentunut pitkän ajan tupakoinnin takia ja siksi teet jokapäivä tahtomisen sotaa jonkin aikaa, eikä kannata tunteen mukaan poukkoilla esim. juhlatilaisuuksissa joita ajoittain tulee. Päätät itse mitä teet, sillä kaverit tarjoilevat savukkeita mielellään.
Ja huomaat pian olevasi tervehtynyt, kun lopetat tupakoinnin.
olen ottanut nikotiinipurkkaa pahimpiin himoihin, mutta en ota yli 5 kpl päivässä (2 mg). Se tupakanhimo tulee sellaisena valtavana haluna mennä tuohon parvekkeelle ja vetää savua keuhkoihin. Se on kieltämättä ihana tunne, jos oikein on odottanut tupakalle pääsyä. Mutta nytpä olenkin ajatellut, että haluan käydä tämän taiston loppuun asti, sillä olen miettinyt, että oma tupakointini on ristiriitaista sen kanssa, että samalla yritän kohottaa kuntoa (lenkkeily, tanssi, yms.)
Tänään kun olin lenkillä (yli 40 tuntia tupakatta), tuntui kuin tuuli olisi lävistänyt sisukseni, niin hyvin kulki hengitys.
Hyvä puoli on se, etten käytä alkoholia: lopetin yli 3 vuotta sitten kerrasta poikki -tyylillä, eli oli vain ajan kysymys, milloin keskityn tuon tupakan nujertamiseen. Huomaan itsessäni olleen sellaista ajatusta viinan oton lopettamisen jälkeen, että no, pitäähän sitä ihmisellä jotain paheitakin olla, jne.
Kirjoittelen taas jatkossa, miten menee. Kirjoitan myös tietysti, jos ratkean. Nyt ainakaan ei tee mieli katkaista tätä hyvää tunnetta. Päivä kerrallaan.
(P.S. Heitin jo tuhkakupinkin roskiin, kun haisi niin ällöttävälle tuossa parvekkeella)
jotka ovat pahimpia aikoja. Elimistö oppii sitten uusille tavoille, etkä enää mene parvekkeelle tupakan halusta, vaan omasta halustasi.
Tupakoinnista on hankalaa päästä eroon, mutta se onnistuu sinnikkyydellä.
Kaikki korvaava toiminto on hyvästä. Liikunta, syöminen tms.
Jos lankeaa tupakoimaan, kannattaa aloittaa alusta eikä lannistua.
Sota on sitten aikanaan ohi; sinä ja rahasi/terveytesi vastaan nikotiini(huume) tupakkateollisuus.
nytkin kellon lähestyessä puolta yötä kuola valuu suusta, kun on tottunut meneen röökille juuri näihin aikoihin. Ne epätoivon tunteet kestävät pari sekuntia, ikään kuin olisi unohtanut, että on lopettanut tupakanpolton. Sellaisia ajatuksia, että hei, ota nyt se tupakka ja mene polttamaan (onneksi ei ole tupakkaa kotona). Kuin joku piru houkuttelisi tuossa olkapäällä.
Mutta ei tämä ole ylitsepääsemättömän vaikeaa. Erityisesti kun voi huijata elimistöä nikotiinipurkalla (tosin siitäkin pitää sitten jossain vaiheessa päästä eroon..)
Kohta olen ollut 48 tuntia ilman tupakkaa. Ja huomenna alkaa siis kolmas puhdas päivä.
Ei ongelmia eikä tupakanhimoa. Energinen olo, kävellyt paljon tänään hengitellen puhdasta ilmaa.
Tänään on mennyt nikotiinipurkkaa 3 kpl (à 2 mg) ja pari imeskelytablettia (à 1 mg).
Hengitys kulkee hyvin ja ikävä ei ole entiseen elämään.
ei ongelmia. Ihmeen hyvin menee, eikä ole tarvinnut kuin neljä nikotiinipurkkaa koko päivänä. Nekin olen ottanut ihan vaan sen takia, että aion käyttää purkkaa vielä joitakin viikkoja/kuukausia. Aika näyttää.
En taida käydä täällä sen kummemmin raportoimassa, sillä tämä voi olla aika tylsää luettavaa.
Haluan vaan kannustaa muitakin miettiväisiä lopettamaan tupakanpolton, kun siltä tuntuu. Miettikää asioista ja uskokaa pois, että ilman tupakkaakin voi elää.
tehnyt hienon päätöksen,- olla polttamatta. Varaudu kuitenkin siihen että tupakanhimo voi iskeä aivan odottamattomalla hetkellä. Älä anna periksi, se tupakantuska menee kyllä ohitse. Rahalla mikä menisi tupakkaan, osta itsellesi jotain pientä piristävää.
Tsemppiä sinulle!
kiitos kannustuksestasi. Tänään ei ole ollut juuri yhtään tupakanhimoja, olen ottanut vasta kaksi nikotiinipurkkaa ja nekin otin vaan sen vuoksi, ettei tule liian kovaa laskua täydelliseen nikotiinittomuuteen. Taidan siirtyä noihin 1 mg:n pastilleihin pikku hiljaa.
Olen kävellyt tänäänkin, uskomatonta miten paljon enemmän jaksaa liikkua väsymättä.
Aamulla kun heräsin, oli todella hyvä mieli, kun on alkanut uusi puhdas elämä. Tulihan sitä tosiaankin vietettyä häkämyrkytyksessä yli 25 vuotta elämästään!
n. 30 vuotta 1-2 askia päivässä, hirvee määrä. Nyt olen ollut muutaman vuoden polttamatta, eikä ole enää mitään haluja ryhtyä uudelleen polttamaan.
Muistelen että alkuaikoina kun lopetin polttamisen nin tupakansavu ulkona tuoksui äärettömän hyvältä, ei tuoksu nykyisin vaan haisee.
Oletko sinä huomannut kävelylenkillä ollessasi tarkkailevasi muita kulkijoita että kuka polttaa. Mä silloin alussa näin jo kaukaa kenellä oli tupakka kädessä ja voi kuinka savu leijailikin ihanasti.
Muista jos tulee tunne, että voisinhan yhden tupakan kokeilla jne.. niin mieti sitä että miksi kokeilisit? Sinähän tiedät miltä tupakka maistuu, joten on aivan turhaa polttaa yksi tupakka, se vaan yleensä tahtoo siitä lipsahtaa toiseen jne..
Savutonta viikonloppua sinulle.
olen tosiaan minäkin tarkkaillut tupakoivia ihmisiä heti niistä ensimmäisistä tupakattomista päivistä lähtien. Haju/tuoksu ei tunnu oikein miltään, ei houkuttele ainakaan. Mutta olen myös huomannut, että aika harvalla muuten on tupakka huulessa, tai sitten se johtuu siitä, että liikun tuossa ulkoilumaastossa, jossa ei välttämättä tupakanpoltto ihmisillä ole tärkeintä, vaan se liikunta.
Nyt kuudentena päivänä ei ole ollut ollenkaan nikotiinin haluja. Olen kuitenkin ottanut yhteensä pari nikotiinipurkkaa (2 mg) eli yhden aamupäivällä ja yhden nyt iltapäivällä viiden aikaan, ja aion ensi viikolla siirtyä miedompiin (1 mg) ja sitten lopettaa kokonaan niiden käytön.
Minulla loppui se tupakanpoltto sillä periaatteella, etten enää polta jatkossakaan. En siis tee mitään testausta tai lakkoa, vaan olen punninnut mielessäni plussat ja miinukset: olen siinä iässä (kohta 44v), ettei minun kannata polttaa enää. Minulle riitti se vajaa 30 vuotta.
Hajuaisti on parantunut huomattavasti. Olin vain kuullut joskus kuinka se haju- ja makuaisti herkistyy, mutta eihän sitä usko ennen kuin omalle kohdalle "sattuu". Sama juttu tuon hengityksen kanssa: uskomatonta oli, että se happi alkoi kulkea heti toisena tupakattomana päivänä!
Aurinkoista ja happirikasta viikonloppua!
sijaisten käytöt.
Nikotiinipurkat pois huomenna sunnuntaina!