Jos tahtotilaa riittää.
Opiskelijavalinnan johtaja, dosentti Jorma Paranko Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta vakuuttaa, ettei valintakoe rakenteeltaan eronnut edellisvuosien kokeista. Yli 600-sivuinen jättiteos Galenos - Ihmiselimistö kohtaa ympäristön oli pääsykoeopuksena kahdeksatta kertaa.
Menestyminen pääsykokeessa perustuu Galenoksen hallitsemiseen. Tehtäviin löytyy vastaus joko kirjasta tai pääsykokeessa jaettavasta oheismateriaalista, Paranko sanoo.
[email protected]
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-06-16,104:2:547580,1:0:0:0:0:0:
Opiskelijavalinnan johtaja, dosentti Jorma Paranko Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta vakuuttaa, ettei valintakoe rakenteeltaan eronnut edellisvuosien kokeista. Yli 600-sivuinen jättiteos Galenos - Ihmiselimistö kohtaa ympäristön oli pääsykoeopuksena kahdeksatta kertaa.
Menestyminen pääsykokeessa perustuu Galenoksen hallitsemiseen. Tehtäviin löytyy vastaus joko kirjasta tai pääsykokeessa jaettavasta oheismateriaalista, Paranko sanoo.
[email protected]
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-06-16,104:2:547580,1:0:0:0:0:0:
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mikä on pointtisi??
Lääkiksen pääsykoe ei ole tarpeeksi vaikea. Hakijoiden väliset marginaalit ovat liian pieniä ja useampi hakija joutuu toteamaan jääneensä opiskelupaikatta yhden tai kahden pisteen päähän.
Eihän tämmöinen koe mittaa mitään muuta, kuin että vastasitko koe kysymyksiin oikeaoppisesti vai päädyitkö oikeaan vastaukseen väärin merkiten.
Pääsykokeita on muutettava, ettei tarvitse jäädä opiskelupaikatta pilkkua viilaten.
Se nyt vaan on varmaan lähinnä tilastollista, että "riman tuntumaan" päätyy paljon porukkaa.
Ihan sama miten muokkaat koetta, silti fiksuimmat pärjää parhaiten ja eikös se ole tarkoitus?
"Lääkiksen pääsykoe ei ole tarpeeksi vaikea. Hakijoiden väliset marginaalit ovat liian pieniä ja useampi hakija joutuu toteamaan jääneensä opiskelupaikatta yhden tai kahden pisteen päähän."
Itse pääsin hyvällä 10 pisteen marginaalilla sisään.
ihan sama jääkö ilman paikkaa kymmenesosapisteen tai kymmenen pisteen erolla - ilman jää kuitenkin.
ole ihan sama, että jääkö Suomi kärpäsenpaskan tai peukalon alle - alle jää kuitenkin.
Eriävä mielipide.
Mielestäni tämän vuoden koe oli helppo; olihan siinä mahdollisuus saada joku 40pistettä ihan ilman galenosta (eli ne lukio fysiikan ja kemian tehtävät ja viimeinen tehtävä - noi nyt ainakin). Ja ei ne muutkaa tehtävät oikeestaan yhtä tehtävää lukuunottamatta, joka tuntui monella olleen hakusessa, ollut kovin vaikea. Ja arvostelin itseni vastausanalyysien perusteella, tein paljon huolimattomuusvirheitä, jotka heitin suoraan 0p (vaikka olisi ollut 7p tehtävä ja virhe olisi tullut vasta vastauksessa/laskun lopussa/sijoituksessa, eli ei varsinaisesti laskua oltu ajateltu väärin) ja näin oli tuntuneet tehneen tarkastajatkin. Eräällä oli jopa pyöristysvirhe vienyt 3 pisteen tehtävän nollille. Eli kyllä mielestäni näin "ankara" arvostelu kertoo siitä, että hakijoiden välille vaan pitää saada edes pientä eroa, eli pikkuvirheetkin rokottaa paljon pisteitä (onha tämä toki hyvä että rokottaa, mutta ei nyt sentään mitään 7 pistettä...)
Ja en ole katkera, itse kun tein niin jumalattomasti niitä virheitä siinä jännittäessä, vaikka kaikki pieniä olikin, niin silti ei haittaa etten nyt sisälle päässyt, moni kun oli varmasti huolellisempi. Ja kuitenkin jäi vain 2p puuttumaan, että saa hyvillä mielin mennä ensi vuonna ja keskittyä vähän paremmin..
Mutta kuitenkin olen sen kannalla, että kokeessa ei saisi olla noita "ylihelppoja" tehtäviä, mitä nyt on ollut. Toki ne vähän pelastaa, mutta olisi kuitenkin kiva tehdä vaikeampia, kun on kerran tullut luettuakin tohon kokeeseen aika lailla...
Mitä väliä sillä on, että onko tehtävät vaikeita tai helppoja, silti sisään pääsee kokeessa parhaiten menestyneet.
Vaikeammat tehtävät vaan testaa enemmän sitä soveltamista ja asioiden todellista hoksaamista, joka taas varmasti toisi enemmän hajontaa hakijoiden välille, ja saataisiin varmemmin ne parhaimmat ja motivoituneimmat mukaan. Jos itse olisin valitsemassa oppilaita jonnekin opiskelemaan, ottaisin mielummin 3 kertaa tosissaan hakeneet, motivoituneet hakijat (jotka siis kuitenkin osaavat asiat), kun juuri lukiosta tulleet/vähemmän lukeneet, jotka vaa osaavat nuo perustehtävät ja vähän päälle, mutta ei välttämättä osaakkaan tehdä juuri ollenkaan soveltavia tehtäviä.
Tuo sisäänpääsemättömyys kun ei kerro siitä, että osaisi asioita vähemmän kuin muut, vaan aika moni taitaa sen kokeen mokata juuri virheillä; jotka kaikenlisäksi usein sattuvat vielä niissä helpoissa tehtävissä? Meinaan jos jää jonkun 0,5-2p päähän sisäänpääsystä, tuskin on kiinni siitä, että asiat osaisi huonommin kuin useat sisäänpäässeet..
Itse ainakin tekisin mielummin soveltavia tehtäviä, jossa oikeesti saisi näyttää, että osaa asiat. Koska olen kokeeseen kerran panostanutkin, niinkuin monet muutkin, niin tälläisillä tehtävillähän ne oikeesti lukeneet saadaan sieltä esille... Mut tää on vaan mun mielipide.
Yksin kertaista: ei pidä tehdä niitä virheitä tai jos tekee niitä virheitä, pitää osata muut asiat paremmin.
En yritä kiertää puukkoa haavassa vaan sano sen että koe toimii, jos osaisit asiat hyvin, sinulla olisi varaa tehdä virheitä ja silti pääsisit sisään. Itse tein viitisen kappaletta selkeitä virheitä ja silti jäi reipas 10 pisteen marginaali sisäänpääsy rajaan.
sitä että yo-kokeessa yksi piste merkitsee kokonaista parempaa arvosanaa. Jos esimerkiksi tänä keväänä sait englannista 222 pistettä niin sait C:n, mutta jos sait 223 pistettä sait M:n. Tuskin taidoissa on kuitenkaan käytännössä mitään eroa. Ihan samasta jutusta on kyse, ja jos olet niin huono, ettet läpäise koetta riittävän hyvin, niin on ihan sama jäätkö paikasta 0,1 pistettä tai 1 pistettä vai 10 pistettä - et kuitenkaan sitä paikkaa saisi.
ainakin nelinkertainen määrä sisäänpäässeitä enemän motivoituneita ja hyviä hakijoita, eli on ihan sama kuinka ne sisäänpäässeet valitaan. Kuitenkin saadaan hyviä opiskelijoita tälläkin tavalla, jotka eivät oleellisesti ole yhtään huonompia - joskaan eivät parempiakaan - kuin ne jotka eivät päässeet. Kun kerran tietää millaiset ne kokeet ovat, niin pitää kyetä valmistautumaan ja vastaamaan niihin niin, että pääsee sisään. Ei se sen kummempaa ole.
Niin, vastauksena lausumattomaan kysymykseen: ei, en päässyt, mutta en myöskään ryhdy syyttämään siitä ketään muuta kuin itseäni.
Ei tässä ketään syytellä, itseäni minäkin syytän ja itselleni nauran, kun paniikissa tein niitä virheitä sen 20 pisteen edestä ja silti jäin aivan sisäänpääsy rajan alapuolelle. Mutta kun nyt tuota koetta katson, niin voin sanoa ihan rehellisesti, että oli 1 ainoa tehtävä, jota en osannut. Kaikissa muissa on oikeat kaavat, oikeat laskutavat ja ideat. Harmi vaan, että suurimassa osassa on joko alettu laskea väärällä lähtöarvolla (ei ole niin helppoa kopioida sitä siitä tehtävästä.. krhm), vastattu väärässä yksikössä (koko lasku muuten täysin oikein, näitä oli 3 kpl kokeessa, ja taisi viedä pisteet nollille kaikissa) tai tullut pieni ymmärrysvirhe, joka sitten sai osan tehtävästä menemään väärin, vaikka laskut oikein olikin (esim. yksi tälläinen oli siinä kemian tehtävässä jossa tarvittiin pinta-alaa; tosin nyt kun sen rauhassa lukee niin sehän oli ihan selkeä se selitys).
Ja nyt tulee jutun pointti (joka ei siis ollut se, että halusin selitellä virheitäni ;)) : Moni hakija pääsi sisään ehkä sellaisella kokeella, jossa oli pari tehtävää tekemättä/ei ollut ymmärtänyt yhtään mistä puhuttiin/osannut tehdä. Mutta muissa tehtävissä, ehkä juuri niissä helpoimmissa, olikin onnistunut ja ollut huolellinen. Sitten on näitä hakijoita, jotka onkin osannut ehkä tehdä kaikki, mutta huolimattomuusvirheiden takia heiltä sitten otetaankin roppakaupalla pisteitä, vaikka huolimattomuusvirhe olisi vain pyöristysvirhe. Eli kumpi on pahempi: pieni huolimattomuusvirhe vai se, että ei osaa ollenkaan? Pointti olisi siis se, että jos tehtävät olisi vaikeampia, saataisiin karsittua näitä "osaamattomampia" tyyppejä pois eikä tarkistusvaiheessa hakijoiden välille tarvitsisi tehdä eroja sillä, että huolimattomuudesta sakotetaan monella pisteellä per tehtävä (vaikka toki niitä pisteitä täytyy jonkin verran ottaa).
Mutta pääosin kokeet on varmaan ihan onnistuneet; pääsehän sinne sisälle kuitenkin nekin, jotka osaavat hyvin ja ovat huolellisia. Pisteet heille. Toivottavasti itsekin voisin ensivuonna sitten olla tälläinen!
"Eli kumpi on pahempi: pieni huolimattomuusvirhe vai se, että ei osaa ollenkaan? Pointti olisi siis se, että jos tehtävät olisi vaikeampia, saataisiin karsittua näitä "osaamattomampia" tyyppejä"
Kyse on pääsykokeesta, eli huolimattomuusvirheet ovat paljon pahempi kuin tietämättömyys.
Tietämättömyys korjaantuu lukemalla, heikot hermot ja huolimattomuus ei välttämättä millään.
pääsykokeissa saadut pisteet kerrotaan kymmenellä tai vaikka viidelläkymmenellä, eikä kenenkään tarvitse enää jäädä parin pisteen päähän rimasta.
Ratkaisun huono puoli on sitten se, että sukulaisille ja kavereille ei voi enää esittää kaltoin kohdeltua, puolen pisteen päähän jäänyttä marttyyria. Oli se niiiin lähellä...
jotain vikaa, kun nimenomaan haluan lääkikseen pääsevän sellaisia tyyppejä, jotka paineessakin osaavat olla huolellisia? En todellakaan halua lääkäreitä, jotka tekevät huolimattomuusvirheitä...
Kyllä kädetön, säikky, lukutoukka on parempi . . .
tarkoita sitä, että olisi kädetön ja säikky ja lukutoukka?
. . . tarkoitin kädettömällä ja säikyllä ihmistä, joka nimellisesti osaa kaiken mutta menettää paineen alla toiminta kykynsä sekä muistinsa, eli siis sitä huolimatonta . . .
Pääsykokeiden suunnittelu ei tosiaankaan ole helppoa hommaa. Kokeen täytyisi olla sellainen, että siihen tarvittavan tietämyksen täytyisi olla omaksuttavissa lukion oppimäärien pohjalta.
Pääsykokeiden tarkastaminen ei myöskään ole mutkatonta, koska on pystyttävä luomaan perusteet, jotka ovat samat kaikille. On myös ajateltava tarkastuksen sujuvuutta, jolloin voi olla, että sakotusta tehdään raa'alla kädellä. Galenoksen ja lukiofysiikan pohjalta kun pystytään loppujen lopuksi tekemään vain rajattu määrä tehtävätyyppejä.
Ilmeisesti opiskelijavalinta ei tähänkään asti ole epäonnistunut täydellisesti, koska suomen surkeimmat opiskelijat eivät varmasti löydy lääkiksistä. Lisäksi maailma on täynnä erinomaisia opiskelijoita, joille lääkiksen portit eivät koskaan aukene. Pääsykokeessa erotellaan timantit toisistaan.