pitenemisestä x vuodella, yhdyn niihin moniin palstalaisiin, jotka ihmettelevät Taloussanomien rummutusta aiheesta. Kilpailijathan eivät ole milloinkaan moiseen erehtyneet.
Jos on ottanut lainan kymmeniksi vuosiksi, ja korko tunnetusti menee ylös ja alas, niin selittäkää minulle joku palstan vuokra-jampoista, mitä mieltä on vaikkapa heinäkuussa 2008 laskeskella, paljonko laina-aikan SEN HETKISELLÄ korolla on pidentynyt hetkestä x?
Kun korko seuraavaksi laskee, tuleeko taas vastaavat otsikot siitä, kuinka laina-aika on lyhentynyt x vuodella?
Kenelläkään palstan asuntovelallisella ei taatusti ole asuntolainaa todellisuudessa jäljellä juuri sitä määrää, mitä se nyt laskien olisi. Todellisuus voi olla vaikka kymmenen vuotta pidempi tai lyhempi.
Lisäksi harva pitää nykyisen as. lainansa loppuun asti. Moni vaihtaa välissä asuntoa (ja lainaa) moneenkin kertaan. Moni saa perinnön, jolla makselee velan ennenaikaisesti loppuun. Moni pystyy muuten vaan kiristämään tahtia. Joku voi myös löysätä tahtia ja maksella pelkkiä korkoja jokusen vuoden.
Olisiko kuitenkin järkevämpi tuijottaa vain jäljellä olevaa velkapääomaa eikä miettiä keinotekoisia luomuksia?
Jos on ottanut lainan kymmeniksi vuosiksi, ja korko tunnetusti menee ylös ja alas, niin selittäkää minulle joku palstan vuokra-jampoista, mitä mieltä on vaikkapa heinäkuussa 2008 laskeskella, paljonko laina-aikan SEN HETKISELLÄ korolla on pidentynyt hetkestä x?
Kun korko seuraavaksi laskee, tuleeko taas vastaavat otsikot siitä, kuinka laina-aika on lyhentynyt x vuodella?
Kenelläkään palstan asuntovelallisella ei taatusti ole asuntolainaa todellisuudessa jäljellä juuri sitä määrää, mitä se nyt laskien olisi. Todellisuus voi olla vaikka kymmenen vuotta pidempi tai lyhempi.
Lisäksi harva pitää nykyisen as. lainansa loppuun asti. Moni vaihtaa välissä asuntoa (ja lainaa) moneenkin kertaan. Moni saa perinnön, jolla makselee velan ennenaikaisesti loppuun. Moni pystyy muuten vaan kiristämään tahtia. Joku voi myös löysätä tahtia ja maksella pelkkiä korkoja jokusen vuoden.
Olisiko kuitenkin järkevämpi tuijottaa vain jäljellä olevaa velkapääomaa eikä miettiä keinotekoisia luomuksia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eihän siinä uutisoinnissa ja palstalle kijoittamisessa aiheesta olekaan järkeä. Asia on juuri niin kuin sanoit. Mutta eihän tämän palstan jutuissa ole muutenkaan mitään järkeä. Ei tosin usein Taloussanomienkaan jutuissa. Yleensä kun palstalle linkitetään joku juttu, niin se on melkein aina jonkun yksittäisen kirjoittajan oma mielipide. Tuijotetaan vain juuri tämän hetkistä tilannetta ja ei ymmärretä, että 5-20 vuoden sisällä asiat ehtii muuttua moneen kertaan. Niin taloudessa kuin omassa tilanteessakin. Mutta kun todennäköisesti suurin osa palstalle kirjoittavista on vielä poikasia, niin ei voi vaatiakkaan, että ymmärtäisi kokonaisuuksia.
mukaan.
Eihän tuollainen vertailu tosiaan ole mikään yleismaailmallinen totuus korkojen nousun vaikutuksesta velalliselle.
Mutta kyllähän tuollainen laskelma on mielestäni silti erittäin hyvä näyttää lukijalle. Se antaa jonkinlaisen kuvan koron vaikutuksesta lainaan.
PS. Tehdäänkö nykään pankissa stressitesti velalliselle laskemalla lainan korko 2 % korkeammalla kuin nykyinen markkinakorko. Eli lasketaanko pankissa kykeneekö velallinen maksamaan 7 % korkoa velastaan? Epäilenpä vahvasti että ei lasketa.
Kyllä pankit katsovat hyvinkin tarkasti, pystyykö lainan hakija vastaamaan lainoista tulojensa ja menojensa perusteella - tai ainakin näin pitäisi tehdä. Omassa tapauksessani laskelmat aloitetiin siitä, että minkä verran maksan vuokraasunnosta ja sen jälkeen alettiin katsella, että minkä verran maksettaisiin kuukaudessa, että rahaa jäisi muuhunkin..
Mielummin maksan 200-300 enemmän kuussa kuin vain siitä, että saan kapiset seinän ja katon, eli thanks for nothing. Oman asunnon maksamista voi verrata säästämiseen ja sijoittamiseen - aina tulee notkahduksia, mutta säännönmukaisesti sen jälkeen tulee taas nousukausi.
Miksi näet niin kovasti vaivaa velallisen stressistä, senhän ei luulisi sinua stressaavan? Ootko kenties kateellinen? Eikö sinulle ´myönnetty lainaa?
näköjään edes yrittää:
"Miksi näet niin kovasti vaivaa velallisen stressistä, senhän ei luulisi sinua stressaavan? Ootko kenties kateellinen? Eikö sinulle ´myönnetty lainaa?"
Mitä vaivaa minä näen velallisen stressistä, jos kysyn tekevätkö pankit normaalia ja asiaankuuluvaa STRESSITESTIÄ?
Miksi kysymykseni sinua niin kovasti kaivertaa? Ei vaan sattunut olemaan herralla juuri korontarkastusta? Napsahtiko kivat korotukset? Harmittaako velkahirressä riippuminen?
No, takaisin asialinjalle. Pankkienhan tulisi laskea velallisen kanssa vähintään kahden prosentin teoreettinen koronnousu otettavaan
velkaan, jotta nähdään velallisen kyky maksaa lainaansa pois.
Epäilen että tämä käytäntö on nyt vähenemään päin, koska tulos saattaisi olla aika epätoivottu.
Onko täällä ketään aivan tuoretta velallista, joka asiaa voisi kommentoida. Idiootit voivat jättää vastaamatta, kiitos...
Velkaa on, mutt en tunne riippuvani missään hirressä siitä huolimatta. Asumiseen menee kuukaudessa muutama satsku enemmän, kuin vuokralla ollessa.
Sain lainani OP:stä tänöä keväänä, ja kyllä meidän kanssa katsottiin ja tehtiin laskelmat
koronnousun varalta. Siitä toimepiteestä ei kylläkään käytetä nimitystä stressitesti. En usko, että yksikään pankki olisi niin hömelö, ettei tuollaista asiaa selvittäisi, ja RATA:han kuitenkin valvoo luototusta.
OP:ssa virkailija kyseli vähän väliä, että ymmärsittehän, mitä tämä tai tämä asia tarkoittaa - eli normaalista kaupankäynnistä ja lain mukaisesta kuluttajan suojasta siinä on kyse.
Oletkos muuten ottanut huomioon, että koska valtio tukee omistusasumista, niin nämä kasvaneetkin korkomenot saa vähentää verotuksessa. Lopputulos saattaa koronnousunkin jälkeen olla plus miinus nolla.
Siinä olet kyllä oikeassa, että jos asiakas ei itse ymmärrä laskettaa vaihtoehtoja, niin ollaan väärillä jäljillä. Uskoisin, että hyvin nuoret saattavat innoissaan unohtaa sellaiset asiat tai he eivät välttämättä edes ymmärrä, mihin itsensä laittavat 200 000 - 300 000 lainojen kanssa.
Pitäisi muistaa se, että kun osatta itselleen asunnon, se on ennenkaikkea perheen tai itsensä koti. Toisaalta se on myös sijoitus tai paremminkin säästökohde. Rahamarkkinoilla eletään nousu- ja laskusuhdanteita, asioita voidaa ntarkastella pitkällä aikavälillä tai vain viikon tai puolen vuoden ajanjaksolta.
Ainahan tapahtuu hinotojen muutoksia, milloi nylös, milloin alaspäin. Jokainen rahansa likoon laittanut tietää sen, eikä pienistä notkahduksista pelihousuja revitä, koska varmaa on, että suhdanteet muuttuvat.
Se, että laina pitenee vuodella tai kahdella on kuin hyttynen Itämeressä.
Aivan totta, että harva meistä asuu siinä asunnossa kuolemaansa asti, johon nuorena otti lainaa. Koko ajanhan asunnot vaihtavat omistajaa, lainamäärät ja ehdot muuttuvat.
Elämme muuttuvassa maailmassa, jonka kaiketi suuri osa ihmisitä hyväksyy. Se sama asia on vain hyväksyttävä myös rahoituksen ja asunotmarkkinoiden kohdalla.