Onko unohdettu puu- tai kivirakenteista hengittätävät rakenteet. Puutalo selluvilla eristeitteillä ilman höyrysylkuja ei kärsi homeesta eikä kondensiovesipesistä. Täystiilitalo ilman höyrysulkuja ja hengittävällä yläpohjalla toimii eikä homehdu.
Kosteissa tiloissa tehdään tarvittavat vesieristeet, mutta muutoin ei muoveja seiniin eikä yläpohjiin teippailla.
Kun markkinoille tuli kivivilla eristeet mukana tuli myös hometalot. Kivilla toimii mutta se ei saa olla kosteuden kanssa tekemisissä, eikä sitä saa sulkea umpinaisiin hengittämättömiin rekenteisiin, kuten monasti on tapana.
Vaikka olisi kuinka hyvä ilmanvaihto se ei estä seinärakennetta homehtumasta jos se on väärin tai huonosti tehty. Nämä ongelmat voidaan vältää tekemällä rakennus rakenteiltaan tai lämmöneristemateriaaleiltaan oikein.
Kosteissa tiloissa tehdään tarvittavat vesieristeet, mutta muutoin ei muoveja seiniin eikä yläpohjiin teippailla.
Kun markkinoille tuli kivivilla eristeet mukana tuli myös hometalot. Kivilla toimii mutta se ei saa olla kosteuden kanssa tekemisissä, eikä sitä saa sulkea umpinaisiin hengittämättömiin rekenteisiin, kuten monasti on tapana.
Vaikka olisi kuinka hyvä ilmanvaihto se ei estä seinärakennetta homehtumasta jos se on väärin tai huonosti tehty. Nämä ongelmat voidaan vältää tekemällä rakennus rakenteiltaan tai lämmöneristemateriaaleiltaan oikein.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Mistä näitä oikein sikiää?
En tiedä miten sikiävät mutta sitkaita tuntuvat olevan.
Ennen höyrysulun keksimistä ei sitten kai ollut mitään ongelmia... Mistähän lie johtuu että yli satavuotiaita taloja on hyvin vähän jäljellä.
Suurin osa kadonneista vanhoista taloista on ihmisen toimesta purettu ja usein aivan turhaan. Tai sitten ne on ollut pakko purkaa tai polttaa, kun niihin on tehty peruskorjaus, joka on aiheuttanut lattiasienen tms.
Yllättävää kyllä, yli satavuotiaita on todellakin vähän jäljellä. Mutta miksi? Kun keksittiin upeat mineraalivillat ja höyrynsulut, ja saatiin uskoteltua ihmisille, että vanha toimiva rakennustapa on este kehitykselle ja kaikkien tulee vannoa uuden ja uljaan pullorakentamisen nimiin, niin uskomattoman hyväkuntoisia taloja jyrättiin nurin ja rakennettiin uusi uljas "moderni" talo samalle paikalle, joka nyt on purkukunnossa, kun vanha olisi tarvinnut lisää maalia...
Nykyinen oppi on kaupallisuuden varjolla saanut aivopestyä suuren osan "ammattilaisista", jolloin omien aivojen käyttöä ja tiiviin rakentamisen haittoihin puuttumista pidetään mielenvikaisina, joiden sikiämistä pitää ihan ihmetellä... Hassua...
mahtaisivatko vaan olla samaa mieltä kun rakennettaisiin "uusi uljas" mutta vanhalla ja vetoisalla tavalla. Määräykset kyllä kieltää joka on luonnollisesti näiden "hengittävien rakenteiden" vastustajien ja kapitalistiperkeleiden salajuonia tavallisen rehellisen metsäläisen päänmenoksi. Perustelkaa jollain järkisyillä tuo "hengittävyys", eikä tuolla ainaisella räksytyksellä kun ennenkin tehtiin - olivat muuten "ennenkin" helvetin vetoisia ja kylmiä homepesiä ne "ihanat ja ainoalla oikealla tavalla" rakennetut ilman perustusta lintallaan seisovat nostalgiset hirsimajat. Jos nykyään käytettäisiin tuollaisia metodeja, ei riittäisi meillä energiaa ylläpitää nykyistä mukavuustasoa asunnoissa, ne joille riittää vähempi - hankkikoot vähemmin mutta on aivan turha tulla pihalle parkumaan että rakennan tyhmyyttäni väärin kun käytän höyrysulullista rakennetta. Niin lähti kuin lännentähti naapurin pipertäjä potkimasta höyrynsylkumuovirullaani 5 vuotta takaperin tontiltani, on muuten tuossa pipertajän ekotalo homeremontissa meillä ei.
Tiedän Lapista useita taloja joista isäntä on kuollut ja vanha hirsitalo on juhannuskokko kamaa muutamassa vuodessa siitä, kun jokakesäinen korjaaminen loppuu. Kai se sitten vain kuuluu eko-ajatteluun, että lautojen, hirsien ja ikkunapokien vaihtaminen lahon ja homeen tieltä on normaalia elämistä.
Sitkeässä elää luulo, että ennen "vanhalla ja vetoisalla tavalla" rakennettiin aina... Suomessa on ennenkin ollut kylmä, ja talot on luonnostaan tehty lämpimiksi. "Lintallaan kulmakivien varassa" olevien rakennusten määrä rajoittunee lähinnä ulkorakennuksiin...
Tottakai aina on rakennettu sutta, mutta syy on useimmiten rakennusvirheessä kuin itse rakenteessa. Höyrysulullakin saa varmasti toimivan talon, mutta tässä arvokeskustelussa yleensä kritisoidaankin tilannetta vaurion jälkeen, kuinka rakennus esim. vesivahingosta toipuu tai miten höyrysulullinen rakennus, joka on rakennettu konellista ilmanvaihtoa silmälläpitäen reagoi laitteiden hajoamiseen ja huollon puutteesta aiheutuviin jälkiseuraamuuksiin. Miten höyrysulullinen talo selviää kylmillään olosta?
Oma taloni on kohta 100v., ja ennen kun oli varaa valita rakennuspaikka, on ruutikuivalla hiekkamäellä korkean luonnonkivijalan päällä, ja ei varmasti "lintallaan". Siitä vaan sanomaan taloani "kylmäksi ja vetoisaksi", mutta itse luotan taloni hengittävään hirsirakenteeseen niin, etten täysremontissa tilannetta muuta, vaan kuitulevy-sahanpuru-ilmasulkulinjalla aion pysyä. Kuinka se on ekopiperrystä??? Tehdä niin kuin ennenkin tehtiin?
Kohoaako suojellun taloni arvo, jos ladon mineraalivillat seiniin niin, että ikkunat jäävät syvennykseen, laitan höyrynsulun ja verhoan vanhat pinnat gyprolla ja asennan koneellisen ilmanvaihdon? Tuleeko lopputuloksesta parempi ja ennenkaikkea pitkäikäisempi? Onko talo sitten lämmin ja vedoton? Enkö muuten saa taloani sellaiseksi?
T: Höyr(ysuluton)ähtänyt ekoveli
EIKÄ UUSI. Tottakai vanha on korjattava "vanhalla tavalla" muistettava on myös että 100 vuotta sitten ei ollut taloissa vesijohtoja,viemäreitä, vessoja, saunoja, suihkuja yms. eli niitä taloja ja rakenteita ei edes ole ajateltu nykyaikaiseen vaatimustasoon - hyvä tai huono, sen päättäkööt jokainen itse mutta tuo pärinä siitä "kyllä ennen" voidaan jättää omaan arvoonsa, rakenteet kun on sovitettava kulloiseenkin ajankohtaan ja vaatimustasoon - jos joku haluaa asua vaikka savimajassa tai iglussa, se hänelle suotakoon. Mutta ennnenkuin löytyy "täysipäisiä" ja luotettettavia tutkimustuloksia, mitä todellakin tapahtuu kun rakenteisiin (nykyisillä eristevahvuuksilla) pääsee kosteutta niin mihin, miten ja koska se sieltä poistuu - ja jos ei poistu kuka vastaa vahingosta joka siitä aiheutuu. Selitykset huoneiden seinärakenteissa edestakaisin seilaavasta käytetystä kosteasta huoneilmasta ei oikein tunnu mukavalta, eikä terveelliseltä ajatukselta - vähän kuin parikertaa käytetty pikkuhousunsuoja naisilla - voi vain kuvitella mitä mieltä olisivat ajatuksesta.
Lappi poltettiin sodan aikaan melkoisen tehokkaasti, joten ennen sotia rakennettuja taloja todella vähän. Sodan jälkeen rakennetut talot pula-ajan taloja, ja niistä puhuttaessa tulee huomata, että puhutaan eri asiasta kuin muun Suomen vanhoista hirsitaloista...
Minun taloni maalattu viimeksi 60-luvun alussa öljymaalilla, ei tuuletusrakoa lautojen alla ja alkuperäinen verhous kohta 100v. Nyt joudun muutaman neliön laudoitusta uusimaan mm. eteläseinällä... Kattoon laitettu päreen päälle betonitiili 50-luvulla, olen uusinut muutaman halennen, ja edessä pesu tai putsaus, muuten ehjä... Ikkunat 30-luvulta, maali 40-vuotias, vain pari alapuitetta menee uusiksi... Tämäkö on sitä jatkuvaa vuosittaista korjaamista?
Uudet maalitypit vaativat maalaamista hyvinkin lyhyin välein, mikäli on valmistajia uskominen ja pohjatyö voi olla kallein osa työtä hankalan poistamisen takia. Minä raappaan vanhan liituuntuneen krokotiilinahkaisen öljymaalin pois ja uusin öljyllä, jotta seuraavallakin kerralla työ onnistuu, ja SAMAT seinälaudat todennäköisesti sittenkin. Tämä on ekologisuutta, muttei mielestäni piperrystä...
Ymmärtääkseni vanhaan rakentamiseen ei ole kuulunut vetoisuus. Se tarkoittaa, että jotain on rikki ja korjattavaa. Pelkkä vetoisuuden korjaaminen vanhassa talossa ei tee siitä vielä uuden veroista, mutta korjannee sitä melkoisesti. Jos se vanha talo on kunnossa, niin ei tarvitse vetoisuudesta kärsiä.
Vanhoissa kunnolla tehdyissä taloissa ei ole tainnut hometta olla kiusana. Sinänsä sellainen ilman perustusta oleva talo ei ole tehty kunnolla... Kivijalkakin on perustus -- ei pääse lattiasieni kiusaamaan tai radonit.
Voisin kuvitella että nykyään ei osata hyödyntää satojen vuosien testausten tuloksia & luotetaan enemmän 10-20v testattuihin tuotteisiin.
eikä tyhmyyttä jolta se äkkiseltään vaikuttaa, vai onko jäänyt käynnit vanhoissa taloissa vähiin. Jos olet käynyt niissä, istut hetken ja pohdit mitähän mahtaisin tarkoittaa sillä vetoisuudella - se ennemmin tai myöhemmin sinullekin aukenee.
Jos vetoisuus tarkoittaa eristeiden ohuutta, niin se on toinen juttu. Yleensä sillä vetoisuudella tarkoitetaan kylmän ilman virtausta (saunassa harvemmin puhutaan vetoisuudesta kun lämmintä ilmaa virtaa).
Sen kyllä tiedän, että vanhassa ladossa päivä paistaa sisään ja tuuli puhaltaa nurkista -- sopii latoon & heinät kuivaa. Silti se vetoisuus ei liity vanhaan asuintalon rakentamiseen, jos se on tehty kunnolla/pidetty kunnossa. Uunilämmitteisessä talossa se korvausilma on edullista (/hyvä ratkaisu) ottaa ikkunoiden raoista...
Ei kyllä aukene miksi vanhalla tyylillä rakennettuna talon tarvii olla vetoinen. No, ei ole yhtä tasalämpöinen kuin lattialämmitetty talo, jossa ei ole lämpövuotoja. Uunista tulee säteilylämpöä & se kompensoi pienet ilman liikkeet -> ei tunnu vetoisuutta.
Juuri niin! Kuulin kun eräs kaveri tuli maalikauppaan ja kertoi, että talon maalaamisesta on kulunut 10 vuotta, pitäisi maalata taas uudelleen. Kaikkein hupaisinta, että hän halusi saada samaa maalia jälleen!!!!!
Hyvät hirsirakenteiset talot oli rakennettu korkealla perustuksella eivätkä taatusti olleet lintallaan kun rakentaja osasi asiansa. Kyllä sitä oli huonosti rakentavia ihmisiä ennenkin. Kosteus pääsi poistumaan rakenteista, eikä hometta ollut. Eivät ne hyvin rakennetut talot kaikki vetoisia olleet. Sanoit juuri oikein, nykyinen mukavuustaso, pitäisi saada olla alasti lattialla? Onko sinun mielestäsi parempi, että taloon tarvitsee koneellisesti ilmanvaihdon, koska korvausilmaa ei pääse tulemaan mistään muualta? Kyllä se pipertäjän ekotalo voi olla homeremontissa hänen tekemänsä virheen takia. Mutta ei se sitä tarkoita, että talo olisi kokonaan päin seiniä rakekennettu. Otetaanko treffit 50 vuoden päästä ja vertaillaan talojemme kuntoa, ja sinä aikana tehtyjä korjauksia. Taloni olisi tuolloin 150 vuotias?
Nämä kondoomijutut kuuluvat tuonne seksiosastoon.
(olisipa Sinunkin isäsi käyttänyt aikoinaan)
Näyttää olevan vastaajilla selvä aukko terveen rakentamisen tietämyksessä, koska eivät ymmärtäneet aloittajan tekstiä.
Suurin osa veteraanitaloista on perusrakenteiltaan hyväkuntoisia, mikäli niitä ei ole "paranneltu" hyörysuluilla myöhemmin. Purueriste, kuitulevy ja pinkopahvi toimii ja hengittää, eikä runkotolpat sinisty. Nämä cyprok, lasivilla ja höyrysulkutalot, olen nähnyt homeisia runkotolppia ja huoneen nurkkia 5-vuotta vanhoissa rekennuksissa.
Näille viisastelijoille, montako hometaloa olette purkaneet ja korjanneet?
Jos nykyaikaisessa talossa on homevaurio, niin se on seurausta väärästä rakentamisesta tai huolimattomuudesta. 80-luvulla monellakin rakentaja repellä oli käsitys että talo pitää jättää vähän "hengittäväksi", eli höyrynsulkua ei saa tehdä liian huolellisesti, joskus se jätettiin jopa kokonaan pois.
Rakensin puurunkoisen tiilivuoratun talon selluvilla eristeisenä ja voin vakuuttaa että talo toimii.
Tuossa joku vääräleuka kirjoitti "vetävistä" taloista, kai ymmärretään veto ja talon harvuus eri asioiksi.
Mulla oli seinärakenne seuraava: poltettu tiili - ilmarako - 25mm runko Leijona - 150mm runkotolppa - 25mm kuitulevy. Seinät puhallettu selluvillaa täyteen paineella.
Yläpohjassa oksamassa pahvi ja harvalauta näiden päälle puhallettu selluvillaa 300mm.
Lattia koolattu peruslaatasta: tervapahviraina - 22X100 lauta - 100X50 koolinkin, 600mm k/k - 25mm lattialastulevy, lattian koolinkien välit puhallettu sellivillaa täyteen.
Lattia on ristissä 150mm seiniin nähden ja rakenne on muutoinkin tiivis ja jämäkää, eikä taatusti vedä nurkista.
Rakennuksen kosteissa tiloissa kanttitiiliseinät ja asinamukaiset vesieristeet sen lisäksi koneellinen ilmanvaihto.
Seuraavana varmasti joku "valopää" kertoo kuinka selluvillassa oleva boori tms. on myrkyllistä, mutta voin vakuutta terveemmän huoneilman taloa saa hakea.
Naputteles niitä "paineella" puhellettuja selluvilla täytteisiä seiniä muutaman vuoden päästä, missähän mahtaa olla "valahtaneet" paineistetut selluvillaeristeet. Voin vakuuttaa että senjälkeen alkaa pikkaisen nyppiä "terveellinen rakenne".
Aika raikkaasti mies heittää mielipiteitä rakentamatta ainuttakaan oikeintehtyä rakennusta?
Tämä villojen valuminen lienee se ensimmäinen asia mihin kiinnitettään huomio. En kertonut kuinka villa on sinne kontteihin saatu, mutta siitä olen 100% varma, että ne eivät valu.
Talossa on asuttu 13-vuotta vailla minkäänlaisia ongelmia.
No eihän kenenkään ole pakko rakentaa niin kun hyvä tulee rakentakaa miten lystäätte. Sääli vaan niitä joka joutuvat niissä tekeleissä asumaan tai niistä itsensä kipeäksi maksamaan.
jatkuvasti joutuu vakuuttelemaan.
Miulla on uusi kivirakenteinen talo, jonka kaikki rakenteet sallivat diffuusion eli "hengittävät", myös kivirakenteinen yläpohja eli katto. Muovieristettä löytyy vain maan alta. Seinissä on paperitapetit tai vanhan ajan höyryä läpäisevä maali.
Kompostoituvien talojen ystäville sopii yksi vitsi. Nuori pastori päivitteli kiireitänsä. Oli ollut kolme hautausta ja kompostointi. Kuulija ihmetteli jotta kompostointi? Johon pastori, jotta kuolevat ne vihreätkin joskus.
Kuinka kaikki tietävä "Vanhempi suunnittelija" laitta höyrysulut insinöörin täystiilitaloon.
Muovi ei kuulu rakentamisen perusaineisiin. Minä tiedän eniten, ei vastaväitteitä. Piste.
Miksi pitäisi laittaa höyrysulku täystiilitaloon? Tarkoitatko että seiniin? Ei kai sentään. Täystiilitaloja ovat pääosin kaupunkikerrostalot 50 v ja vanhemmat ties kuinka kauas taaksepäin. Ei noissa ainakaan ole ollut koskaan tarvetta höyrysululle. Puuyläpohjalle täystiilitalossa pätee OK-talossa sama kuin puutalossakin. Eli höyrysulku pitäisi olla, jottei yläpohja kompostoidu.
Ehkä sen tähden tulee potilasvahinkoja kun tuonlaiset "Rakennusneuvos-Tohtorit" ovat sokeutuneet omahyväiseen harhaan ja antavat neuvoja, joita joku tietämätön jopa voi ottaa tosissaan.
Luonnonlait rankaisevat aina jos niitä vastaan tekee rikkomuksia tai syntiä. Jos et usko heitä banaaninkuori lattialle, ota vauhtia ja hyppää päälle. Liukastut heti eikä 15. päivä.
Kyllä se kosteus vaan tuhoaa rakenteet jos sinne pääsee. Muovi on pakollinen rakennuselementti jos käyttää lasi- tai vuorivilla-eristeitä. Muovitapetit tulisi taas ehdottomasti julistaa pannaan. Niitä käyttämällä tuhoaa nykyaikaiset muovikosteussululla rakennetut talot koska seinämateriaali jää kahden tiiviin muovin väliin. Tämä ei ole kosteussulun vika vaan suurta tietämättömyyttä siitä, mitä sopii käyttä minkäkin kanssa.
Kuuntelin kerran kauan sitten tuollaisen Besser-wisserin neuoja ja tässä sitä sitten jodutaan rakentamaan oikeaoppinen talo tuhoutuneen tilalle.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että kyllä se kosteussulkumuovi pitäisi aina laittaa eristeiden sisäpuolelle vaikka käyttää sitten minkälaisia eristeita tahaansa.
Muovikosteussulkutalo tulisi aina varustaa koneellisella ilmanvauihdolla ja sitä ei saisi jättä täysin kylmilleen.
Nuo kertomukset vanhojen talojen hyvyydestä selittyy paljolti sillä, että joka huoneessa oli tulisijat jotka vetivät aivan tuhottomasti korvausilmaa seinien läpi ja siten tuulettivat näitä rakenteita. Taloissa oli silloin alipaine. lisäksi vesien kanssa ei lottrattu sillä tavalla kuin nyt asuintiloissa. Silloin oli erilliset saunat, pyykkituvat jne. Nyt näitä vanhoja taloja tuhotaan pikavauhtia virheellisesti rakennetuilla lisätiloilla ja saunoilla, unohtamalla välttämättömät ilmanvaitotarpeet kosteussulusta puhumattakaan.
Ennen vanhaan joskus kosteusrasitus oli jopa nykyistä paljon suurempi, ruoat laitettin avotulella hellalla, höyryt ja kosteus jäivät huoneeseen, kaikki märät työvaatteet kuivattin uunin luona parruilla ym. Vanhat multapenkkilattiat jopa kuurattiin heittämällä vettä ja hiekkaa ym. lattioille ja kuuraamalla varvuilla ym. Samoissa tiloissa asui paljon enemmän ihmisiä kuin nykyisin. Tällöin mm. alimmat hirret kärsivät "lotraamisesta", mutta ne oli tarkoitettukin kulutustavaroiksi ja uusittavaksi muutaman vuosikymmenen välein.
Näiden samojen rakennusten korjaaminen ei edellytä kosteussulun lisäämistä kuin enintään kosteisiin tiloihin, kylppäriin, saunaan ym.
Uunit ovat hyvä "ilmanvaihtokone" ja vanhoihin taloihin voi lisätä tuloilmaräppänöitä, jos pelkää "hallitsematonta" seinien läpi puhallusta... Vanhassa talossa ikkunatuuletus kuuluu olennaisena osana talon huoltoon ja kunnossapitoon, nykyisesä rakentamisessa kaikkialla ei edes ikkunoita saa auki, vaan koneet hoitavat senkin...
Mielenkiintoista seurata tätä keskustelua, kukin tuntuu olevan profeettaa omalla maallaan... Minut mukaan lukien, heh heh...
huomattu ongelmaksi "liika" kosteuden pääsy rakenteisiin ja siitä aiheutuneet lahovauriot. Eiköhän ala olla selviö että rakenteisiin ei saa päästä kosteutta.