Melkein kaikki onnistui asennuksessa (uusin versio)
Äänet ja kuvakin näkyy ja netti pelaa.
Osasin jopa asentaa muutaman paketin.
Näyttöä voisi parantaa ja siihen toivon apua.
Minulla on pelätty atin ohjain (atiradedon 9250).
Näyttö on grafiikalla 1280*1024/75hertsiä.
Haluaisin muuttaa sen 1024*768 että saisin jotain selvääkin tekstistä. Pitää olla sentin päässä ruudusta.
Ajuria olen yrittänyt asentaa joka suunnasta. Myös atin sivuilta. Ei vaan onnistu.
Tällä hetkellä olisin tyytyväinen jos onnistuisin saamaan resot kohdalleen.
Äänet ja kuvakin näkyy ja netti pelaa.
Osasin jopa asentaa muutaman paketin.
Näyttöä voisi parantaa ja siihen toivon apua.
Minulla on pelätty atin ohjain (atiradedon 9250).
Näyttö on grafiikalla 1280*1024/75hertsiä.
Haluaisin muuttaa sen 1024*768 että saisin jotain selvääkin tekstistä. Pitää olla sentin päässä ruudusta.
Ajuria olen yrittänyt asentaa joka suunnasta. Myös atin sivuilta. Ei vaan onnistu.
Tällä hetkellä olisin tyytyväinen jos onnistuisin saamaan resot kohdalleen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Jos muutan sen näyttöasetuksista suoraan niin reunat katoaa.
Vaihtoehtoinahan siinä on vain resot 75-85
Sullako kuvaputki? Nyt on niin väsyksissä että ajatus ei kule vaikka on noita joskus aikoinaan tullut itekki säädeltyä. Tossa tommosta ja Ubuntu foorumilta kun katselet sopivilla hakusanoilla niin pitäs löytyä, on siitä niin paljon jauhettu.
http://wiki.ubuntu-fi.org/xorg_conf
http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän_asetukset#N.C3.A4yt.C3.B6n_asetusten_uudelleenm.C3.A4.C3.A4rittely_.28dpkg-reconfigure.29
"Jos muutan sen näyttöasetuksista suoraan niin reunat katoaa."
Siis tarkotatko nyt, että kuvasta menee osa putken kuva-alan ulkopuolelle? Sulla on mitä ilmeisimmin putkinäyttö? Jos tuosta on kyse, niin voit korjata tuon monitorin omilla säädöillä. Kaikissa putkinäytöissä on madollista säätää kuvan leveyttä ja korkeutta, kuten myös kuvan paikkaa näytöllä. Osassa putkinäytöistä on näytön edessä säätönappulat, joita painelemalla voi esimerkisi näytön leveyttä säätää. Uudemmissa näytöissä on lisäksi valikkopohjainen käyttöliittymä asetusten asetteluun, sillonkin käytetään näytössä itsessään olevia namiskoja.
Eli aseta Linuxissa näyttötila esimerksiksi 1024x768 85Hz:ksi ja säädä sitten kuvan leveys, korkeus ja paikka kohdilleen monitorin omilla säädöillä.
"Vaihtoehtoinahan siinä on vain resot 75-85"
Suosittelen laittamaan virkistystaajuudeksi tuon 85Hz, koska se on paljon parempi silmille kuin tuo 75Hz. mitä suurempi virkistystaajuus sitä vähemmän kuva värisee ja sitä vähemmän silmät väsyy. Laita virkistystaajuudeksi tuo 75Hz ainoastaan, jos kuva ei lainkaan näy 85Hz tilassa, mikä on epätodennäköstä.
Itse suosittelen ennemminkin sitä 75Hz. 85Hz kuva voi samentua ja lisäksi kuluttaa fosforit pois. TODELLA vanhoilla näytöillä itseasiassa 72Hz tai jopa 70Hz oli hyvä koska näissä oli niin hitaat fosforit, että kuva ei välkkynyt.
Korkeilla resoluutioilla (joku 1600x1200 isolla näytöllä) sitten tarvitsee vähän nostaa sitä päivitystahtia 75..85Hz välillä. 1024x768 ruudulla yli 75Hz on liikaa.
No kyllä minusta ainakin on huomattavasti tärkeämpää, että silmät rasittuu mahdollisimman vähän kuin se, että näyttö kuluu mahdollisimman vähän. Sitäpaitsi minä en kyllä jaksa uskoa, että virkistystaajuuden nosto valmistajan määrittelemissä rajoissa nyt mitenkään merkittävästi vaikuttaisi loisteaineen kulumiseen. Tokihan hyvin vanhoissa näytöissä on havaittavissa kulumista, mutta useimmiten se näyttö ehtii hajota muuten ennenkuin mitään suurta eroa tuossa on.
Ei ne silmät rasitu kun 75Hz:llä kuva on vakaa 1024x768 resolla. Silmät rasittuu todennäköisesti korkeammalla virkistystaajuudella jos se vetää sameaksi kun silmän kannalta kuva on silloin off-focus.
CRT näytön elinkaari on hyvin pidettynä sellaiset 10-15v, eli ei pidetä liian kirkkaana tai tarpeettoman korkeaa virkistystaajuutta. Tänä aikana todennäköisesti tarvitsee tehdä kerran parin minuutin kalibrointi avaamalla monitori ja vääntämällä focus ja gain kohilleen.
Tai no, enpäs tiedä sitten näistä nykypäivän räppänöistä onko niitäkin kehitetty Henry Fordin massatuotantoperiaatteella "heikennä aina vahvinta osaa". Tätä kun tarpeeksi kauan harrastetaan jokaisessa monitorisukupolvessa niin eihän siellä sitten kestä kohta mikään.
Ajuria ei ainakaan tarvitse kun ne on Ubuntussa mukana.
En löytänyt ajuria mutta jotain sen suuntaista epäilinkin. 3d-näytönsäästäjät pyörivät todella sulavasti joten siitä päättelin.
Mutta, onko todellakin mahdollista että 17-tuuman putkinäytöllä ei pärjää ubuntun kanssa?
Tekstin tietysti suurensin että käyttiksen teksti näkyy.
Netissä teksti on Tooodella pientä.
800*600 täyttää taas koko ruudun ja enemmänkin.
Kaatuuko ubuntu-kokeiluni tähän?
Niin ja ubuntu väittää näyttöäni 18-tuumaiseksi.
Ubuntussa on se ajuri sitten jo käytössä jos työpöytätehosteet toimivat. Järjestelmä->Ylläpito->Laiteajurit sitten pystyy ehkä vaihtamaan sitä näytönohjaimen ajuria. Välissä tarvitsee käynnistää ikkunoija painamalla Ctrl Alt Backspace.
"Mutta, onko todellakin mahdollista että 17-tuuman putkinäytöllä ei pärjää ubuntun kanssa?"
Minulla on itselläni tällä hetkellä 17" putkinäyttö, mutta on mahdollista, että se on joku erikoisempi että sitä ei ole oikein tunnistettu. Tämä oli aika erikoinen näyttö joten piti Googlata näytön speksit ja syöttää taajuudet ajurille (minulla nVidian näytönohjain, siinä ainakin onnistui).
En tiedä ATI:n suljetuista ajureista Ubuntulla, mutta sellainen itse kokeilisin seuraavaa, että ottaisin sieltä laiteajureista suljetun ajurin pois päältä jos sellainen on sitten Ctrl Alt Backspace. Lue sitten täältä ohjeita kohdasta "Näyttö":
http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän_asetukset
sudo dpkg-reconfigure xserver-xorg varmaan auttaisi jos sitten pääsisi kertomaan ne resoluutiot. Suljetut ajurit ohittaa tuon oletustavan säätää resoluutiot joten siksi ne pitäisi ottaa veke. En ole tuota tarkemmin nyt tutkinut, mutta tässä tuntui nVidian suljettu ajuri ohittavan paljonkin asioita ja se antoi vääriä resoluutioita käyttöön kun perus VESA ajuri toimi oikein, eli ihan kuin ajuri itse kaivaisi tiedot monitorista päin vittua.
Tältä pohjalta voisin sanoa, että erikoinen CRT ruutu suljetuilla ajureilla on ikävä, mutta ainakin nVidian ajuriin saa ne hommat säädettyä Googletuksen jälkeen.
Kopio tiedosto /etc/X11/xorg.conf kotihakemistoosi talteen ennenkuin teet muuta.
Tämän jälkeen perehdy apuohjelmaan/komentoon
sudo dpkg-reconfigure xserver-xorg
Itse en nyt ehdi neuvomaan enkä ole ehtinyt myöskään tekemään tuohon ohjetta, olen sitä kyllä tuumaillut. Yksinkertaisempi muoto komennosta on
sudo dpkg-reconfigure -phigh xserver-xorg
joka joskus riittää. Molempien tarkoitus on muokata tiedostoa /etc/X11/xorg.conf jossa näyttösi asetukset ovat, kyseistä tiedostoa voi muokata myös käsin. Itseasiassa tuo komento kyllä tekee varmuuskopion xorg.confista mutta ei se haittaa vaikka itse tekee yhden kopion itseleen kotihakemiston. En tosiaan ehdi pistämään nyt ohjetta sulle koska siitä tulisi hyvin laaja kaikkinen mahdollisuuksineen joten ehdotan että googletat ja opiskelet kyseistä komentoa, myös ubuntun foorumia kannattaa ilman muuta hyödyntää.
Varmaa on että näyttösi saadaan konfiguroitua koska näytönohjaimen kanssa ei ole ongelmaa.
Saatan palata asiaan myöhemmin jos et saa näyttöä toimimaan.
Kiitos molemmille.
Olen jo rekisteröitynyt ubuntu-palstalle samalla nikillä.
Olen windowsin tartuttama uhri ja on vaikea päästä winukka-ajattelusta eroon.
Teen uuden levyn ubuntusta koska haluan aloittaa alusta. Vähän puhtaammin. Hätäilin poltossakin ja se saattoi aiheuttaa virheitä. Asennuksen aikana oli muutama virheilmoitus. Ubuntu tunnistaa näyttöni hp:ksi muttei tuumakokoa.
Kokeillaanpa uudelleen ja opiskellaan lisää.
Tietoa ei näytä puuttuvan.
En prkle luovuta näin vähällä varsinkin kun ubuntu pelasi muuten hyvin ja nopeammin kuin xp.
Katso näyttösi valmistajan sivuilta tai näytön ohjekirjasta mitkä ovat näyttösi Horizontal ja Vertical arvot ja maksimi virkistystaajuus.
Kirjoita päätteeseen:
gksudo gedit /etc/X11/xorg.conf
Etsi avautuvasta ikkunasta kohta missä nuo Horizontal ja Vertical arvot ovat ja muuta ne valmistajan ilmoittamiin arvoihin ja paina tallenna. Sitten varmaankin piti uudelleen käynnistää... ei oikein muista on niin kauan jo. Itse sain aikoinaan kuvaputkelleni resolla 1024x768 virkistystaajuuden 85hertsiin muuttamalla arvot:
Horizontal 30 - 69
Vertical 50 - 160
Tarkennuksena tuohon. Ne xorg.confiin muutettavat arvot on HorizSync ja VertRefresh. Esimerkiksi omalla näytölläni:
Section "Monitor"
Identifier "DELL P1110"
Option "DPMS"
HorizSync 30-121
VertRefresh 48-160
EndSection
Vika korjattiin varsin häpeämättömästi:)
21-tuumaisella näytöllä jonka kaveri toi minulle.
(kierrättäkää laitteistoa)
Olisin kuitenkin halunnut korjata tuon ubuntun kautta koska nyt menin helppoa tietä.
Ratkaisu olisi ollut Subsection "Display" kohtaan Section "Screen", subissa Depth ilmeisesti 24 (sama kuin Defaultdepth kohdassa Screen) ja Modes "1024x768" "1280x1024" "800x600" jne.
Voit tuolla vinkillä etsiä tietoa, en viitsi ihan valmista blokkia pistää tähän jolla pakotan sut vähän kaivamaan tietoa ;D JOS tulee jokin ongelma niin saat paremmin itse koneesi pystyyn.
Vinkit 3, 4 ja 5 selvitä mitä tarkoittaa
sudo /etc/init.d/gdm stop
sudo /etc/init.d/gdm start
sudo nano /etc/X11/xorg.conf
Jos siis jaksat sen kanssa voimistella, toisaalta tuossa oppisit ihan kivasti uutta asiaa ja saisit aivojumppaa samalla. En tuomitse vaikka jättäisit väliin tällä kertaa ;D
Yritin tuolla sudolla ja se vaati pääkäyttäjää eli kai masteria, boot? (luulin että olen master)
Löysin myös sen ja sallin. Jostain syystä onnistuin sekoittamaan ubuntun aika totaalisesti.
Tämä tapahtui siis aikaisemmin ennen uutta näyttöä.
Mutta nyt näen tekstit kunnolla.
Youtube myös toimii "sudo apt-get install ubuntu-restricted-extras" Miksi noin vaikeat käskyt?
Olen käyttänyt tietokoneita vic-20:stä asti ja aina riittää opittavaa. En jätä väliin:)
"Yritin tuolla sudolla ja se vaati pääkäyttäjää eli kai masteria, boot?"
Linuxissa pääkäyttäjä tunnetaan nimellä "root" ja hakemistopuun ylin taso jonka alla kaikki hakemistot ovat on myös nimeltään "root" (juuri).
Ubuntussa käytetään varsin poikkeuksellisesti "sudo" nimistä apuohjelmaa joka siis sallii tavallisen käyttäjän tehdä root-oikeuksin tehtävän joka ajetaan sudolla (sudona). Tämä on linux-piireissä hieman naurun aiheena mutta minun mielestäni sudo on ihan hyvä juttu eikä vähennä Ubuntun arvoa. Sitäpaitsi se on helposti ohitettavissa mutta en kerro miten, jos joku on utelias niin ottaa itse selvää vaan mutta muistaa että root kokemattomuus on linuxissa lähes sama kuin järjestelmän teloitus, kannattaa tutustua rauhassa userina ennenkuin alkaa enempiä virittelemään.
Komentoja voidaan siis tilapäisesti ajaa root-oikeuksin liittämällä "sudo" eteen ja antamalla sudo-oikeutettu salasana, kaikilla ei näet ole niitä sudo-oikeuksiakaan jotka on aseteltu tiedostossa /etc/sudoers, kyseinen tiedosto on erikoistiedosto jota ei saa muokata miten tahansa vaan visudo nimisellä ohjelmalla joka osaa tarkistaa tiedoston rakenteen ennen tallennusta, viallinen muotoilu voi tehdä järjestelmän käyttökelvottomaksikin.
Komentoriviltä voi siis ajaa komentoja sudolla tai jos kyse on graafisesta ohjelmasta voi käytettää komentoa "gksu" joka on sudon graafinen liittymä. Kokeile tätä komentamalla komentorivillä pelkkä "gksu" tai "gksu gedit". Myös "gksudo" antaa saman tuloksen jos se on asennettu.
Kuitenkaan edes sudo ei pääse aivan kaikkiin tiedostoihin käsiksi, on muutamia joihin kelpaa vain root itse mutta en käsittele niitä koska niitä tarvitaan hyvin harvoin.
Koska tiedän että xorg.confin muokkaamisessa voi tulla mustaa ruutua nokan eteen en alkanut väsäämään kaiken kattavaa laajaa ohjetta kun oli muutakin puuhaa vaan jätin vastuun sulle. Hyvä ja järkevä tapa on tehdä varmuuskopio muokattavasta tiedostosta vaikkapa kotihakemistoon, sinne voi tehdä erillisen alihakemiston johon kerää niitä muokattujen konffien alkuperäisiä muotoja, jos jokin menee pieleen niin voi sitten jostakin niitä palautella. Kannatta muistaa että vaikka tulisi musta ruutu eteen niin yleensä se on korjattavissa ja esim. täältä saa neuvoja, jos ei heti niin ainakin huomenna.
"ubuntu-restricted-extras"
Suomen lainsäädäntö estää joidenkin komponenttien asentamisen suoraan järjestelmän mukana joten ubuntun tapa on että vastuu jätetään käyttäjälle, voit itse valita asennatko laittomia osia vai et. Ubuntu-restricted-extras sisältää näitä rajoitettuja komponentteja. Tässä linkki parampaan selitykseen
http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot
"aina riittää opittavaa"
Näin on, todellakin, olen itsekin ihan oppipoika näissä jutuissa.
"En jätä väliin:)"
Asenna parasta laatua.
"Suomen lainsäädäntö estää joidenkin komponenttien asentamisen suoraan järjestelmän mukana"
Ei taatusti estä, oikeuksien omistajille vain tulisi maksaa kuuluvat korvaukset ja koska Ubuntu on ilmainen niin se ei voi kaupallisia kodeekkeja sisältää. Käyttäjä itse ne sitten asentaa jos tarvitsee. Kaikille avoimille tiedostomuodoille Ubuntussa on täysi tuki.
"voit itse valita asennatko laittomia"
Miksi laittomia? Suljettu koodi ja kaupallisuus ei niistä laittomia tee. Niiden käyttö kyllä on tuhmaa jos ei maksa oikeuksien haltioille korvauksia. Vai tuleeko ubuntu-restricted-extras mukana jotain piraattikodeekkeja?
Hyvä on hyvä on, minä en tuosta lainsäädännöstä ymmärrä paskaakaan joten ilmaisin asian väärin, käytän itse niitä joka tapauksessa joten olen kai tuhma ;D ;D
Mutta ehkä tämä nyt tuli selväksi niille jotka kiinnittävät huomiota näihin asioihin.