Lihavuus epidemia: ”Terveydelle vaarallista” -merkinnät myös roskaruokaan?????
– 70 luvulta lähtien suomalaisten painoa on seurattu ja selvää on, että painomme on jatkuvassa nousussa, jo nyt noin puolet meistä on ylipainoisia. Tehdyn selvityksen mukaan joka viides nelivuotias painaa liikaa, ja kärsii siten todennäköisesti liikakiloista myös aikuisena. Vanhempien ylipaino ennustaa lapsenkin lihavuutta. Yksinomaan perintötekijöistä tai ”suurista luista” ei ole kyse. Yksinkertaisesti syödään enemmän kuin kulutetaan. Toisaalla n. 850 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii nälänhädästä!
Olenko minä ylipainoinen? Ehkä valaisevin tapa arvioida lihavuutta, perinteisen vaa’an lisäksi, on mitata vyötärönympärysmitta. Miehillä arvon 90cm ja naisilla 80cm ylittävät lukemat merkitsee huomattavasti suurentunutta sairauden riskiä, mutta jo pienemmillä vyötärönympäryksillä sairauksien vaara kohoaa. Selkeimmin vaikutukset näkyvät fyysisen toimintakyvyn laskuna, mutta ongelmia voi tulla myös itsetunnossa, seksielämässä, ulkonäössä, energisyyden tunteessa ja työssä, sekä sosiaalisissa suhteissa. Lihavuus lisää sydän- ja verisuonisairastavuutta, diabetesta, kohottaa verenpainetta ja huonontaa rasva-aineenvaihduntaa. Tukiranka, polvet ja lonkat ovat kovilla. Yksin lihavuusperäinen diabetes tappaa maailmassa enemmän kuin AIDS!
Kuinka hoidetaan? Lihavuuden hoidon tavoitteena on ehkäistä ja hoitaa sairauksia. Jo 5-10%:n laihduttaminen ehkäisee sairauksien puhkeamista ja helpottaa olevien sairauksien hoitoa. Lihavuuden hoidon tulee olla monipuolista. Tänä päivänä arjen rutiinit ei riittävästi energiaa kuluta ja vapaa-aikaankin on merkittävänä osana tullut passivoiva viihdeteollisuus eri muodoissaan. Ruokailukulttuuri on muuttunut, aikaa perheen yhteisille aterioille ei olevinas löydy, napostelukulttuuri ja herkkujen tarjonta on lisääntynyt.Ylisuuret annoskoot yllyttävät syömään enemmän.
Ruokavaliolla on keskeisin merkitys lihavuuden hoidossa. Jotta paino laskisi tulisi nautitun energiamäärän olla pienempi kuin kulutus. Painonhallinta- ja ruokavalio-ohjeita pursuaa joka tuutista, ns. ihmedieetit johtavat harvoin pysyvään tuloksen. Kokonaisuudessa myös liikunnalla on tärkeä merkitys. Tehtyjen elämäntapamuutosten tulee olla pysyviä.
Terveelliseen ruokailuun ja liikuntaan tulisi panostaa perheissä. Perheen yhteisiin ruokahetkiin tulisi palata. Lapsille ja nuorille pitää mahdollistaa terveellinen ruoka, turvallinen ympäristö leikkimiseen ja liikkumiseen. Television katsomiselle ja muille passivoiville ajanvieteille 2 tuntia päivässä tulisi riittää.
– 70 luvulta lähtien suomalaisten painoa on seurattu ja selvää on, että painomme on jatkuvassa nousussa, jo nyt noin puolet meistä on ylipainoisia. Tehdyn selvityksen mukaan joka viides nelivuotias painaa liikaa, ja kärsii siten todennäköisesti liikakiloista myös aikuisena. Vanhempien ylipaino ennustaa lapsenkin lihavuutta. Yksinomaan perintötekijöistä tai ”suurista luista” ei ole kyse. Yksinkertaisesti syödään enemmän kuin kulutetaan. Toisaalla n. 850 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii nälänhädästä!
Olenko minä ylipainoinen? Ehkä valaisevin tapa arvioida lihavuutta, perinteisen vaa’an lisäksi, on mitata vyötärönympärysmitta. Miehillä arvon 90cm ja naisilla 80cm ylittävät lukemat merkitsee huomattavasti suurentunutta sairauden riskiä, mutta jo pienemmillä vyötärönympäryksillä sairauksien vaara kohoaa. Selkeimmin vaikutukset näkyvät fyysisen toimintakyvyn laskuna, mutta ongelmia voi tulla myös itsetunnossa, seksielämässä, ulkonäössä, energisyyden tunteessa ja työssä, sekä sosiaalisissa suhteissa. Lihavuus lisää sydän- ja verisuonisairastavuutta, diabetesta, kohottaa verenpainetta ja huonontaa rasva-aineenvaihduntaa. Tukiranka, polvet ja lonkat ovat kovilla. Yksin lihavuusperäinen diabetes tappaa maailmassa enemmän kuin AIDS!
Kuinka hoidetaan? Lihavuuden hoidon tavoitteena on ehkäistä ja hoitaa sairauksia. Jo 5-10%:n laihduttaminen ehkäisee sairauksien puhkeamista ja helpottaa olevien sairauksien hoitoa. Lihavuuden hoidon tulee olla monipuolista. Tänä päivänä arjen rutiinit ei riittävästi energiaa kuluta ja vapaa-aikaankin on merkittävänä osana tullut passivoiva viihdeteollisuus eri muodoissaan. Ruokailukulttuuri on muuttunut, aikaa perheen yhteisille aterioille ei olevinas löydy, napostelukulttuuri ja herkkujen tarjonta on lisääntynyt.Ylisuuret annoskoot yllyttävät syömään enemmän.
Ruokavaliolla on keskeisin merkitys lihavuuden hoidossa. Jotta paino laskisi tulisi nautitun energiamäärän olla pienempi kuin kulutus. Painonhallinta- ja ruokavalio-ohjeita pursuaa joka tuutista, ns. ihmedieetit johtavat harvoin pysyvään tuloksen. Kokonaisuudessa myös liikunnalla on tärkeä merkitys. Tehtyjen elämäntapamuutosten tulee olla pysyviä.
Terveelliseen ruokailuun ja liikuntaan tulisi panostaa perheissä. Perheen yhteisiin ruokahetkiin tulisi palata. Lapsille ja nuorille pitää mahdollistaa terveellinen ruoka, turvallinen ympäristö leikkimiseen ja liikkumiseen. Television katsomiselle ja muille passivoiville ajanvieteille 2 tuntia päivässä tulisi riittää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Epidemia tarkoittaa tarttuvaa sairautta, esim influenssaepidemia, kolera jossain päin maailmaa jne. Lihavuus ei tartu kosketuksesta tai pisaratartuntana, se ei ole tarttuva tauti (jos nyt yleensäkään on sairaus). Epidemiasta puhuminen on typerää.
Kyllä lihavuudestakin on ihan virallisesti alettu puhua epidemiana. Esimerkiksi virtaa-kirjasarjan "terveys ja tutkimus"-kirjassa puhutaan lihavuudesta epidemiana
Tässä - niinkuin KAIKISSA muissakin suomalaisten lasten ongelmissa - on sama asia taustalla: Vanhemmat eivät ota vastuuta lapsestaan. Eivät ota vastuuta syömisistä, liikkumisesta, pelaamisesta, telkkarin katsomisesta. Lasten annetaan tehdä mitä haluaa, ostetaan mitä ne haluavat syödä, annetaan käyttäytyä miten haluavat.
Ei kuulkaa sellainen peli vetele. VANHEMMAT päätävät mitä lapsi syö. Päättävät mitä lapsi tekee, MYÖS sen jälkeen kun lapsi menee kouluun, vielä pitkälle teini-ikäänkin. Ei pidä hankkia lapsia jos ei jaksa sitten kasvattaa taaperoikää pidemmälle. Vastuu ei lopu ikinä, eikä sitä voi sysätä päiväkodille, koululle, yhteiskunnalle.