Viikkojen kossukuurin jälkeen yrittänyt tässä jarrutella kaljalla.
Ainoa edistysaskel on se, että kossun kittaamisen lopetin, kun se sai taas tutisevaksi ihmisraunioksi.
Nyt fysiikkapuolen häiriönä on vain kylmä tuskanhiki.
Kupolin kuntoa on vaikea itse arvioida, mutta ymmärrys pelaa paljon paremmin, kuin kossulla huuhtoen.
Tilalle vaivoiksi tulivat aivan päälaelleen mennyt vuorokausirytmi, sekä jonkinlainen kauhu edessä olevista unettomista öistä.
Niinpä sitten illalla jalat suuntaavat lähipubiin muutamalle tuopille, ja sen jälkeen kauppaan hakemaan täydennystä.
Yön imeskelen sitä kaljaa pikkuhiljaa, ja luen samat palstat kymmeniä kertoja. Sänkyyn meno on jotenkin vaikeaa, kun mielessä pyörii, että tämä yökö se sitten pitää valvoa?
Kaljahorroksessa kuitenkin aamupäivät torkun, ja illansuussa sama kuvio edessä kuvitelmineen tuskaisesta unettomasta yöstä.
Näin se nuppi a-juomilla lahoaa.
Katkolle en lähde pameissa muumiona hortoilemaan. Yhtälailla hortoilen kotona.
Tästä en taida ilman a-klinikkaa tai tohtoria toipua?
Ainoa edistysaskel on se, että kossun kittaamisen lopetin, kun se sai taas tutisevaksi ihmisraunioksi.
Nyt fysiikkapuolen häiriönä on vain kylmä tuskanhiki.
Kupolin kuntoa on vaikea itse arvioida, mutta ymmärrys pelaa paljon paremmin, kuin kossulla huuhtoen.
Tilalle vaivoiksi tulivat aivan päälaelleen mennyt vuorokausirytmi, sekä jonkinlainen kauhu edessä olevista unettomista öistä.
Niinpä sitten illalla jalat suuntaavat lähipubiin muutamalle tuopille, ja sen jälkeen kauppaan hakemaan täydennystä.
Yön imeskelen sitä kaljaa pikkuhiljaa, ja luen samat palstat kymmeniä kertoja. Sänkyyn meno on jotenkin vaikeaa, kun mielessä pyörii, että tämä yökö se sitten pitää valvoa?
Kaljahorroksessa kuitenkin aamupäivät torkun, ja illansuussa sama kuvio edessä kuvitelmineen tuskaisesta unettomasta yöstä.
Näin se nuppi a-juomilla lahoaa.
Katkolle en lähde pameissa muumiona hortoilemaan. Yhtälailla hortoilen kotona.
Tästä en taida ilman a-klinikkaa tai tohtoria toipua?
Vastaukset 9
Vanhimmat
mulla oli 4pv kaljakuri vaa onneks ja sain poikki..tissuttelemalla ja kaveri jelppas unilääkkeillä..eli konta lääkket naamaan ja nukkumaan..tsemppiä sulle. T: Tuuri juoppo. ps kiitos kalle.siitä vihjeestä..Neuromax
Enpä jaksa tonkia linkkejä esiin, mutta se on tutkittu fakta, että viinaimureilla krooninen B-vitamiinien puutostila aiheuttaa pitkässä juoksussa mm. alkoholidementiaa.
Niinpä katkollakin aina tyrkyttävät B-piikkiä persuuksiin.
Tiedä joko se alkoholidementia on iskenyt itseeni, kun en muista, oliko kyse B-6 vai B-12-vitamiinista, mutta asiassa ollaan kuitenkin.
lopetin terävien kittaamisen pari viikkoa sitten. kotiviintä ja keskiketterää sen jälkeen. nuppi ei oo seonnut ja olo paranemaan päin. ainoo huono puoli on se kun vatsa toimii kovin vilkkaasti.
käväise ihmeessä klinikalla hakeen ainakin unilääkkeet. ite en oikein viitsi mennä kun olen nyt kotikylillä mökillä lomailemassa, juorut lähtis heti kiertään. toki naapurit tietää että dokaan, se menee kesälomalaisen piikkiin.
Jos siis haluat pistää kokonaan poikki, edes väliaikaisesti, tiedän kaksi tapaa, joita molempia olen kokeillut.
Toinen on se, että juodaan niin kauan, että rahat ja luotto ovat loppuneet eikä enää jaksa nostaa edes kaljapulloa huulille tai saa sitä auki. Tulee tiltti. Ja monta liskojen yötä.
Toinen on lievempi. A-klinikan avokatkaisu tai viikon laitoskatkaisu. Sittenhän sitä voi ottaa pian taas muutaman, kun yhteiskunta on pannut juopponsa kuosiin? Oikeastaan pitääkin, että tulee niitä verokertymiä...
Jos haluat irti kokonaan, katkaisu on silti tehtävä. Jos itse ei pysty, mars tohtoriin tai klinikalle. Ilo nousee pintaan, kun taas näkee luonnossa muutakin kuin huurua ja ruoka maistuu, mielialat nousevat.
Promillet pitää olla nollassa ennen kuin katkaisulääkitystä saa. Takaan, että silloin ne juuri kelpaavatkin.
No niin, nyt ei taida kollegalla oikein toimia tuo jarruttelu. Ota ensimmäiset kaljat vasta iltapäivällä ja lopeta illalla. Yöllä ei saisi missään nimessä juoda, ei kai se ole mikään ihme ettet saa unta kun kupitat yölläkin. Ota kymmenen pintaan viimeinen kalja ja sitten ehkä vielä jotain ruokaa. Maitoa, piimää ja vissyä siihen päälle.
Jos pakkomielle on kova, ei toimi jarruttelu. Tuo sinun ohjeesi sovellettuna (utan alkohol) toimi kuulemani mukaan vielä vanhassa Hesperiassa deliriumpotilaille 1970-luvulla. Ylilääkäri luritteli leppoisasti ohjeita nuorille hoitajille: "Piimää, piimää ja kylpyyn, kylpyyn."
Katkaisu, siis ulkopuolinen katkaisu, on niille, joilla kellon viritys menee aina poskelleen. Ei ole sveitsiläistä tarkkuutta.
u-ö on kertomansa mukaan onnistunut katkaisemaan loiventamalla vuosien varrella muutamiakin kertoja. se että, aika-ajoin hirttää ryyppy päälle on taas asia erikseen.
onhan tuota ollut pakko itsekin muutaman kerran tehdä hillitty alas-ajo juoppohulluuden pelossa. nyt on mennyt pari viikkoa ilman teräviä, eikä pilsneriäkään tule nautittua joka päivä. vaan kun alkoi nuot helteet ja pitäisi tehdä heinätöitä, pitää hakea pari koria keskiketterää ettei nestehukka pääse yllättämään. kirkkaat on totaali pannassa helteellä. tulee nestevajausta ja puolestaan muisti menee.
loiventamisessa on tärkeintä, ettei päästä kovin kännin puolelle, sen verran vain että ei krampit iske ja että saa nukuttua ilman pahempia liskounia. ja jos on jotain ruumiillista työtä, että tulee luontaista väsymystä niin onnistuminen on ihan mahdollista.
sekin auttaa, että lähimpään pikäripaiseen on mökiltä 35 kilometria, ei sitä viitsi lähteä kävelemään jos on maistissa eikä pysty autoilemaan. takseihin en rahojani tuhlaa.
Tietysti pystyy. Kaikki eivät pysty.
Sinulla on vielä hyvin asiat, kun voit säädellä hommaa. Eikä kukaan aloittelija ratkea hallitsemattomaan juomakierteeseen, toisaalta taas määrätynlainen suurkuluttaja pystyy vielä pelaamaan. Kun varsinainen alkoholismi kehittyy, työ, perhe tai välimatka viinakauppaan eivät enää käy rajoittimesta. Sillä ei ole enää tekniikan kanssa mitään tekemistä, ja sisu on muisto vain.
Itse pystyin omatoimiseen alasajoon vielä ennen muutamaa loppukirivuotta. En silti tiedä, onko u-ö alkoholisti vai rajamailla vai vielä kaukana siitä. Itse hän sen tietää.
Olen tässä vuosikymmenien varrella joutunut hautaamaan muutamankin nuoruuden juopottelukamuni. Joo, yleensä raato löytynyt vessasta housut kintuissa. Ulostaminen kai käy sydämelle.
Mutta noin asiassa pysyäkseni. Todellakin, kaikki eivät hallitse juopottelua millään tasolla. Puliukkoutumista tapahtuu useasti jo varsin nuorella iällä. Tai sitten pitemmässä juoksussa. Mitään selkeää kaavaa en asiassa ole havainnut. Jonkinlainen haju olisi, että koulutetuilla ja ns. sivistyneimmistä piireistä olevilla menee yleensä useammin pitkän kaavan mukaan. Lieneekö asiasta mitään asiallisia tutkimuksia, en tiedä.
Vaikkakin tulee juopoteltua runsaanlaisesti, jokin pitää tavallaan pinnalla kellumassa. Tulee ehkä juotua kuukausi, parikin. Mutta sitten on laitettava jarrut päälle jossain vaiheessa. Mikä lie syy, ainakaan polla ei kestä jatkuvaa rännäämistä. Se näet ainoa omaisuus minkä ihminen loppujenlopuksi omistaa, sitä pitää säästää.
Tuosta alkoholismin periytymisesta keuhkotaan usein. Niin tai näin, isä joi kivinavetan ja maatilan, oli ollut sodassakin. Jotenkin olen ajatellut että siinä on minulla tavallaan ollut varoittava esimerkki. Äijä oli montussa sen ikäisenä kuin nyt itse olen. En välttämättä usko ihan kaikkiin yleistyksiin ja stereotypioihin.
Nyt on alasajo loppusuoralla. Muutama olut sunnuntaiksi, ens viikolla pohjoismaita kiertämään ja maisemia kattelemaan. Ja sitten pitäisi töitäkin tehdä. Juopottelu vaatii tavallaan ylimääräistä vapaa-aikaa. Jos on tärkeämpää tekemistä, ei yksinkertaisesti ehdi juomaan.
Mutta on tällaisen dipsomaniankin kanssa omat ongelmansa, just katkaisemiset ja hulluus vaarat. Läheskään kaikki alkoholiongelmaiset eivät ole tai tule alkoholisteiksi. Jotka ovat käyneet pohjalla, luulevat että kaikille käy samoin kuin heille. Se ei ole mikään totuus, kohtaloita jokaisella ihmisellä omansa. Kaikista ei tule rapajuoppoja vaikka juopottelevatkin.
U-Ö tuntuu suhtautuvan juopotteluunsa realistisesti. Ei tekopyhästele, eikä saarnaa. Tekee todennäköisesti elämässään muutakin kuin juopottelee. Omanlaisensa tyyppi, niitä on juopoissakin paljon.