Hiljaisuus huokuu meissä
kuin kätkettynä
salaisuutemme verkkoon.
Katseemme lipuvat toistemme
lomitse
tavoittamatta
toisiaan,
kadottaen toisensa
kaukaisuuteen.
Väsyneet turtuneet kylmän
kokeneet kasvojemme
juonteet
kuolleina
ilmeettöminä,kertovat omaa
pakenevaa kieltään.
Hetki - viivähtää meissä
koruttomana
sanattomana kehomme
kielillä.
Pala elämämme historiaamme,
joka ei jätä jälkiään
enään tulevaisuuteen
sitä ei enään ole.
Sisäinen polte ei kipinöi
jätti poltetun
hiiltyvän
raunion - Elinkaareemme.
Jäljelle jäi avuton - hiljaisuus
toi asumaan - rakkaudettomuuden,
pois hiipuvan liekinkin sammutti.
Vain hiljaisuus
- ja me katosimme-
kauas pois
toisistamme.
Hiljaisuuteen.
kuin kätkettynä
salaisuutemme verkkoon.
Katseemme lipuvat toistemme
lomitse
tavoittamatta
toisiaan,
kadottaen toisensa
kaukaisuuteen.
Väsyneet turtuneet kylmän
kokeneet kasvojemme
juonteet
kuolleina
ilmeettöminä,kertovat omaa
pakenevaa kieltään.
Hetki - viivähtää meissä
koruttomana
sanattomana kehomme
kielillä.
Pala elämämme historiaamme,
joka ei jätä jälkiään
enään tulevaisuuteen
sitä ei enään ole.
Sisäinen polte ei kipinöi
jätti poltetun
hiiltyvän
raunion - Elinkaareemme.
Jäljelle jäi avuton - hiljaisuus
toi asumaan - rakkaudettomuuden,
pois hiipuvan liekinkin sammutti.
Vain hiljaisuus
- ja me katosimme-
kauas pois
toisistamme.
Hiljaisuuteen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
..voi olla lähellä
mutta silti niin kaukana
-sydämestä.
syviä tuntoja olet saanut
ammennettua sielusi syvyydestä asti
tähän erorunoosi.
en osaa sanoa kumpi versio on
parempi mutta yhtä koskettavia
molemmat
mutta nyt rummun päristeliä eteesi
kulkemaan ja kulkueseen paljon lippuja
liehumaan ja hurraa huutojen säestyksellä
kohti aurinkoa,onnea kohti käyt astelemaan
ja minä aloitan kannustuksen:
hyvä dolan!!!!!
Minä Kiitän Sinua...kun yöllä
tein muutoksia edelliseen,
joista lukijat saavat muodostaa
oman mielipiteensä
halutessaan.
Kiitos - vielä
kerran ja
Aurinkoillaan...Runo
on 100 % fiktiota.
ehdottomasti, hiottuna täyteläisempi.
Ja asia johon kiinnitin heti huomioni, on se
ettet tässä 2-versiossa enää ripottele ranskalai-
sia viivoja niin useaan kohtaan kuin ensimmäises-
säsi.
Miinuksena, pienenä sellaisena silmiini räpsähti
toisen säkeen loppu, ja kolmannen ensimmäinen sa-
na jotka kuuluisivat yhteen - samalle riville.
' kadottaen toisensa kaukaisuuteen ' olisin myös
asettanut yhteen asiayhteyden vuoksi.
Tässä kohtaa
' Jäljelle jäi avuton - hiljaisuus ' olisin myös
jättänyt ranskalaisen viivan käyttämättä.
Muuten upea kokonaisuus, ja runon melankolisuus
on se pointti, joka puraisee minua.
Good Dolan !
Tämä tein yöllä ja enemmän
ajan kuin ajatuksienkin
kautta.
Jotenkin tuo viiva systeemi
on jäänyt päälle,juontunee
aiemmilta ajoiltani,joista
jotenkin olisi luovuttava
tai ainakin minimoitava.
Ns.liika tehosteet tmv.
merkinnät saattavat
häiritä kokonaisuutta.
Se on myös totta,josta
aiemminkin olen maininnut
- viimeistelyyn - olisi
kiinnitettävä huomiota.
Merkintäsi oli aivan
aiheellista,sillä omista
merkinnöissäni olisin
myös nämä ottanut esille.
Tässä kokonaisuudessa sain
ehyemmän kuin myös ehkä
paremman luettavuuden esille
melankolian ympärille.
Kiitän huomiostasi joka oli
kritiikistä Hyvä !
Kiitos Sinulle.
Sillä tästä sen näkee
ja huomaa,että meillä
enemmän kokeneilla on
myös aihetta
itse tutkiskeluun.
jatkomietinnän tulos, ja varmasti omastakin mielestäsi eheämpi. Silti 1. versio jostkain syystä tuntui aidommalta, vaikeaselkoisemmalta ja siksi enemmän mietittävältä.
Ranskalaiset viivat ovat sitä ominta tyyliäsi. Niillä saat aikaan runoihisi sen rytmin, jonka niihin haluat. Siis sen rytmin, jonka SINÄ haluat. Silloin ne ovat oikeissa kodissa.
Hyvää helteistä päivää!
Hyvä huomionti Sinulta...tuossa
olet kyllä oikeassa.
Aina toinen menettää ns.
autenttisuutensa,kun särmiä
ehkä hiotaan liiaksi.
Eli esim. viivoistakin...niin tässäkin
nähdään miten erilaisia me
olemme-lukijat kuin kriitikotkin.
Kannatta ehkä jokaisen vain
pitää oma linjansa,mutta toki
yrittäen kokeilla muutakin.
Hyvä että tulee erilaisiakin
mielipiteitä,saattaa joissain
tapauksissa olla kirjoittajalle
myös hyväksi.
Pääasia kuitenkin on että saa
kritiikkiä mahdollisimman
monilta.
Ei kirjoittaja muuten tiedä
että mitä ja mistä ja miten jne...
Tätä olen täälläkin yrittänyt
kertoa ja tähdätä että
rohkeasti vaan,eikä pidä
loukkaantua kritiikistä
- vaan Päinvastoin.
Kiitän Sinua nöyrästi...meillä
tuntuu alusta lähtien
joku vaan pelaavan,kun eka
kertaa yhteyttä otin Sinun
runoosi.
Aurinkoa Sinulle.
Saanko sanoa reilusti mitä ajattelen?
Kaikki vaan
kyllä minä olen
tottunut kaikkeen
jos tulis nyt vaikka
jotain uutta...ja mitä
kokeneempi tai jopa
Ammatikseen tekevä,
niin sen enemmän
vakavuudella
kritiikit otan
- Pahemmatkin.
Ei mitään pahaa. Jäin vain miettimään kun harvakseltaan täällä kritiikkiä annetaan tai ehkä vain jätetään sanomatta jos ei pidetä. Ja tämän runon kohdalla se on helpompaa taustan takia.
Omalla kohdallani toivoisin usein myös palautetta siitä mitä olisin voinut lukijan mielestä kirjoittaa toisin.
Tähän nyt kait on kertynyt muutakin kuin silkkaa suitsutusta (tosin en kaikkia kommenteja ole jaksanut lukea aikapula jne)
Olisi ollut mielenkiintoista, että olisit ensin ottanut kommentit ja sitten vasta kertonut tekemisen taustan.
Minusta runo ei kulje kakkosversionakaan. Ja siihen on yritetty ympätä kaikenlaista vertauskuvallista -liikaa. Yksinkertaisempi versio olisi parempi. Kuka tietää. Kirjoitin se itse itselleni luettavaan muotoon heh sillä toisaalta vika on tietenkin siinä, että kynäsi liitelee yleensäkin sellaisissa sfääreissä joihin minun käsityskykyni ei yllä.
Väkisten ei synny runoa ainakaan minulta.
Mutta kaikkien kukkien pitää saada kukkia ja jokaisen tehdä omia luomuksiaan olipa inspiraation lähde mikä tahansa, pakko, julkaisunhalu, suuret tunteet tai jatkuvasti päässä soljuvat sanat.
Peace and Love!
Voitko kertoa itsestäsi jotain,
etenkin taustaasi,mutta -ennen
kaikkea- kirjoittamisen
saralta,niin silloin voinen
vastata tuohon palautteesi
paremmin ja jopa syvemminkin.
Odotan sitä Sinulta.
...aikaa olet saanut vastausta odottaa. On ollut muita kiireitä, joilta en tänne palstalle ole ehtinyt.
Enkä edes tiedä katsotko näin vanhoja enää. Vastaan kuitenkin tänne, enkä tuonne uudempaan -Rakkauden kalmistoon- Todella karmaisevan synkkä runon nimi muuten. Vaikka olen tummien, epätoivoistenkin sävyjen ystävä, niin tuo on aika paha. Luo todella kylmältä kalskahtavan fiiliksen.
Sama runo sekin, vain hieman uusin sanakääntein vai kuinka? En pysty tajuamaan mitä tarkoittaa se salaisuus johon kaikki kätkeytyy??
Ja sitten mitä tulee kysymykseesi
Voin kertoa että taustalla ei ole hölkäsenpöläyksen väliä. Ei pidä sitoa itseään eikä muita mihinkään taustoihin tahi kehyksiin. Ei saa samaistua. En ole taustani, olen minä.
Kirjoittanut olen kumminkin aina ja lukenut vielä enemmän.
Sen sijaan jonkun lyyrikon sanoin "en kouluja käynyt ja voin tunnustaa sen" Ainut koulu on laaja elämänkoulu ja siellä ei kieli-oppia opita jos sitä ajat takaa??
Ei järkeä, tunnetta sitäkin enemmän, se minua ohjaa niin kirjoittamisessa kuin elämässäkin.
Olen matkalla pöljäksi ja jos et itse ole sellainen, et tajua puoliakaan tästä.
Mutta sen ei ole väliä, kirjoitellaan sydänverellä tahi lyikkärillä, sillä mikä milloinkin parhaalta tuntuu.
...ja Sinä olet saanut tätä
odottaa,kun nyt tulin vasta
näitä lukemaan kuin vastailemaankin.
Ensiksi uusimpaani runooni.
Juuri tuo oli tarkoitukseni,joten
sainpas Sinulta synnin päästön.
Tähän latasin eilen kunnolla ajan
kanssa sitä tunnelmaa kuin
pari suhteen päättyminen
monesti on - kaikkineen.
Aika tarkkaankin ajattelin
eri sanoja kuin muotoakin
kun tarkoitukseni oli todella
tehdä karmaiseva tilitys ero
aiheesta,jossa ystävyyden osalla
ei ole sijaa ns.kasvettu
erilleen sopu hengessä.
Otsikon sain hyvin nopeasti
mieleeni,kun tunteen suhteen
päättymisen jopa katkeruuden
ja vihan purkauksenkin voimalla
saatu tunne.
Aivan tarkoituksella laitoin
jopa kärjistäen julmaa kuvausta,
mitä se saattaa heittää parien
niskaan vielä myöhäisemmässäkin
vaiheessa.
Siinä on todella kalmiston
tuntua,joka pulpahti pintaan
lähes heti otsikoksi.
Joten tämä on synkkyyden
kuvauksen onnistuneimpia runojani,
mitä tältä saralta olen tehnyt.
Tähän todella paneuduin omasta
mielestäni oikein kunnolla.
Oikein luit,sillä yhdistin
tähän molempien ainakin minulle
parhaat ainekset edellisistä,
että lisänä pientä uutta
sanallista tekstiä.
Sanon Bravoo itselleni,sillä
onnistuin lähes täydellisesti
...-tämä oli minun Jaakobin
paini,joka ei antanut rauhaa,
ennen kuin sain tämän ylös.
Voin sanoa,että surullinen jopa
kyyninenkin runo voi olla
kaunis,jos sen osaa kirjoittaa
ja tulkita sarjassaan.
Mutta niitä kai harvemmin
ymmärretään sillä vaadittavalla
tasolla,sillä kaikki ei voi olla
aina niin kaunista.
Ja minä nautin tämän kaltaisen
runon -Onnistumisestani- sillä sain
tähän sen hengen,joka oli
tarkoitukseni.
Sitten...- ketään kenen tekstejä
luen,en neuvo miten pitäisi
kirjoittaa,sillä siihen en ole
oikea henkilö.
Jokainen kirjoittaa kuin parhaaksi
katsoo,en halua ehdottaa sitä tai
tätä tyyliä kuin myös tapakaan...
- se kuuluu enemmän "ammatti
kriitikoille".
Sillä tämäkin todistaa sen,että
jokaiselle ei voi olla mieliksi,
eikä se ole edes tarkoituskaan.
Yleis tasollisesti voi toki antaa
pikkuneuvoja,mutta mielelläni en edes
sitäkään.
En voi sanoa näin,että tekstisi on
esim.alkeellista tmv.että tee esim...
näin tai noin jne...
Jokaisen täytyy oppia itse ja
kehittää taitojaan eri kirj.piireissä
tai kirj.arv.palv.joita on
maassamme.
Sellaisilta en minä oppia ota,
enkä neuvojakaan,joilla ei ole
kirjallista kokemusta tältä
alalta kuin vain pikku sellaista
kynäilyjä,joilla ei ole ollut
mitään suurempaa harraste
näyttöjäkään.
Miksi sanon näin,siksi että haluan
sanoa suoraan mitä olen itse kokenut
ja oppinut eri yhteyksissä elämässäni
kirjoittamisen saralta.
Joten katson hyvinkin tarkkaan että
keneltä ja miten esim.neuvoja minä
voisin vastaa ottaa.
Se on Ammatikseen tai muuten erityisen
paljon kokemuksen omaavalta henkilöiltä
- en muiden.
Tämä on minun ehdoton totuus.
Sitten,että arvostelussa tai
mielipiteissä siitä,että pitäisi
kertoa hiukan runon taustaa.
Siihen minäkin täällä törmään,
enkä oikein osaa arvioida itse,
että miten ns.kritisoisin,kun ei
taustaa tiedä...mutta onko sitä
muiden edes pakko tietää,mitä
kirjoittaja mahdollisesti
elämästään kirjoittaa.
Toki suotavaa olisi joku pieni
vihje,niin olisi helpompi
arvioida.
Mutta että täällä alettaisiin
oikein kritisoimaan ja neuvomaan
"ammattimaisemmin"...-se ei ole
oikein tämän palstan asia,alkaa
nk.tuomaroimaan.
Viitteitä kuin toivomuksia ja pientä
ohjailun tyyppistä olisi varmaan
paikallaan tietyin osin.
Kiitän Sinua,että otit asian esille
ja se on hyvä,sillä näistä pitää
pystyä keskustelemaan.
Sen kuitenkin vielä sanon,että pelkän
harrastelijan pienessä mittakaavassa
kirjoittavan,ei ole syytä mennä
neuvomaan toista,jos todella ei
omaa siihen tarvittavaa taitoa ja
tai - kokemusta pitkältä ajalta.
Ei pidä samaistua muihin olen
samaa mieltä,sillä jotain omaa
täytyy olla,jota kehittää.
Kielioppi on syytä myös osata
ja oppia kirjoittamisessa.
Kyllä kirjoittamisessa pitää
myös järkeä olla,muuten siitä
ei tule kunnolla mitään
- tunteen ohella.
Pöljyyttäsi en ymmärrä,kun
en tunne Sinua henk.koht.
jotta voisin siitä jotain
repliikkejä antaa.
Tuo viimeinen lauseesi on juuri
sitä,mitä varten esim.tämäkin
Runopalsta on olemassa.
Joten toivon,että tästä pitkästä
sepustuksestani on jotain osviittaa
siitä,mitä ilmoitin Sinulle,kun
saan vastauksesi,niin tulen
enemmänkin kertomaan.
Tässä se nyt oli pikku maratonin
verran,jota en nyt käy lyhentämään
ja ehkä selventämään
- toivon että saat selkoa kuin myös
ymmärrät tarkoitukseni.
Kirjoittamisiin.
tuolla jossain aikaisemmassa keskustelussa toi-
voit kritiikkiä jota minäkin olen ainakin raken-
tavasti Sinulle yrittänyt antaa.
Ehkä olet nyt sitten kääntänyt kelkkasi, ja minä
pyydän anteeksi enkä sano enää mitään runojesi
rakenteesta.
Anteeksi !
Hei... nyt olet linda ymmärtänyt
väärin ja ihan väärin.
Sillä se mitä olet rakentavasti
kertonut,on ollut aivan
aiheellista,ja jonka olen
yrittänyt painattaa
mieleeni.
Nyt on jossain ollut puoltoa
pahasti väärään suuntaan.
Oletkohan lukenut pitkän
vastineeni eräälle toiselle,
ja olet nyt sitten tulkinnut
aivan muuksi,mitä olen
tosiasiassa tarkoittanut...En Sinua,
joka todella osaat hyvin
kirjoittaa pieninkin
vedoin.
Pyydän vilpittömästi Anteeksi,
jos nyt jotenkin jostain olet
ottanut kohdistuksen itseesi.
Minä en ole kelkkaani sen
suhteen mihinkään kääntänyt,
sillä tunnistan pikku puutteet
joissain teksteistäni,mihin
pitäisi kiinnittää huomiota.
Tuo kielioppi on niin pirun
viheliäinen hallita,kun se
jopa ammattil.saattaa
tuottaa nk.kismaa.
Kirjoittaminen vähänkin korkeammalla
tasolla ei ole helppoa,se vaatii
tosi paljon,jos ei tyydy ihan
alimmille tasoille.
Vastaa nyt,että olet ymmärtänyt
tai tulkinnut jonkun sanomani
väärin.
Hyvää iltaasi linda.
melkoinen epistola "katsoo silmät pyöreinä"
Voisin kommentoida siihen paljonkin, mut en tohdi, koska kirjoitetun sanan voi niin, niin, siis -niin helposti käsittää väärin.
Oma taustaasi kirjoittamiseesi aloin pohtia. Paljonko kirjoitat, mitä kirjoitat, minne kirjoitat, missä kirjoitat??
Jäi kuva, että suhtaudut kirjoittamiseesi kovin vakavasti. Mikä tietenkin on ihan ok, jos se on sinulle tärkeää. Älä silti anna pipon kiristää liikaa.
Itselleni kirjoittaminen on vain hauska harrastus muiden joukossa. Enkä osaa muuta kuin lorutella. Loruihin puran tunteeni ja se siitä.
Olen oikeastaan tosi pahoillani, että uskalsin esittää eriävän mielipiteeni runostasi, enkä liittytynyt suitsuttelijoiden sakeaan joukkoon.
Varsinkin, kun ei ole edes mitään meriittiä joka sinusta antaisi oikeuden arvioida kirjoituksiasi.Heh!
Pyydän anteeksi. En tarkoittanut pahaa. Katoan takavasemmmalle täältä äänestä tänä yönä ja jatkossakin jos pystyn pitämään suuren kitani kiinni.
edelleen Peace and Love
ymmärtänyt väärin jotain.
Kommentointini tähän eilen lähti siitä mitä olit
Risulle kommentoinut.
' Mutta että täällä alettaisiin
oikein kritisoimaan ja neuvomaan
"ammattimaisemmin"...-se ei ole
oikein tämän palstan asia,alkaa
nk.tuomaroimaan.
Viitteitä kuin toivomuksia ja pientä
ohjailun tyyppistä olisi varmaan
paikallaan tietyin osin '
Tuo nimenomaan. Ja siksi ajattelin, että olen eh-
kä Sinua loukannut sanomisillani kun olen joihin-
kin runoihisi sanonut oman mielipiteeni kuinka
itse olisin tehnyt.
Kielioppi ei ole helppoa, se on totta. Itsekkin
pähkäilen jatkuvasti mihin pilkku tulee ja mihin
ei, paljon muutakin. En aikoinaan ollut koulussa
todellakaan mikään kieliopin taitaja, tuskin
olen sitä vieläkään vaikka yritän niin pirusti
olla muka fiksu.
Näin. Toivottavasti olemme samoilla aalloilla
tänäänkin.
Huomenta risu ja Kiitos vastauksestasi.
Epistola siitä tulikin tavallaan,
kuin oli tarkoituskin.
Et varmaan ole galleriaani
lukenut,tai eihän toisen
pään sisään voi virtuaallisesti
matkustaa.
Minä niin lukemattomia kertoja
olen mielessäni manannut
nämä sähköiset viestimet,jos
ei ole suoraa yhteyttä
...jälleen tämä on tullut
täälläkin todistettua.
Se että olen suora ja avoimesti
kerron mitä mieltä olen,niin
tulkinta on,etten siedä
vasta hankaisuutta.
Kyllä muuten siedän ja paljonkin
elämäni varrella,mutta myös
puolustan itseäni,jos näen
siihen tarvetta,sillä
sanattomaksi hissukaksi
minusta ei ole
eikä tule-toivottavasti.
Mitä arvosteluihin tulee,otan
vastaan reilusti moitteita,kun
myös olen kriittinen itselleni
-joka on "paheeni".
Etenkin jos neuvoja antaja on
enemmän kun pelkkä ns."sunnuntai
kirjoittaja",sillä kirj.amm.
kriitikoiden arv.teksteihin jo
aiemmilta ajoilta totuinkin.
Heidän ohjeensa olivat
hyvin perusteltuina neuvojen
kanssa.
Oppii kuin kehittyykin vain
ainoastaan kovalla ja ahkeralla
kirjoittamisella kuin eri
teksti tyyleillä kuin asioilla.
Kaikille ei voi olla mieliksi,
yksi sanoo toista
toinen toista...-kirjoita siinä
sitten- itse se on ratkaistava
mitä ja miten kirjoitat.
Kuitenkin hyviä tarkoittavia
neuvoja kuin ohjeitakin paljon
kirjoittavalta kannattaa
ottaa vastaan.
Sillä ihan oma minä itse
tyyppi kaiken mukamas ei
saa olla.
MUTTA MIELIPITEENSÄ saa sanoa ja
pitääkin,kuka lukija taitoinen tahansa,
mutta ohjeita ja neuvoja kriittisesti
antajan,täytyy olla jo enemmän
Ammatti taitoisempi henkilö
tai muuten paljonkin kokenut
kirjoittaja.
Juuri sen vuoksi tivasin Sinulta
taustaasi,että miten oikein tulkitsen
Sinut ja miten voisin huomioida
esim.kirjoituksissani toiveitasi.
Kirjoituksiani ei tarvitse suitsuttaa
hunajaa EI,jos ei kerran pidä...niin
sen voi sanoa rehdisti ja vielä syynkin
--- se on suoraa reiluutta
jota arvostan.
Esim. tuo viimeisin tekstini jonka
yöllä luin kriittisesti-oli liian
pitkä-mutta en vain lyhentänyt
sitä esim. tiiviimmäksi,sitä se
kyllä kaipaisi.
Halusin vain tuon kaiken pakolla
mahduttaa siihen,vaikkei olisikaan
niin lukija ystävällistä.
Tiedän hyvin omat puutteeni,
mutta jostain syystä,ehkä
tarkoituksella mene ja tiedä
pidän kiinni jostain-mitä
pitäisi muuttaa tai karsia.
Olisinko tapojeni orja.
Vielä esim. liiallinen sana pöhö on
pahasta ja myös liikaa joissain
tapauksissa itselleen
kirjoittaminen,mutta sekin
on harkittua tietyin osin.
Erikseen tuo Suomen kieliopin
hallinta pitäisi hallita
paremmin itse kunkin.
Erästä täällä olevaa henkilöä
Kiitinkin ja sen juuri huomioinkin,
ettei sitä ainakaan tulisi.
Oikeassa olet,että toisinaan
suhtaudun liian vakavasti tähän,
sillä harrasteesta tästä on kyse.
Mitäs sitten jos ammatikseen
kirjoittaisi,ja saisi murska
arvostelut useilta tahoilta.
Voinen vielä kertoa senkin kun
minulle aikoinaan sanottiin,että
pitäisi ja olisi varaa siirtyä
jo vaativiinkiin tekstien
tekoon...kuitenkin,enimmäkseen
olen juuttunut esim.tälle
linjalle...mikä nyt sitten lienee
se oikea ja vaativa linja.
Kyllä se voisi olla myös tämä,
jos aikoo ammatikseen
kirjoittaa...se on harvojen
"herkkua"että kirjoituksillaan
itsensä elättäisi.
Sitäkin kävin kunnolla lävitse
monen eri ammatti tahojen
kautta.
Olikin jopa vuosia niin jumissa,
etten suoltanut oikein kunnolla
mitään.
ÄLÄ OLE pahoillasi,vaan KIITÄN
SINUA,että nostit asioita
pinnalle, teit hyvän ns.työn.
Sinä nyt vain kerrot mielipiteesi
runoista oman kantasi,sillä
toinen saattaa pitää ja toinen
ei...-nämä on niin maku asioita.
Pahiten tekee sellainen henkilö joka
suitsuttaa runoa miellyttääkseen
kirjoittajaa...Se on väärin ja minä
En pidä hyvä veli järjestelmästä.
Minulle saat ja pitää kritisoida
mieluiten pienen perustelun
muodossa.KIITOS-rohkeasti vain.
Arvostan Sinun yhteyd.ottoasi
ja Pidä nyt sitä yllä minuun.
Et muuten häviä minnekään taka
vasemmalle,vaan tulet oikeaan
kylkeeni kiinni,että voin
puristaa urhoollista
kehoasi virtuaallisesti...
...enkä nyt mielistele Sinua
enkä edes naljaile,
vaan aivan vilpittömästi.
Sillä Sinulla on omia mieli
piteitä ja minulla omia
-siinä aineksia jatkolle.
Oikein hyviä tuntemuksia
Sinulle tähän päivään...ja
nyt sitten vastaat tähän.Odotan.
Tämän tiesin josta nyt kerrot.
Laitoin tuossa Risulle
vastineeni,mitä tarkoitin
ja ajan takaa.
Se on vaan hyvä,että asioista
keskustellaan täällä,ja kun
suoraan sanoo,niin tulkintakin
saattaa olla yksipuolisen
jyrkkä...sapelit heiluu sitten
korvien välissä.
Mutta itse pyrin niitä oikomaan,kun
kerran minusta on lähtöisin.
Ehkä minunkin pitäisi hivenen tuota
sana draivia muokata pehmeämpään
muotoon...tälläinen persoona
minä- Sorry ja Anteeksi-jos
annoin ymmärtää itseni väärin.
Kuitenkaan se ei muuta mielipidettäni
toiseksi,ehkä vain tuli liian
jyrkkänä esille...tarkoitus meillä
kaikilla on varmaankin sama.
Tälläisen takia ei saa missään nimessä
vaikuttaa heikentävästi
meidän kaikkien väleihin.
Jos vaikuttaa,niin ehkä tulen
tarkistamaan olemistani täällä,
sillä jos joku ahkerakin
kirjoittaja aiheuttaa täällä
mielipahaa,se saattaa vahingoittaa
muidenkin olemista...silloin
minun on poistuttava.
Kuulkaas arvon naiset ja herrat,
sitä varten täällä ollaan,että
kirjoitetaan kuin myös lausutaan
Rehti avoin mielipide.
Rakentava,neuvoa ohjaava jolla
on kokemusta sanoa,että mikä
ns.mättää.
Minulla edellis.mätti esim. liiallinen
pituus,mutta kun nk.piti ne
siihen mahduttaa puoli väkisin.
Kukaan Teistä ei koskaan ole
minua täällä loukannut ja minäkin
varon sitä etten tuottaisi...senkin
takia minä perustelen sanomisiani,
jos huomaan,että nyt "sotii".
Tämä kaikki oli nyt tulkinnan
tarjoamaa sapekasta
nestettä...oppia minulle myös
miten vastaan,mutta parempi
suoraan kuin mielistellen
ja kaarrellen totuutta
-puolin että toisin.
Sinä jatkat nyt vain entiseen
tapaan ja kritisoit kun aihetta
näät...kyllä niitä piisaa ja
minä tiedostan.
Turhaa ylenpalttista suitsutusta
pitää välttää,sillä se ei
tuo mitään rakentavaa esille.
Aallot ovat samat ja vahvistuneetkin
Sinun kuin Risunkin kohdalla.
Dolanin kengille saa heittää
lika vettäkin,laitan sitten
ne kuivumaan
-välillä-
opettelen vaikka
oikeinkirjoitusta.
Mitä parhainta päivää Sinulle linda.
keskustelupalstahan tämä on, vaikka arvoisa se-
fumme onkin välillä toista mieltä.
Ei mitään sorry, asia tuli harvinaisen selväksi.
Joten nou hätä sen puolesta. Ja puhumallahan ne
asiat yleensä selviää.
Et ole ainakaan minua missään kommentissasi lou-
kannut, enkä ole nähnyt Sinun tehneen sitä ke-
nellekkään muullekkaan. Asiallinen ja kannustava
Sinä olet, ahkera kommentoijakin.
Mutta kun nyt annoit luvan, niin ehkä tulen jat-
kossakin sanomaan runoistasi jotain, jotain joka
ei välttämättä ole sitä suitsutusta. Ottaisin
itsekkin mielusti vastaan rakentavaa palautetta,
mutta enpä juurikaan ole sellaista saanut. Tuntuu
että palautteet ovat pääsääntöisesti kehua. Tie-
tenkin ne lämmittää, mutta olisi mukavaa jos joku
aina silloin tällöin sanoisi ' en olisi tehnyt
tuota noin, vaan näin '
Jätetään kuitenkin lokaveden heittely ja annetaan
lempeästi palautetta/kritiikkiä.
Jatkamme aurinkoista päivää,
t. lintsi
Näinhän se on oltavakin,että
keskustelemalla ne selviää,ellei
sitten jollakin ole toista vastaan
jotain erityistä kaunan poikasta.
Kyllä se niin on että useimmat
ovat hyvin herkkiä arvosteluille,
onko se heikkoa itsetuntoa tmv.
sisäistä vastustusta toisen
puuttumista omaan sisäiseen
lapseensa.
Ehkä monetkin juontuvat aikaisemmista
kokemuksista lapsuudesta opitusta
käyttäytymis mallista,joka
itsetuntona seuraa aikuisuuteen
asti,jos aivan pienestä pitäen
ei olla saatu rakentavaa opetusta
kuin kasvatusta aikuisen elämän
eri haasteisiin.
Ei aina ja jatkuvasti sama voi
tehdä priima tuotetta...eikä
sekään ole oikein,jos vakituiseen
suitsutetaan balsamia haavoille,
vaikka teksti olisi sitten
mitä tahansa.
Eri juttu jos vain esim.tervehtii
runolla ja kuittaa jollain sanoilla,
sitähän uskoakseni mekin
teemme,eikä siinä mitään
pahaa ole.
Mutta kritiikki onkin sitten vähän
toinen juttu.
Mutta minäkään jo kauankin tätä
harrastusta tehneenä...en arvaa
sanoa esim.näin,että ei tämä edes
täytä runon tekn.mittoja,että tämä
teksti on vain mielipide-eikä runoutta.
Enkä omaa siihen mitään pätevää
ammattim.hallintaa kieliopin
oikeaoppisuuden mukaisesti
- ainoastaan yleistasolla.
Että teeppäs näin tai jne...
...nämä ovat arkoja asioita...
...pääasia että nauttii
kirjoittamisesta ja halu itse
kehittää itseään.
Selvistä puutteista ja jopa
laimin lyönneistä voi sitten
vähän huomautella,jos katsoo
aiheelliseksi.
Kyllä minä omistakin ajan ja
kriittisen tarkastelun myötä
löydän jopa paljonkin tarkastettavaa.
En vain tiedä onko se välttämättä
oikein,jos on liian kriittinen,että
alkaa pitää rimaa liian korkealla.
Mitä Sinun kirjoituksiisi tulee,
olen melko varma,ettei kukaan
arvaa puuttua kokeneen ja ehkä
täällä jo kauankin olleeseen
kirjoittajan teksteihin.
Olet jo sen tason kirjoittaja,
ettei niitä huomata,ja jos,niin
ei sanota siitä Sinulle.
Minulla on myös eräitä arvostelu
tuntemusta,mutta en juuri sitä
käytä...siihen löytynee syykin
-ehkä joskus saatan kertoakin.
Minäkö se sitten sanoin,että jos
voisit joskus hiukka iloisempaa
välillä...mutta että lähtisin
teknisesti kunnolla arvostelemaan
kuin neuvomaan,niin siihen
en tohdi lähteä-enkä halua.
Mutta nauttiminen kuin hyvänä
harrastuksena kirjoittaminen
kuin myös toisiin yhteyttä
pitämällä,on tämän kaiken
A ja O minun mielestäni.
Ei tehdä tästä mitään korkeaa
rimaa kellekkään,vaan
sellainen neutraali linja
pienellä yleistason mielipiteen
tasolla---kaikkihan tässä
harrastelijoita ollaan ja
toisinaan itseemme tyytymättömiäkin.
Tuo viimeinen lauseesi kruunaa
tämän palstan olennaisemman
tarkoituksen,johon täydellisesti
yhdyn sanomaasi.
Hyvää iltaa Sinulle.
Ajattelin, etten enää vastaa kun olet itse vas-
tannut niin monisanaisesti mutta vastaan nyt
kuitenkin.
Kaikkien sielu ei jaksa ymmärtää rakentavaakaan
palautetta, sekin voi satuttaa herkkää ihmistä.
Joten pitää kyllä jonkun verran jo tuntea per-
soonaa voidakseen sellaista antaa.
Kotoahan ne elämisen opit ammennetaan jo lapsena,
ja jos ei niihin ole eväitä annettu - moni asia
jää aikuisenakin lapsenkenkiin.
Priimaan harva pystyy, täälläkään. Mutta täydel-
lisyyden tavoittelu on ihan tervettä mielestäni.
Eihän minun kirjoitukseni ole täällä muiden ru-
noilijoiden kirjoittamista kummempaa. Ja kyllä
minä mielelläni otan kehitysideoita vastaan, jos
niitä joku minulle haluaa ojentaa. Valmiiksi ei
kirjoittamisessa tule koskaan.
En voi sille mitään, että valtaosissa runojani on
melankolisuus. Mutta kuten muistat, kyllä minä
osaan huumorillakin kirjoittaa vaikka harvemmin
olen sitä viime aikoina tehnyt.
Harrastelijoita ollaan, ja sellaisina pysytään.
Ja edelleenkin jaamme säkeemme keskenämme, niin
iloista kuin suruistammekin.
Kiitos loppukaneetista, ja hyvää illan jatkoa.
Minä poistun tältä erää areenalta.
Lämpimiä tuulahduksia Dolan.
Olen samoilla ajatuksilla liikkeellä
kuin Sinäkin tässä kirjoitus
asioissa ja kun vertaan
niitä omaani,ei siinä juuri
eroa ole.
Ei kuin jatketaan tätä
ja kulutetaan tämäkin
päivä loppuun.
Hyviä myöhäis hetkiä
kuin tulevaa aamuakin.
mitähän minun pitäisi vastata ja miks. "Raappii kiharoitaan" Asia tuli jo selväksi.
Äsh! Kirjoitin kuitenkin pitkään -mutta pötyä, niinkuin usein. Heh! joten poistin.
En tiedä kenenkään taustoista täällä mitään. Olenhan minä noita korttejanne katsonut, mutta eihän niistä mitään valaistusta saa, eikä tarvitsekaan.
Mukavasti on tähän porukkaan otettu vastaan ja hyvä niin.
Ilolla luen teidän kaikkien kirjoituksia. Toisia suuresti ihaillen, joihinkin isosti samaistuen, muutamille lämpimästi hymyillen.
Vähäsen ehkä kynnys omien lorujen esille lätkäisyyn nousi seurattuani Lindan ja Sinun alla olevaa (tai onko se yllä??) keskustelua.
Tai paremminkin -sanoisinko- heräsi kiinnostus itse hakeutua oppimaan "oikeaa" kirjoittamista.
Tiedän kuitenkin, hetken lapsi kun olen, että kiinnostukseni voisi jäädä kovin lyhykäiseksi. Voisin olla alta-aika yksikön umpikujassa. Parempi jatkaa vain löydetyllä tiellä, omien tunteiden arkisella tallennuksella, ilman rakenne- ja kielioppi stressiä.
En tiedä mikä tämän palstan perimmäinen tarkoitus on, jos mikään. Tai no tietenkin tiedän.
On hienoa saada lukea muiden tuotoksia, mutta itse keskustelisin mielelläni muutenkin runoudesta.
Muilla ei ehkä samaa tarvetta ole. Tai sille keskustelulle on jokin muu paikka kuin tämä nimenomainen rakkausrunot-osio.
Tässä tämä väkisten väännetty vastaukseni. Riittänee varmaan.
Paljon kaikkea kivaa juuri Sinulle. Anna kynäsi suihkuttaa kiekuraisia kirjaimia. Ei enää tänne kiitos, vaan uusia runoja ja sanoiksi tulkittuja tunteita. Lukuelämyksiä kaikelle kansalle!
Terve risu ja minä taas niin
turkasen myöhässä.
Sinäkö sen poistit,olisit
antanut tulla vain sellaisenaan.
Kyllä kaikille täällä sijansa
on,eikä ketään saa ns.sorsia
--oma sorsiminen on suotavaa,
jota myös itsekin toisinaan
harrastan.
Kyllä me lindan kanssa olemme
keskustelleet,kuin myös toisinaan
yritetään yllä pitää.
Hieno veto Sinulla suluissa -oikeaa,
juuri noin,ollaan sulutuksissa
näissä kirjoitus kiemuroissa.
Juuri noin pitääkin suhtautua
kirjoittamiseen,ettei alku
askeleet nouse liian korkeiksi.
Kyllä tässä toisinaan itse on
myös ummessa ja kujilla...
naureskelen itselleni...tai
ainakin yritän.
Kyllä varmaankin olet tietoinen
tämän palstan perusolemuksesta.
Tuo on hyvä,että keskusteltaisiin
runoudesta,sillä itsellä tuo on
myös joskus käynyt mielessä.
Tämä tekstisi on tai mielipide
on todella hyvä ajatukseltaankin
- kannatettavaa Sinulta
johon yhdyn.
Minun tekstini hiiltyneissä
kieliopin raunioilla,milloin
sitä Oikeasti osaisi
Runoilla pikku sielun
kätköistä...näin sitä itseään
kuritetaan.
Pidä vain yhteyttä yllä edes
silloin tällöin,sillä sekin on
tärkeää-ainakin minulle.
Kiitän tekstistäsi ja toivotan
kesän lämpöä Sinulle.
Kaunis runo karuudellaan
koskettaa
En osaa tämän runon edessä
muuta sanoa
kuin hiljaisuudessa ihmetellä
Pidin
Kiitän-eihän tämä
mitään oikea oppisuuden
kielioppia tai ja tunne
elämän aitoja kaada.
Mutta tämän hetken
oma tuotos,jota
ehkä pitää vielä
myssytellä...tai
antaa vain olla.
Hyvältä tuntuu
että pidät,kyllä
minä todella
yritin saada tähän
jotain kylmän värettä
aikaan- silotusti.
Kiitän - ja nyt
Auringonpaisteeseen.
versio on puhuttelevampi, herättää uteliaisuuden, vain muutama mitätön yksityiskohta hiottavaksi ja siitä saa säkenöivän: hienot ainekset.
Toinen versio on sinällään hyvä, mutta sitä lukiessaa tulee kielioppi mieleen ja se ettei -mme loppuisia sanoja (esimerkiksi) saisi olla kahat peräkkäin. Ja muutenkin tulee houkutus tehdä oma versio 'oikaista' ohi selitysten kohti yksinkertaistamista ja etäyttämistä. Ei huono, mutta sieluni kannel ei helähdä kuten ekassa versiossa, jos nämä kaksi laittaa rinnakkain.
Molemmat kannattaa pitää elossa.
esimerkki sanojen välissä oleva pilkku antaa ja erillisyyden, jatkuvuuden.
Hei ja Kiitoksia mielipiteistäsi,
jotka herättävät aistimuksia
näiden kahden välille
ja siitä suodattaen
edelleen tuntemuksiani
...kieliopin saloihin.
Muista koulu aikaiset
kielioppi tunnit ja niiden
eri väännöt joista pidin.
Sillä kielioppi on tärkeä
hallita kuin tietää
sen eri koukut.
Muista yli vuosikymmen taakse
päin kun ostin edm. kirjan,mutta
kertaamatta oikein perusteellisesti
se sitten jäi.
Kyllä ekassa särmää oli enemmän,
jotenkin toinen kuitenkin
sujuvampi...kummasta tykkää
enemmän isästä vai äidistä
tulee mieleen.
Lyhyempi yksinkertaisuudessaan
voisi olla iskevämpi
kuten sanoitkin.
Kirjoittajan ei saisi
kirjoittaa itseään varten,
vaan lukijoita...niitäkin
on monenlaisia.
Yhdyn kyllä arvosteluusi.
Älä nyt vain tyydy
aivan aloittelijan osaasi,
mistä olet toisinaan
maininnut.
Kyllä Sinä myös olet asioista
kirjoittamisen saralta
perillä.
Kiitän Sinua m-p.
siinä on tainnut
käydä,,sie viskasit
noidan hiljaisuuden
kaivoon ja laitoit
viel kannenkiii kiinni!
mutta yllätys ,yllätys
täällä mie taas olen!
ja liekki muuten roihuaa
täysillä,äläkä
yritäkkään kaataa
vettä saavillisen verran :)
tulevaisuus on edessäsi
näätsie??
Nyt mie olen niin hiljast
poikaa,ja niin nöyräst
kävelen tääl.
Olenko unohduttanut,no
en nyt sitten pääse
mitenkään sala ovesta
juonisti ulos,
vaikka kuinka laskelmoin.
Kuule runoskin luin,mutta
kun en aina ehdi,että
toisinaan jää muitakin
varjoon-pahoittelen.
Jos oikein kohdalle sattuu
ja osuu,niin kyllä minä
ärähtäen tuun heristää
luutaas.
Mitä sie miul povvaat
...tulevaa.
en mie siit sinul
märissy ettet oo minun
runos käynyt,siis en
todellakaan,,,höpsö!
kunhan olemassa
olostani noitamaisella
tyylilläni muistutin!
et unoha se salaovi
ja aukase minul se
pääovi mie oon sen
takana just ny!
(paitsi ensin kyl
on pakko lennähtää
valkotakkisten armeijas
käskyttämässä!) = ))))
Tässä nyt olen jälki junassa,
mutta koetellaan tuota
aikataulua ottaa kiinni.
Juutuin sala oven että
pääoven sokkeloihin
itseni kanssa.