>1. Turun poliisi on ilmoittanut alkavansa sakottaa romanikerjäläisiä.
>Turun poliisilaitos on laatinut sisäisen ohjeistuksen, jonka
>mukaan kerjääjiä ensin varoitetaan jatkamasta kerjäämistä, samalla otetaan
>henkilötiedot ylös ja kolmas kerta tuo sakot. Tämän lisäksi kerjäämällä
>saadut rahat takavarikoidaan ja henkilö käännytetään maasta.
>
>Aiotaanko myös Helsingissä sakottaa romaneita, takavarikoida rahoja ja
>käännyttää kerjäläisiä maasta?
>
>
>2. Sisäasiainministeriössä on valmisteilla koko maata koskeva ohjeistus
>kerjäläisistä. Romanikerjäläisasiaa näytetään hoidettavan vahvasti
>poliisiyhteistyönä - esimerkiksi sisäasianministeriön työryhmän yhdeksästä
>jäsenestä neljä tulee poliisiorganisaatiosta. Julkisuudessa juuri poliisit
>saavat runsaasti tilaa näkemyksilleen, vaikka sitä on kansalaisena hieman
>vaikea ymmärtää, koska eiväthän kerjäläiset ole syyllistyneet rikoksiin.
>
>Miksi juuri poliisi on keskeinen toimija romanikerjäläisilmiön hoidossa?
>
>
>3. Romanikerjäläiset asuvat autoissaan ja teltoissaan kaupungin laitamilla
>tai saavat yksityismajoitusta muutaman avuliaan kaupunkilaisen kautta.
>
>Onko romaneille tarkoitus järjestää majoitusta vai järjestetäänkö sitä vain
>silloin, kun se on ilmeisen tarpeellista lastensuojelun näkökulmasta?
>
>
>4. Ilmeisesti kerjääminen Suomessakin on kannattavaa, koska eräskin
>romaninainen on saapunut uudestaan Suomeen, vaikka hänet käytännössä
>karkotettiin maasta "lastensuojelullisista syistä" ja nyt hän on jättänyt
>lapsensa kotimaahansa.
>
>Kuinka paljon Helsingissä on tällä hetkellä romanikerjäläisiä?
>Rekisteröidäänkö heidät johonkin rekisteriin tällä hetkellä?
>
>
>5. Helsingin kaupunki ja Diakonissalaitos käynnistivät 2.6.2008
>katuprojektin, jonka tavoitteena on selvittää, miksi romanit ovat täällä,
>missä olosuhteissa he elävät, ja onko heille oikeasti tarjolla töitä.
>
>Mitä projektin keräämällä tiedolla on tarkoitus tehdä? Eikö ole selvää,
>miksi romanit ovat täällä (köyhyys, työttömyys, asuinolosuhteiden kurjuus,
>rasismi...)?
>
>
>*****
>
>KIITOS JO ETUKÄTEEN!
>
>
>
>
>
>
Johanna Seppälä
projektipäällikkö
Helsingin kaupunki
Hallintokeskus / Turvallisuus- ja valmiusosasto
PL 1, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11-13
Puh. (09) 310 79780
Gsm 040 334 5974
Faksi (09) 310 36038
Sähköposti: [email protected]
Tiimiposti: Seppälä Johanna Hki/Halke
www.hel.fi
HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGIN DIAKONISSALAITOS 26.5.2008
Sosiaalivirasto Diakoniatoimi
Hallintokeskus
HANKESUUNNITELMA ROMANIKERJÄLÄISTEN TILANTEEN KARTOITTAMISEKSI – ROM PO DROM
Projektin perustelut
Romanian ja muistakin maista tulevien romanien ongelmat ovat suuret sekä omassa maassa että Euroopassa. He elävät äärimmäisessä köyhyydessä ja kurjuudessa, ovat kouluttamattomia ja työttömiä ja useimmiten vailla perussosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Heihin kohdistuu aktiivista syrjintää monella tasolla. Romanien liikkuessa laajalti Euroopan alueella, heitä on viime vuosina tullut myös Suomeen. Saadun tiedon mukaan osa romaneista on tullessaan Suomeen ajatellut saavansa täältä työtä. Työnsaanti ei käytännössä onnistu kielitaidottomuuden, usein myös luku- ja kirjoitustaidottomuuden sekä ammattiaidon puutteen vuoksi. Osa on tullut tänne pääasiallisena tarkoituksenaan kerjääminen, katusoitto tai ruusujen myynti. Muista Pohjoismaista saatujen tietojen mukaan suurin osa saapuneista romaneista päätyy kerjäämiseen syystä tai toisesta. Arvioiden mukaan Suomeen on saapumassa kevään ja kesän aikana useita satoja romaneja. Saapuvien ryhmässä on myös muita kuin romaneja, jotka ovat eläneet omassa maassaan köyhyydessä ja kurjuudessa.
Helsingin kaupunki on linjannut suhtautumisensa kerjäläisiin seuraavasti:
EU-kansalaisella on oikeus oleskella toisessa EU-maassa kolme kuukautta rekisteröitymättä.
Kerjääminen ei ole laitonta eikä siihen voi puuttua, jollei se ole häiritsevää.
Helsingin kaupungin alueella oleskelevien alaikäisten osalta selvitetään lastensuojelun tarve aina tapauskohtaisesti.
Kaupunki on pyytänyt Diakonissalaitosta perustamaan projektin, jolla varaudutaan kerjäläisten tuloon Helsinkiin. Projekti on osa laajempaa kaupungin strategista valmistautumista tilanteeseen sekä osallistumista romanien tilanteen parantamiseen heidän kotimaissaan. Kirkon ulkomaanapu pohtii konkreettisia toimia romanityön toteuttamiseksi ”Osallisuus ja oikeudet” tematiikan puitteissa. Mahdollisia toimintatapoja ovat hanketoiminta Romaniassa sekä vaikuttaminen Euroopan tasolla. KUA tekee päätökset mahdollisen yhteistyön aloittamisesta elo-syyskuussa 2008.
Helsingin kaupungin päämäärät kerjäläisten tilanteen selvittämiseksi
Helsingissä ja mahdollisesti muualla Suomessa oleskelevien romanien määrät, olosuhteet ja toimintatavat ovat viranomaisten tiedossa.
Kerjäämiseen liittyvien haittojen minimointi kaupungissa.
Romanien kotimaan olosuhteet tunnetaan mahdollisten paluuta helpottavien toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Romaniassa jokin tai jotkin kansalaisjärjestöt ja paikallisviranomaiset tukevat romanien aseman parantamista kotimaassa.
Diakonissalaitoksen kerjäläisprojektin tavoitteet
Kerjäläisten kohtaamiseksi on olemassa Helsingin kaupungin tavoitteiden mukainen valmiusaste, jolla sekä selvitetään kerjäläisten tilannetta että vähennetään haittoja kaupungin alueella.
Tiedon kerääminen ja dokumentointi.
Suunnitelma toimenpiteiksi kadulla oleskelevien ihmisten suhteen Helsingissä.
Mahdollisen akuutin humanitaarisen avun antaminen (etenkin lapset ja vanhukset)
Osallisuus mahdollisen avun suunnitteluun romanien kotimaahan projektissa saadun tiedon pohjalta.
Projektin toteutus
Diakonissalaitos toteuttaa katutason projektin, joka alustavan arvion mukaan kestää vuoden 2010 loppuun asti. Projektin toteutus alkaa 2.6.2008. Se on Helsingin sosiaaliviraston ohjauksessa. Sen lisäksi Helsingin kaupungin ohjausryhmä seuraa ja arvioi projektin toteutusta. Marraskuun loppuun mennessä Diakonissalaitos tekee projektista seuranta- ja tarveanalyysin, lopullisen vuoden 2008 talousarvion sekä seuraavan vuoden talousarvion, joiden perusteella sovitaan jatkosta.
Projektin kohderyhmä on kevään ja kesän aikana maahan saapuvat romanit tai muut kerjäämään, kadulla esiintymään tai myymään tulevat ihmisryhmät.
Diakonissalaitos palkkaa kaksi työntekijää, jotka jalkautuvat kohtaamaan kadulla ansaitsevat ihmiset siellä, missä he liikkuvat. Työntekijöiden tehtävänä on luoda yhteys heihin ja selvittää heidän taustaansa, olosuhteitansa, ansaintatapojansa sekä mahdollisen akuutin humanitaarisen avun tarvetta. Samalla kartoitetaan mahdollisuudet työntekoon Suomessa. Työntekijät kertovat suomalaisen yhteiskunnan säännöistä ja edellytyksistä mm. työnsaantiin, sairaudenhoitoon tai sosiaaliseen tukeen liittyen. Työhön kuuluu myös aktiivinen motivointi paluumuuttoon Romaniaan. Projektin puitteissa ei tarjota majoitusta, ravintoa tai muuta aineellista apua.
Palkattavat henkilöt ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Työparista toinen puhuu sujuvaa romaniaa.
Viranomaiset ovat projektin yhteistyökumppaneita asioissa, joita ei voi ratkaista projektityöntekijöiden toimesta. Helsingin sosiaaliviraston sosiaalipäivystyksen kanssa tehdään yhteistyötä lastensuojeluun tai muuhun sosiaalihuoltoon liittyvissä asioissa. Muut sidosryhmät määrittyvät kartoituksen pohjalta työskentelyn edetessä.
Työparin tehtävät ovat:
Lähikontaktin luominen Helsingissä kerjääviin tai muuta ansaintatapaa harjoittaviin EU-kansalaisiin.
Kerjäläisten ja muiden kadulla olevien kuuleminen ja tulomotivaation selvittäminen.
Tilanteen kartoitus Helsingissä: mistä kerjäläiset ovat tulleet, miten he ovat tänne tulleet, miten he täällä asuvat, miten he ansaitsevat elantonsa ja muut heidän tilanteeseensa liittyvät seikat.
Diakonissalaitoksen muissa projekteissa ja toiminnassa saatuja kokemuksia hyödyntämällä arvioidaan kerjäläisten mahdollisia työllistymismahdollisuuksia Helsingissä.
Päivittäinen raportointi, tilastointi ja dokumentointi.
Relevanttien indikaattorien määrittäminen ja käyttö toiminnan arvioinnissa ja mallintamisessa.
Projektin johtoryhmä (Diakonissalaitoksen edustus ohjausryhmästä, projektin työntekijät sekä Helsingin kaupungin edustus)
Seuraa ja arvioi projektin työskentelyä
Raportoi edelleen Helsingin kaupungin ohjausryhmälle.
Helsingin kaupungin ohjausryhmä (Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja hallintokeskus, Helsingin poliisi, Kirkon ulkomaanapu, Fintiko Romano Forum sekä Helsingin Diakonissalaitos) liittää projektin työn suurempaan strategiseen viitekehykseen romanien aseman parantamiseksi. Se arvioi työparin työn ja muun saadun tiedon pohjalta
Diakonissalaitoksen projektin tavoitteita ja tarpeellisuutta ad hoc.
Romanien asemaa Helsingissä ja sen suhteuttamista valtakunnalliseen ja muun Euroopan tilanteeseen.
Suunnitelmaa toimenpiteiksi kerjäläisten ja muiden kadulla oleskelevien suhteen Helsingissä.
Mahdollisen humanitaarisen avun antamista.
Toimenpiteitä romanien aseman parantamiseksi heidän kotimaassaan yhteistyössä Romanian suurlähetystön ja muiden mahdollisten kumppanien kanssa.
Kirkon ulkomaanavun toimenpiteiden aloittamista ja toteuttamista.
Projektin rahoitus
Projektin käynnistämisen ja toiminnan vuoden 2008 aikana arvioidaan maksavan noin 75 000 euroa. Liitteenä talousarvioesitys. Todelliset kulut täsmentyvät toiminnan aikana ja laskutetaan vain toteutuneilta osin. Projektin rahoittavat pääosin Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja osin Helsingin kaupungin hallintokeskus. Projektille haetaan vuodelle 2009 Raha-automaatti-yhdistyksen tukea.
>Turun poliisilaitos on laatinut sisäisen ohjeistuksen, jonka
>mukaan kerjääjiä ensin varoitetaan jatkamasta kerjäämistä, samalla otetaan
>henkilötiedot ylös ja kolmas kerta tuo sakot. Tämän lisäksi kerjäämällä
>saadut rahat takavarikoidaan ja henkilö käännytetään maasta.
>
>Aiotaanko myös Helsingissä sakottaa romaneita, takavarikoida rahoja ja
>käännyttää kerjäläisiä maasta?
>
>
>2. Sisäasiainministeriössä on valmisteilla koko maata koskeva ohjeistus
>kerjäläisistä. Romanikerjäläisasiaa näytetään hoidettavan vahvasti
>poliisiyhteistyönä - esimerkiksi sisäasianministeriön työryhmän yhdeksästä
>jäsenestä neljä tulee poliisiorganisaatiosta. Julkisuudessa juuri poliisit
>saavat runsaasti tilaa näkemyksilleen, vaikka sitä on kansalaisena hieman
>vaikea ymmärtää, koska eiväthän kerjäläiset ole syyllistyneet rikoksiin.
>
>Miksi juuri poliisi on keskeinen toimija romanikerjäläisilmiön hoidossa?
>
>
>3. Romanikerjäläiset asuvat autoissaan ja teltoissaan kaupungin laitamilla
>tai saavat yksityismajoitusta muutaman avuliaan kaupunkilaisen kautta.
>
>Onko romaneille tarkoitus järjestää majoitusta vai järjestetäänkö sitä vain
>silloin, kun se on ilmeisen tarpeellista lastensuojelun näkökulmasta?
>
>
>4. Ilmeisesti kerjääminen Suomessakin on kannattavaa, koska eräskin
>romaninainen on saapunut uudestaan Suomeen, vaikka hänet käytännössä
>karkotettiin maasta "lastensuojelullisista syistä" ja nyt hän on jättänyt
>lapsensa kotimaahansa.
>
>Kuinka paljon Helsingissä on tällä hetkellä romanikerjäläisiä?
>Rekisteröidäänkö heidät johonkin rekisteriin tällä hetkellä?
>
>
>5. Helsingin kaupunki ja Diakonissalaitos käynnistivät 2.6.2008
>katuprojektin, jonka tavoitteena on selvittää, miksi romanit ovat täällä,
>missä olosuhteissa he elävät, ja onko heille oikeasti tarjolla töitä.
>
>Mitä projektin keräämällä tiedolla on tarkoitus tehdä? Eikö ole selvää,
>miksi romanit ovat täällä (köyhyys, työttömyys, asuinolosuhteiden kurjuus,
>rasismi...)?
>
>
>*****
>
>KIITOS JO ETUKÄTEEN!
>
>
>
>
>
>
Johanna Seppälä
projektipäällikkö
Helsingin kaupunki
Hallintokeskus / Turvallisuus- ja valmiusosasto
PL 1, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11-13
Puh. (09) 310 79780
Gsm 040 334 5974
Faksi (09) 310 36038
Sähköposti: [email protected]
Tiimiposti: Seppälä Johanna Hki/Halke
www.hel.fi
HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGIN DIAKONISSALAITOS 26.5.2008
Sosiaalivirasto Diakoniatoimi
Hallintokeskus
HANKESUUNNITELMA ROMANIKERJÄLÄISTEN TILANTEEN KARTOITTAMISEKSI – ROM PO DROM
Projektin perustelut
Romanian ja muistakin maista tulevien romanien ongelmat ovat suuret sekä omassa maassa että Euroopassa. He elävät äärimmäisessä köyhyydessä ja kurjuudessa, ovat kouluttamattomia ja työttömiä ja useimmiten vailla perussosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Heihin kohdistuu aktiivista syrjintää monella tasolla. Romanien liikkuessa laajalti Euroopan alueella, heitä on viime vuosina tullut myös Suomeen. Saadun tiedon mukaan osa romaneista on tullessaan Suomeen ajatellut saavansa täältä työtä. Työnsaanti ei käytännössä onnistu kielitaidottomuuden, usein myös luku- ja kirjoitustaidottomuuden sekä ammattiaidon puutteen vuoksi. Osa on tullut tänne pääasiallisena tarkoituksenaan kerjääminen, katusoitto tai ruusujen myynti. Muista Pohjoismaista saatujen tietojen mukaan suurin osa saapuneista romaneista päätyy kerjäämiseen syystä tai toisesta. Arvioiden mukaan Suomeen on saapumassa kevään ja kesän aikana useita satoja romaneja. Saapuvien ryhmässä on myös muita kuin romaneja, jotka ovat eläneet omassa maassaan köyhyydessä ja kurjuudessa.
Helsingin kaupunki on linjannut suhtautumisensa kerjäläisiin seuraavasti:
EU-kansalaisella on oikeus oleskella toisessa EU-maassa kolme kuukautta rekisteröitymättä.
Kerjääminen ei ole laitonta eikä siihen voi puuttua, jollei se ole häiritsevää.
Helsingin kaupungin alueella oleskelevien alaikäisten osalta selvitetään lastensuojelun tarve aina tapauskohtaisesti.
Kaupunki on pyytänyt Diakonissalaitosta perustamaan projektin, jolla varaudutaan kerjäläisten tuloon Helsinkiin. Projekti on osa laajempaa kaupungin strategista valmistautumista tilanteeseen sekä osallistumista romanien tilanteen parantamiseen heidän kotimaissaan. Kirkon ulkomaanapu pohtii konkreettisia toimia romanityön toteuttamiseksi ”Osallisuus ja oikeudet” tematiikan puitteissa. Mahdollisia toimintatapoja ovat hanketoiminta Romaniassa sekä vaikuttaminen Euroopan tasolla. KUA tekee päätökset mahdollisen yhteistyön aloittamisesta elo-syyskuussa 2008.
Helsingin kaupungin päämäärät kerjäläisten tilanteen selvittämiseksi
Helsingissä ja mahdollisesti muualla Suomessa oleskelevien romanien määrät, olosuhteet ja toimintatavat ovat viranomaisten tiedossa.
Kerjäämiseen liittyvien haittojen minimointi kaupungissa.
Romanien kotimaan olosuhteet tunnetaan mahdollisten paluuta helpottavien toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Romaniassa jokin tai jotkin kansalaisjärjestöt ja paikallisviranomaiset tukevat romanien aseman parantamista kotimaassa.
Diakonissalaitoksen kerjäläisprojektin tavoitteet
Kerjäläisten kohtaamiseksi on olemassa Helsingin kaupungin tavoitteiden mukainen valmiusaste, jolla sekä selvitetään kerjäläisten tilannetta että vähennetään haittoja kaupungin alueella.
Tiedon kerääminen ja dokumentointi.
Suunnitelma toimenpiteiksi kadulla oleskelevien ihmisten suhteen Helsingissä.
Mahdollisen akuutin humanitaarisen avun antaminen (etenkin lapset ja vanhukset)
Osallisuus mahdollisen avun suunnitteluun romanien kotimaahan projektissa saadun tiedon pohjalta.
Projektin toteutus
Diakonissalaitos toteuttaa katutason projektin, joka alustavan arvion mukaan kestää vuoden 2010 loppuun asti. Projektin toteutus alkaa 2.6.2008. Se on Helsingin sosiaaliviraston ohjauksessa. Sen lisäksi Helsingin kaupungin ohjausryhmä seuraa ja arvioi projektin toteutusta. Marraskuun loppuun mennessä Diakonissalaitos tekee projektista seuranta- ja tarveanalyysin, lopullisen vuoden 2008 talousarvion sekä seuraavan vuoden talousarvion, joiden perusteella sovitaan jatkosta.
Projektin kohderyhmä on kevään ja kesän aikana maahan saapuvat romanit tai muut kerjäämään, kadulla esiintymään tai myymään tulevat ihmisryhmät.
Diakonissalaitos palkkaa kaksi työntekijää, jotka jalkautuvat kohtaamaan kadulla ansaitsevat ihmiset siellä, missä he liikkuvat. Työntekijöiden tehtävänä on luoda yhteys heihin ja selvittää heidän taustaansa, olosuhteitansa, ansaintatapojansa sekä mahdollisen akuutin humanitaarisen avun tarvetta. Samalla kartoitetaan mahdollisuudet työntekoon Suomessa. Työntekijät kertovat suomalaisen yhteiskunnan säännöistä ja edellytyksistä mm. työnsaantiin, sairaudenhoitoon tai sosiaaliseen tukeen liittyen. Työhön kuuluu myös aktiivinen motivointi paluumuuttoon Romaniaan. Projektin puitteissa ei tarjota majoitusta, ravintoa tai muuta aineellista apua.
Palkattavat henkilöt ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Työparista toinen puhuu sujuvaa romaniaa.
Viranomaiset ovat projektin yhteistyökumppaneita asioissa, joita ei voi ratkaista projektityöntekijöiden toimesta. Helsingin sosiaaliviraston sosiaalipäivystyksen kanssa tehdään yhteistyötä lastensuojeluun tai muuhun sosiaalihuoltoon liittyvissä asioissa. Muut sidosryhmät määrittyvät kartoituksen pohjalta työskentelyn edetessä.
Työparin tehtävät ovat:
Lähikontaktin luominen Helsingissä kerjääviin tai muuta ansaintatapaa harjoittaviin EU-kansalaisiin.
Kerjäläisten ja muiden kadulla olevien kuuleminen ja tulomotivaation selvittäminen.
Tilanteen kartoitus Helsingissä: mistä kerjäläiset ovat tulleet, miten he ovat tänne tulleet, miten he täällä asuvat, miten he ansaitsevat elantonsa ja muut heidän tilanteeseensa liittyvät seikat.
Diakonissalaitoksen muissa projekteissa ja toiminnassa saatuja kokemuksia hyödyntämällä arvioidaan kerjäläisten mahdollisia työllistymismahdollisuuksia Helsingissä.
Päivittäinen raportointi, tilastointi ja dokumentointi.
Relevanttien indikaattorien määrittäminen ja käyttö toiminnan arvioinnissa ja mallintamisessa.
Projektin johtoryhmä (Diakonissalaitoksen edustus ohjausryhmästä, projektin työntekijät sekä Helsingin kaupungin edustus)
Seuraa ja arvioi projektin työskentelyä
Raportoi edelleen Helsingin kaupungin ohjausryhmälle.
Helsingin kaupungin ohjausryhmä (Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja hallintokeskus, Helsingin poliisi, Kirkon ulkomaanapu, Fintiko Romano Forum sekä Helsingin Diakonissalaitos) liittää projektin työn suurempaan strategiseen viitekehykseen romanien aseman parantamiseksi. Se arvioi työparin työn ja muun saadun tiedon pohjalta
Diakonissalaitoksen projektin tavoitteita ja tarpeellisuutta ad hoc.
Romanien asemaa Helsingissä ja sen suhteuttamista valtakunnalliseen ja muun Euroopan tilanteeseen.
Suunnitelmaa toimenpiteiksi kerjäläisten ja muiden kadulla oleskelevien suhteen Helsingissä.
Mahdollisen humanitaarisen avun antamista.
Toimenpiteitä romanien aseman parantamiseksi heidän kotimaassaan yhteistyössä Romanian suurlähetystön ja muiden mahdollisten kumppanien kanssa.
Kirkon ulkomaanavun toimenpiteiden aloittamista ja toteuttamista.
Projektin rahoitus
Projektin käynnistämisen ja toiminnan vuoden 2008 aikana arvioidaan maksavan noin 75 000 euroa. Liitteenä talousarvioesitys. Todelliset kulut täsmentyvät toiminnan aikana ja laskutetaan vain toteutuneilta osin. Projektin rahoittavat pääosin Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja osin Helsingin kaupungin hallintokeskus. Projektille haetaan vuodelle 2009 Raha-automaatti-yhdistyksen tukea.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Peräti n. 40 ihmistä on avannut tämän sivun, mutta ei ole kommentoinut.
Ei ole mahdollista edes tietää, ovatko he edes lukeneet tekstin - ymmärtämisestä puhumattakaan.
Ampumisprojekti olisi paikallaan. Jos Romaniasta pääsee tänne lentämään, niin pystyy kyllä elättämään itsensä kerjäämättä.
Kyllä jäi joku projekti pahasti kesken rapia 60 vuotta sitten.
Tervetuloa Suomeen ja tervetuloa töihin. Meillä on työvoimapula ja kilpailukykyiset palkat useimmilla aloilla puhumattakaan aikuisenkin ihmisen ilmaisista opiskelumahdollisuuksista.
Ammattikurssille vaan ja pajalle töihin sen päälle, ei tarvitse kerjätä.
Toivotetaan tervetulleeksi kaikki maahanmuuttajat, jotka ovat valmiita työntekoon, työ ei tekemällä lopu ja siten voi yllätys yllätys elättää itsensä ja perheensä.
Miten ylpeä mahtaa olla sen perheen pää, joka hakee sosiaalitoimiston luukulta elannon perheelleen? Siinä vasta arjen sankari, ei edes akkaansa saa ruokittua.