Moi!
Mä sain joskus 3 vuotta sitten kaks gerbua,
joiden piti olla tyttöjä, mutta toinen olikin
sitten poika. Tämä asia selvisi meille vasta, kun
ekat poikaset syntyivät. Ja nekin syntyivät vasta
sitten, kun gerbuni olivat jo yli vuoden yhdessä.
Nämä poikaset emo (tai isä) söi, luultavasti
siksi, että olin mennyt penkomaan pesää, koska en
tiennyt mitään poikasista, jotka olivat silloin
vasta päivän ikäisiä. Toiselle poikueelle kävi
yhtä huonosti, tosin en tiedä syytä. Kolmas
poikue, jossa oli vain 2 poikasta, selvisi.
Molemmat olivat tyttöjä. Neljäs poikue, jossa oli
myös kaksi poikasta, mutta uroksia, kuoli.
Pikkuiset vain ikään kuin "kuihtuivat", kun
muutaman viikon iässä niiden silmät painuivat
umpeen, ja ne vain nukkuivat. Sitten ne
kuolivat... Viidennessä poikueessa, vihdoinkin 3
poikasta, oli kaksi urosta ja yksi tyttö.
Uroksille kävi samoin kuin aikaisemmillekkin
pojuille, mutta tyttö selvisi, ja muutti kaverini
ja hänen gerbujensa luokse. Kuudes ja viimeinen
poikue oli taas kaksi tyttöä, jotka selvisivät ja
muuttivat toiselle kamulleni.
Tässä sitten oli tarinani, ja nyt tulee
kysymykset:
1.Mikä on vikana, kun kaikki urokset kuolee???
2.Miks Gerbut sai vaan kaks tai kolme poikasta
kerrallaan?
3. Voisko se, että isä ja äiti oli sisaruksia,
vaikuttaa johonkin?
4. Miks gerbuni alko lisääntymään vasta yli
vuoden vanhoina?
KIITOS KAIKILLE VASTAAJILLE!
Mä sain joskus 3 vuotta sitten kaks gerbua,
joiden piti olla tyttöjä, mutta toinen olikin
sitten poika. Tämä asia selvisi meille vasta, kun
ekat poikaset syntyivät. Ja nekin syntyivät vasta
sitten, kun gerbuni olivat jo yli vuoden yhdessä.
Nämä poikaset emo (tai isä) söi, luultavasti
siksi, että olin mennyt penkomaan pesää, koska en
tiennyt mitään poikasista, jotka olivat silloin
vasta päivän ikäisiä. Toiselle poikueelle kävi
yhtä huonosti, tosin en tiedä syytä. Kolmas
poikue, jossa oli vain 2 poikasta, selvisi.
Molemmat olivat tyttöjä. Neljäs poikue, jossa oli
myös kaksi poikasta, mutta uroksia, kuoli.
Pikkuiset vain ikään kuin "kuihtuivat", kun
muutaman viikon iässä niiden silmät painuivat
umpeen, ja ne vain nukkuivat. Sitten ne
kuolivat... Viidennessä poikueessa, vihdoinkin 3
poikasta, oli kaksi urosta ja yksi tyttö.
Uroksille kävi samoin kuin aikaisemmillekkin
pojuille, mutta tyttö selvisi, ja muutti kaverini
ja hänen gerbujensa luokse. Kuudes ja viimeinen
poikue oli taas kaksi tyttöä, jotka selvisivät ja
muuttivat toiselle kamulleni.
Tässä sitten oli tarinani, ja nyt tulee
kysymykset:
1.Mikä on vikana, kun kaikki urokset kuolee???
2.Miks Gerbut sai vaan kaks tai kolme poikasta
kerrallaan?
3. Voisko se, että isä ja äiti oli sisaruksia,
vaikuttaa johonkin?
4. Miks gerbuni alko lisääntymään vasta yli
vuoden vanhoina?
KIITOS KAIKILLE VASTAAJILLE!
Vastaukset 5
Vanhimmat
kai tiedät, että uroksen ja naaraan pitäminen
yhdessä koko ajan on eläinsuojelulain vastaista?
pennut luultavasti kuolivat, koska emo ei
pystynyt imettämään noin montaa pentuetta
peräkkäin, ja sinulla oli onnea, ettei emo
kuollut siihen rasitukseen!!!
Pentujen pieni lukumääräkin johtuu luultavasti
siitä, että gerbuemo oli niin vanha ja joutui
tekemään koko ajan uuden pentueen.
Ja isän ja emon sisaruus vaikutti luultavasti
myös asiaan.
Painotan kuitenkin vielä, että on todella
vastuutonta pitää urosta ja naarasta yhdessä koko
ajan ja antaa naaraan kärsiä jatkuvasta
pennuttamisesta!!!
Hei.
Etkö ole koskaan kuullut, että uroksen ja naaraan
pitäminen jatkuvasti yhdessä on vastuutonta ja
naaraan kannalta suoranaista eläinrääkkäystä?
Naaras rasittuu jatkuvista poikueista aivan
liikaa. Ihme, että naaraasi ylipäätään on
selvinnyt tuosta poikashelvetistä hengissä.
1. Poikasia kuoli luultavasti juuri siksi, että
naaraalla ei ollut voimavaroja hoitaa noin montaa
poikuetta. Ylipäätään jos naaras on yli vuoden
ikäinen, eikä koskaan saanut poikasia, on
poikasten saaminen suuri riski ja rasitus.
Nimenomaan urosten kuolema saattaa johtua myös
siitä, että gerbiilit ovat sisarruksia ja
kantavat jotain perinnöllistä geenivikaa, joka
johtaa eläinten kuolemaan hyvin nuorina. Tällaiset
viathan kertautuvat sisäsiitoksessa ja osa niistä
esiintyy nimenomaan uroksissa, liittyen uroksen ja
naaraan geneettiseen eroon.
2. Pieniin poikueisiin luultavasti vaikutti se,
että vanhemmat olivat sisarruksia. KOSKAAN EI SAA
TEETTÄÄ POIKASIA SISARRUKSILLA! Hyvää pohdintaa
asian suhteen on se, että tekisitkö itse lapsia
sisaresi kanssa?
3. Luultavasti myös siihen, ettei naaras tullut
aikaisemmin kantavaksi vaikutti tuo sukulaisuus.
Tai sitten naaras-parka on ehtinyt saada vaikka
kuinka monta poikuetta jo ennen näitä
luettelemiasi, etkä ole vain huomannut niitä,
koska ne on syöty.
Järki käteen eläinten hoidossa.
-minttis
sylvi.Vaikken juuri olekkaan gerbiileihin
perehtynyt tiedän ettei naarasta ja urosta saa
pitää koko ajan yhdessä.Emo nääntyy jatkuvaan
tiineänä olemiseen.Varmaan siksi naaras söi
poikasensa.Poikasten kuolemiseen vaikutti varmaan
myös sukulaisuus
Niinpä niin... Ootte kaikki varmaan oikeessa, ja
gerbut olis pitäny erottaa, mutta nykyään se on
mahdotonta. Mutta ei se naaras kovin rasittunu
ollu, enkä usko, että se olis saanu
aikaisemminkin poikasia. Mutta kaikissa kirjoissa
sanotaan, että gerbut parittelee pian poikasten
synnyttyä. Mun gerbut paritteli usein vasta
sitten, kun edelliset poikaset oli jo lähteny
uuteen kotiin tai kuolleet...
Mutta tässä mä vaan kerron lisää gerbuistani:
Uros, siis poikasten isä, kuoli kesällä, kun se
oli vähän yli 3 vuotias. Naaras, poikasten emo,
elää yhä, ja on 3,5 vuotias ja erittäin pirteä
vanhus. Uroksella oli kuollessaan pieni kasvain
tai napatyrä vatsassa, eläinlääkäri ei ollut
varma kumpi se oli, mutta nyt mä haluan tietää,
voiko se olla tän suvun gerbujen geeneissä, eli
saattaako uroksen poikasille tulla myös
tuollainen kasvain?
luultavasti kyseessä oli hajurauhaskasvain. en
ole varma, mutta saattaa olla perinnöllistä (?).
joku minua viisaampi saa vastata tähän ;)
Omalla 3-4-vuotiaalla urosgerbullani on myös
hajurauhaskasvain. onneksi vasta aivan pieni
sellainen...