Meillä on 6kk ikäinen poika ja koira joka tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa, myös vauvan, joten se ei ole se ongelma.
Ongelma on niissä koiran karvoissa.
Koira on sekarotuinen, jolla on paksu turkki, aluskarvaa irtoaa koko ajan jonkin verran ( onneksi huomattavasti vähemmän kuin keväällä ).
Ja minä olen niin väsynyt siivoamaan niitä karvoja, joka päivä, että voin pitää poikaa lattialla.
Heti niitä on vauvan käsissä ja vaatteissa, jos ei siivoa.
Vertaistukea kaivataan! Onko muilla "karva ongelmaa"?
Ongelma on niissä koiran karvoissa.
Koira on sekarotuinen, jolla on paksu turkki, aluskarvaa irtoaa koko ajan jonkin verran ( onneksi huomattavasti vähemmän kuin keväällä ).
Ja minä olen niin väsynyt siivoamaan niitä karvoja, joka päivä, että voin pitää poikaa lattialla.
Heti niitä on vauvan käsissä ja vaatteissa, jos ei siivoa.
Vertaistukea kaivataan! Onko muilla "karva ongelmaa"?
Vastaukset 13
Vanhimmat
nyt jäljellä vielä yksi pitkäkarvainen ja sitä karvaa on joka puolella. Ja kun vielä on valkoinen karva niin näkyy ihan joka paikassa. Vaikka usein siivoankin niin kyllä on pojalla ihan karvaset kädet lattialla olemisen jälkeen. Ehkä se sitten helpottaa kun ei ole pojalla koko aika kuolasta märät kädet niin ei liimaannu joka ikinen karva kiinni..
Meillä on myös aivan h**vetin paljon karvoja ja hermot meinaa mennä.. meillä valkoinen kultainen noutaja.. ei oo helppoa ei...
Satunnaist karvat vauvan käsissä tai vaatteissa eivät ole millään tavalla vaarallisia. Pyyhkäiset mopilla karvat pois lattialta.
Koirakontakti edistää lapsesi immunipuollustuksen kehittymistä.
meillä kaks koiraa eli on myös karvaa. En mä varsinaisesti mitään stressiä siitä vedä, mut kyl täytyy kerran päivässä mopilla vetää. ei se poista ongelmaa, mut riittää meillä.
tutkimukset ovat tuossa asiassa hieman kahtiajakoisia: osa on sitä mieltä, että koirankarvoille/hilsepölylle liiallinen altistus liian nuorena saattaa jopa aiheuttaa eläinallergiaa tai astmaa...
mutta en voi käsittää ihmisiä, joiden on pakko pitää eläimiä kun on pieniä lapsia. Varsinkin sellaisia, joista lähtee paljon karvoja!
Itseäni oksettaa käydä tuttavalla, jolla on kissoja! Aina on omat sekä lapsen vaatteet täynnä karvoja, hyi. Olenkin pyrkinyt minimoimaan käynnit. Sama kun tulevat meille, mattoa myöten karvoja..
Ja sitten ne katit raapii vauvaa, onpas fiksua, omaani en laittaisi edes lattialle kyläillessämme. On vain niin eläinrakas ettei voi luopua niistä. Taivas, sanon minä.
käsittää tollasia ihmisiä jotka ei hyväksy vauvoja ja eläimiä saman katon alle. Mikä siinä nyt on niin kauheaa?? Koirat on ihania ja niistä ei oo mitään haittaa lapselle/vauvoille vaan päinvastoin.
minä voi ymmärtää ihmisiä jotka tunkeutuvat kylään huonosti käyttäytyvien lapsien kanssa... Joka paikkaan pitää koskea ja joka paikka pitää sotkea, riehutaan ja kiljutaan, sotketaan ruokaa ympäri kämppää ja vedetään koiraa hännästä, koska mamin pikkuset kullannuput vaan ovat niin kultaisia ettei heille voi sanoa ei. Ja kyllä, minullakin on vauva ja koira, mutta kummankaan kanssa en tunge väkisin kylään mihinkään...
Samantyylinen tilanne täällä. Minulla 8kk konttaileva ja PALJON kuolaava poika, aikuinen uros pyreneittenkoira (jääkarhun näköinen ja kokoinenkin melkein ja suurimman osa vrk:sta sisällä) ja kaksi sisäkissaa.
Imuroin joka päivä. Kodin ja huonekalut olen järjestänyt niin että imurointi on mahdollisimman helppoa. Hikihän siinä tulee, mutta "onneksi" minulla on raskaudesta jäänyt liikakiloja reilusti. Siivoominen ei todellakaan ole lempi puuhaani, mut koita nähdä siin edes jotain hyvää puolta ni helpottaa.
Yksi vinkki: Koiran karvat lähtee (buklee)matoista myös lattialastalla. Kuulostaa uskomattomalta mutta toimii. Lastalla ei mene niin kauaa ja se helpompi ottaa esille kuin imuri.
Paljon voimia ja jaksamista sinulle.
Kyllä se helpottaa kunhan lapsesi oppii kävelemään. Tiedän koska kun tyttäreni (nyt 9v) oli vauva niin minulla oli 3 sisäkissaaa, karvaa oli silloinkin siis kun tyttö konttaili.
pulloon ja suihkuttelee bukee maton ympäriinsä, ei edes lastalla lanattaessa pollyä. Suosittelen.
Näin se meilläkin hoidetaan.
On kissa ja koira, ja vauva.
meillä on samojedi eli karvaa riittää!vauvelin kädet ja suu koko ajan karvoissa.tosi rasittavaa,mutta oon kyllä yrittäny olla stressaamatta niistä.no niin kauan kun koira ja lapsi pysyy tyytyväisinä molemmat samassa perheessä,niin en rupea koirasta luopumaan.on jo aika vanha koirakin ettei viittis enään toiseen kotiinkaan antaa.mä vihaan siivoomista enkä kyllä jaksa jokapäivä hillua mopin tai imurin kanssa,varsinkin kun tuntuu että karvoja on silti heti kädet täynnä,vaikka ois just imuroinu.koita jaksaa!
Meillä on pitkäkarvainen saksanpaimenkoira ja kaksi kissaa, joten karvoissa löytyy!!! Jaksan imuroida vain joka toinen päivä, vaikka joka päivä olisikin aihetta. Nyt on sellainen vaihe hauvalla, että siitä lähtee ihan hulluna karvaa ihan tumpuissa, ja vaikka miten harjaisi, niin turhaa on. Joten on ne hermot vähän koetuksella täälläkin päin... Odotan kanssa todella, että lapsi oppii kävelemään, niin vähän helpottaisi tämä ainainen siivous rumba...
Jaksamisia sinne suunnalle!! :)
meillä kans karvaongelma,on 2 koiraa ja sekarotusia ,niistä lähtee karvaa tosi paljon. Täytyy imuroida joka toinen pvä ja sekään ei riitä ku karvat tarttuu mattoihin ja vauvan lattialla olevaan alustaan.. mut ei oo vauva kyl suuhun saanu vielä karvoja ku ei paljoo liiku vielä,sielä vaan köllii.