Loukkaantumiset Upinniemessä

kuten pojallasi..Tosin vekaranjärvellä..

jalka ei tule olemaan koskaa entisensä... Syy oli yksinkertaisesti se että vammaa ei otettu tosissaan ja annettiin 3pv vmtl ja buranaa mobilaattia...

Ymmärrän oikein hyvin suuttumuksesi, poikani ei saanut minkäänlaista hoitoa keuhkoputkentulehdukseensa ennenkuin otimme yhteyden suoraan varuskunnan konitohtoriin ja teimme valituksen sotilaslääketieteen laitokselle, käytännöt toki muuttuivat tarkemmiksi, mutta meille tarkennettiin ettei mitään puutteita hoidossa ollut ollut. Toisella kertaa nilkasta menivät nivelsiteet, asiaa ihmeteltiin pari viikkoa ennenkuin kipsi laitettiin rauhoittamaan nilkkaa liikkeeltä. Nämä suuret varusmiestohtorit ovat tunnetusti taitureita kieltämään vastuunsa, eikä korppi korpin silmää noki. Neuvon sinuakin tekemään virallisen selvityspyynnön sotilaslääketieteen laitokselle, tietysti poikasi nimissä, mikäli hän on täysi-ikäinen.

No yleisen mielipiteen mukaisesti poikasi on vain heikko, eikä sellainen useimpien mielestä sääliä ansaitse. Niin se vain on. Vaihtoehtona voisi olla myös siviilipalvelus, joka tosin pituutensa puolesta on rangaistuksen kaltainen. Ja onhan vielä vaihtoehtona linnaa tai vapautus, eli varaa on valita suomalaisella miehellä!

Minunkin poikani on alokkaana Upinniemessä.On ymmärtääkseni ihan viihtynytkin, huumorilla kun ottaa asiat eikä ääneen naura, niin kuulemma hyvin pärjää.

Poikani sai myös vtml:ää viikoksi polven takia ja lisäksi tulehduskipulääkekuurin. Ensi viikolla pitää mennä kuulemma uudestaan näyttämään polvea. Vamma ei tosin ole armeijassa syntynyt vaan viime vuonna Lapin vaelluksella. Helikopterikyydillä poika pääsi pois korvesta, yksityisellä lääkäriasemalla hoidettiin. Ja ensi alkuun sai ne sauvat. Muistaakseni kolmen kuukauden kuluttua vammautumisesta polvi leikattiin ja korjattiin. Ei siitä enää samanveroista tule, kun rustoakin jouduttiin poistamaan. Poika oli sitten taas tänä kesänä vaelluksella ennen armeijaan menoa, siitä polvi tulehtui ja turposi. Sai lääkekuurin ennen armeijaan menoa, mutta polvi ei ehtinyt tulla vielä kuntoon, kun armeijaan meno tuli ajankohtaiseksi. A-luokkaan hänetkin terveystarkastuksissa laitettiin. Jännityksellä odotan ja toivon, että polvi kestää armeija-ajan, sillä poika tuntuu tykkäävän ihan oikeasti tuolla Upinniemessä olosta.

En muista enää, missä vaiheessa pojan polvi magneettikuvattiin, mutta monesti ne vammat selviävät vasta itse tähystyksessä ja leikkauksessa. Naapurin poika sai vapautuksen armeijasta polven takia, ei siis mennyt ollenkaan armeijaan, kun oli se polvi jo valmiiksi tarpeeksi sökö.

Poikani tilanne muuttui tänään; hänet laitettiin siviliin vammoineen.

Oloni on aika tyhjä; edelleen hatuttaa että terve polvi ajettiin paskaksi ammattitaidottomuutta - tietopula alkaa kantahenkilökunnasta ja päättyy armeijan lääkäreihin. Myös organisaatiossa ja resursseissa on vikaa; sitä pitää kehittää siten että homma todella rokkaa. Sivilipuolen (urheilu)lääkäreillä voisi olla paljon konsultoitavaa... esim. http://www.pulssi.fi/6.php?nid=1125910429&avnid=107&show=1&sl=0

Todella, tänään poika pääsi armeijan lääkärintarkastuksen jälkeen siviliin; polvessa oli lääkärin mukaan nyt kaksi vikaa, eli se oli vain pahentunut viikon takaisesta. Tarkempia syitä poika ei muistanut, polvi vain paukkuu.

Sivilissä olosta on se hyöty, että saimme pojan heti yksityiseen erikoissairaanhoitoon. Ortopedi tutki jalan myöhemmin illalla, ja kyllä se siltä vaikuttaa, että leikkaukseen se menee. Loppuviikosta tehdään lopullinen diagnosi, kun polvi saadaan magneettikuvattua. (Röntgeniä ei kannata edes yrittää, ei sillä näitä vammoja näe.)

Tämä polvivamman korjaus saattaa maksaa toista tonnia, mutta se ei ole mitään, kunhan polvi saadaan kuntoon. Ja toki, kaikki kulut laskutetaan valtiolta, se on oma näytös myöhemmin.

Paska juttu tämä on muutenkin; hän oli valmistautunut suorittamaan varusmiespalvelun nyt, ja olisi sen jälkeen päässyt töihin. Nythän tässä käynee niin että hän on 2-3 kk sairaslomalla leikkauksen jälkeen, vaatimattomalla Kelan päivärahalla. Kelan päivärahat ovat vain murto-osa vastaavasta sairasajan palkasta. Työpaikkaa hän voi hakea vasta sitten kun jalka alkaa olla kunnossa, sitä ennen on turha edes havitella siitä.

"Bonuksena" hänen joutuu käymään lopun inttin myöhemmin, aloittaen B-kauden alusta. Kuten arvata saattaa, sairasaikaa ei huomioida palveluksena, eli hänen yhteenlaskettu intille tuhlattu aika olisi pidempi kuin normaali palvelusaika. Se varmaan motivoi jatkamaan palvelua myöhemmin, kaiken tuon koetun jälkeen ... on Suomi niin pirun ihana maa...

Olen jokseenkin samaa mieltä. Ymmärrän, että vammoja tulee, mutta en ymmärrä miksi poikien terveys täytyy pilata täysin.

Vieläkö tarvitsee ihmetellä, miksi niin iso osa alokkaista keskeyttää palveluksensa?

Ehkäpä kyse ei olekaan nuorten huonosta kunnosta, vaan siitä että nuoret ovat tulleet valistuneemmiksi oman terveytensä suhteen. Ei kelpaa enää mitkään sadut perunan terveellisyydestä tai "marssimurtumien" paranemisesta mobilaatin voimalla. Jokainen terveydestään piittaava nuori sieltä tahtoo pois ja nopeasti.

Johtuu täysin siitä että alokkaat eivät ole liikkuneet vaan olleet kotona äitin helman alla ja pelanneet kotona. Jos eivät pärjää palveluksessa eivät myöskään kuulu rintamalle.

Siksi koska nykynuoriso on tumpeloita.Kotonakin tulee jännetuppi tulehdus playsteissonia pelatessa.