Monesti olen kuullut teinien angsteissaan kiroavan kaikkia miehiä ja perään ilmoitus "V***u mä rupeen lesboksi." Siitä mieleeni tuli asia.
Mitä mieltä olette asiasta jota monesti on pohdittu monissa eri yhteyksissä eli syntyykö ihminen homoksi/lesboksi vai vaikuttaako esim. kasvuympäristö,harrastukset tai perhe seksuaaliseen suuntautumiseen? Voiko ihminen itse päättää oman suuntautumisensa?
Mitä mieltä olette asiasta jota monesti on pohdittu monissa eri yhteyksissä eli syntyykö ihminen homoksi/lesboksi vai vaikuttaako esim. kasvuympäristö,harrastukset tai perhe seksuaaliseen suuntautumiseen? Voiko ihminen itse päättää oman suuntautumisensa?
Vastaukset 40
Vanhimmat
Olen sitä mieltä, että kaikissa ihmisissä on valmiudet pitää myös omasta sukupuolestaan.
Oletko sitä mieltä, että kaikissa ihmisissä on myös valmiudet pitää vastakkaisesta sukupuolesta? ;)
Uskon, että kyllä ne valmiudet ovat olemassa. Toinen juttu, miksi niitä ei käytä ja miksi juuri sama sukupuoli kiinnostaa. Ainakaan mitään yksiselitteistä vastausta minulla ei ole tarjota, koska asia sinällään ei ole minua koskaan mietityttänyt. Olen tyytyväinen itseeni juuri lesbona.
Ihminen on seksuaalinen olento, joka sinällään ei liity parinvalintaan.
Jo Sigmund Freud mainitsi siitä monissa tutkimuksissaan. Mutta mistä johtuu että ihminen lopulta päätyy pitämään enemmän omasta sukupuolestaan?
Minun henkilökohtainen näkemykseni asiaan on, että seksuaalisuus muodostuu puhtaasti ympäristötekijöiden vaikutuksesta, ja lähtökohtana seksuaalisuuden kehittymiselle on biseksuaalisuus. Ympäristön paineet, kokemukset ja se sattuuko omalle tielle enemmän viehättäviä miehiä vai naisia sitten määrittää lopullisesti tykkääkö tytöistä, pojista tai jostain siltä väliltä enemmän kuin muista.. Itse mielsin itseni vielä jokin aika sitten miehiin kallistuvaksi bi-sekuaaliksi, joskin negatiiviset ja traumatisoivat kokemukset miehistä(miehestä) ovat nyt sitten vaikuttaneet seksuaalisuusvaa'an tasapainoon enkä tällä hetkellä voisi kuvitellakaan suhdetta mieheen. Seksuaalisuus kehittyy koko elämän ajan, ei se ole synnynnäistä.
Puhu omasta puolestasi äläkä kaikkien sinä Bi-ihminen. Meikäläinen on ainakin syntynyt lesboksi. Aina ollut ja aina tulen olemaan.
Edellinen oli bi:n näkemys, lesbot on ja pysyy lesboina koko elämänsä ajan, vaikka olisivat joskus naimisissa olleetkin ja tiedostaneet asian vasta myöhemmin. Ymäpäristötekijöillä ei ole mitään merkitystä. Heterot taas tuskin tuntee vetoa lainkaan samaan sukupuoleen, siis fyysistä, en ole varma asiasta, kun en hetsku ole.
Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa.
"Seksuaalisuus kehittyy koko elämän ajan, ei se ole synnynnäistä."
Tämä varmasti kehittyy, ei ne vanhemmat (keski-ikäiset sensuellit) naiset muuten iloiten kertoisi miten he vasta "vanhemmalla" iällä nauttivat enemmän seksuaalisuudestaan. Mutta suuntautuneisuus nyt ei varmaankaan ihan niin vaan muutu tai kehity. No, jonkun mielestä se voi olla kehitystä jos vaihtaa miehen naiseen ja toisen silmissä toisinpäin vaihto. Ihmissuhteista kuitenkin on "vain" kysymys.
Ympäristön paine ja muut tekijät, kuten mainoksien hetero- tai pornokeskeisyys, varmasti aiheuttavat oman seksuaalisuuden kokemisessa omat kommervenkkinsä ja siihen sopeutumispainetta, mutta lopullisessa suuntautumisessa?. Tuntuu, että kovin vaikeaksi yritetään tehdä ihmisen kaipuu toisen luo.
"Seksuaalisuus kehittyy koko elämän ajan, ei se ole synnynnäistä."
Tämä on paljolti samaa kuin oma ajatukseni siitä, että ihminen on seksuaalinen olento, jonka parinvalinta on mitä on ja tosiaan muuttuukin toisilla oman elämän aikana.
"joskin negatiiviset ja traumatisoivat kokemukset miehistä(miehestä) ovat nyt sitten vaikuttaneet seksuaalisuusvaa'an tasapainoon enkä tällä hetkellä voisi kuvitellakaan suhdetta mieheen."
Em. lauseesta pystyisi helposti päättelemään että sinun ajatusmaailmasi mukaan jokainen nainen jolla on ollut negatiivisia tai traumatisoivia kokemuksia miehistä "muuttuvat" bi-seksuaaleiksi tai lesboiksi.
Jos maailman kaikki naiset tosiaan toimisivat noin eikö maailman naisista reilu prosentti olisi bi-tai homoseksuaaleja?
"Ympäristön paineet, kokemukset ja se sattuuko omalle tielle enemmän viehättäviä miehiä vai naisia sitten määrittää lopullisesti tykkääkö tytöistä, pojista tai jostain siltä väliltä enemmän kuin muista"
Mitä tarkoitat ympäristön paineilla? Että joku painostaa sinua pitämään mielummin naisista kuin miehistä?
Mielestäni ihmisen seksuaalisuus ei voi mitenkään määräytyä sen mukaan sattuuko tielle enemmän viehättäviä naisia kuin miehiä. Eihän ihmisen pariutuminen ole pelkästä ulkonäön viehättämisestä kiinni.
kehittyy koko elämän ajan, ja että se ei ole synnynnäistä. En ole pelkästään lesbo, vaan rakastun ja ihastun myös miehiin.
Ympäristöllä ei ole ollut eikä ole suuntautuneisuuteeni mitään vaikutusta. Minä itse päätän, mitä kerron vai kerronko mitään. Ei ole mitään tarvetta olla missään kaapissa.
mun mielestä ihan sytyessä. Se että jotkut tajuavat sen vasta kovin myöhään voi olla sitten ympäristön ja kasvatuksen oireita tai jopa ihan siitä että ei ole seksuaalisesti kypsynyt.
Ei sitä voi valita, niin kuin ei paljoa muutakaan millainen on, ainahan asioita voi koittaa muuttaa mutta kun se sinussa yhtenä rakennusaineena niin vaikeetahan se on.
En tiedä kuinka vakavasti näihin biologisiin lesbouden selityksiin tieteessä suhtaudutaan, mutta faktaahan on, että monien lesbonaisten aivoissa on "miesmäisiä" ominaisuuksia (esim. väliaivojen hypotalamuksessa). Se vaikuttaa hormonitoimintaan ja ihmiseen psykofyysisenä kokonaisuutena.
Toinen vaihtoehto on seksuaali-identiteetin rakentuminen ympäristön vaikutuksesta. Kaikki eivät synny lesboina. So. onneksi kaikilla ei ole niitä miesten aivoja ;)
Mun oma esimerkkini on ensin mainittua. Olen ihan tavallisesta perheestä, jossa isä ja äiti. Ihastuin kirjojen ja lehtien tyttöhahmoihin jo ennen kouluikää, sitten IRL kavereihin, ja sille tielle jäin.
Ei mulla kuusivuotiaana ollut sanoja tai käsitteitä vielä, miksi olisi pitänytkään, mutta tytöt/naiset ovat aina kiehtoneet. Umpilesbo olen, vaikka elämä on heitellytkin välillä kaappiin ja kulisseihin.
Muistan minäkin pienempänä olleeni enemmän kiinnostunut esim elokuvien naishahmoista. Sitä en tiedä oliko se "seksuaalista" kiinnostusta, vaiko ns. esikuvien etsimistä. Kyllähän useat pikkutytöt ihailevat prinsessahahmoja ja haluavat samaistua näihin (ei, en todellakaan kuulunut tähän pikkutyttöjen ryhmään! :D).
Sisäsyntyisyys tarkoittanee samaa kuin perinnöllisyys. Loogisesti ajateltunahan, jos homoseksuaalisuus olisi perinnöllistä, luonnovalinta olisi sen karsinut pois. Toisaalta tälläkin palstalla on lukuisia ja taas lukuisia esimerkkejä lesboista, joilla on lapsia. Perinnöllisyyttä on siis vaikea ellei jopa mahdoton sulkea pois. Asiasta on käyty kädenvääntöä pitkään. On esitetty selitykseksi myös sikiöajan seksuaalisen antagonismin vaikutusta, (mistäköhän tästä luin, kenties Matt Ridleyn jostain kirjasta, vai olikohan se Richard Dawkins..?) eli sitä miten naisen keho "vastustaa" miessukupuolisoluja hedelmöitymisvaiheessa yms...
Itse en ole koskaan tuntenut seksuaalista kiinnostusta yhteenkään mieheen. En ennen enkä jälkeen ns. traumatisoivien kokemusten. Kaipa se voisi silti tapahtua, joskus, vaikka epätodennäköistä onkin.
Kyllä minäkin muistan pienempänä olleeni kiinnostunut elokuvien naishahmoista ja ylipäätänsä naisista, mutta uskon että lapsena se on nimenomaan esikuvaa ja jotain johon samaistua.
Mutta toisaalta muistan myös kun olin pienenä partiossa,jostain syystä vartiomme johtaja kiehtoi minua erityisesti,ulkonäöltään ja käytökseltään. Muistan jopa tunteneeni mustasukkaisuutta kun hänen poikaystävänsä haki hänet iltaisin kotiin. En tietenkään tunnistanut tunteitani silloin mutta näin "vanhempana" asiat ovat olleet itsestään selvyyksiä.
Pidin pienempänä myös elokuvan Paistetut vihreät tomaatit ruokakohtauksesta jossa naisilla on ruokasota. Lapsena sitä vain ei yhdistänyt seksuaalisuuteen vaikka nyt elokuvaa katsoessa naisten välillä huomaa jotain muuta kuin pelkkää ystävyyttä.
Siitä herää kysymys että voivatko elokuvat ja niiden roolihahmot muokata seksuaalista suuntautumista? Jos esim. Bad Girls tai L-koodi olisivat tulleet vaikka 10 vuotta aiemmin olisiko valtaosa sen sukupolven naisista lesboja?
No, Suomessa oli pitkään voimassa erikoinen kehotuskielto. Kaikki homoseksuaalisuuteen järkevästi suhtautuva aineisto sensuroitiin kun pelättiin sen yllyttävän ihmisiä homoseksuaalisuuteen.
Kehotuskielto poistui 1999 kun oli jo pitkään ollut ilmeistä, ettei homoseksuaalinen materiaali tee kenestäkään homoseksuaalia.
Itse olin kolme vuotta takaperin hetero tai ainakin luulin niin. kolme vuotta sitten koin muutoksen. En vieläkään tiedä miksi juuri minulle kävi näin. Miksi juuri minun kohdalleni tuli bi-seksuaalisuun sitä en varmasti täysin koskaan tietään enkä oikeastaan edes halua. Olen hyväksynyt sen mitä olen ja olen tyytyväinen. Itse en valinnut seksuaalisuuttani se vain tuli ja jäi.
Olen nuorena tyttösenä eli yläasteikäisenä ollut kohtuullisen suosittu poikien keskuudessa, eli olen saanut heiltä huomiota ja näin ollen heihin tutustunut, ihastunut ja heidän kanssaan seurustellut. Olen kyllä aina tiedostanut kiinnostukseni naisia ja naisvartaloa kohtaan. Viime vuosina olen huomannut, että voin kyllä ihastua miehiinkin, mutta mulle riittäis vaan se läheisyys yms, eli ei vois vähempää kiinnostaa miesten pelit ja vehkeet.. Naisia kohtaan tunnen henkisenpuolen lisäksi myös seksuaalista vetoa.
homoseksuaaliksi synnytään. jo äidin kohdussa tyttösikiö joutuessaan testosteronikylpyyn alkaa kehittyä lesboksi. asian voi tarkistaa helposti sormitestillä, -jos siis etusormi on lyhyempi kuin nimetön sormi, on ko käpälän omaava nainen lesbo 100 prosenttisesti. vastaavasti, jos miehellä etusormi on nimetöntä pidempi tai vaikka yhtäpitkäkin, niin silloin ko mies on hintsuliini.
ympäristö vaikuttaa sen verran, että se voi tukahduttaa tai kannustaa taipumusta.
"erilaiset". Erilainen olen muutenkin aina ollut.
Ehkä monia älykkäämpi, mutta mitään apua ei siitäkään ole.
Oikea käsi lesbo, vasen hetero. Oikea määrää.
vaikuttanut. Homoja eikä lesboja ole ollut ympärilläni. En vieläkään tunne yhtään lesboa. Rakastuin melko nuorena mieheen ja myöhemmin olen ihastunut naisiin tai naiseen.
En usko, että lesboksi voi niin vaan ryhtyä. Se on ihmisessä itsessään, eikä sille useinkaan voi mitään. Samoin on myös, kun on BI. Sen ehkä voi estää, vaikka en ole varma siitäkään. Omille ihastumisilleni en ainakaan mahda mitään. Mitä tuolloin teen, sen pystyn päättämään. Vai pystynkö niin, että olen myös tyytyväinen. En varmaan.
Ihminen syntyy seksuaaliseksi, mutta suuntautuminen on tiedostamaton tai jopa tietoinen valinta.
seksuaalisia intressejä. Siis sun mielestä ihminen voi päättää joko ite tai antaa luonnon päättää mikä on suuntatuminen? "mutta suuntautuminen on tiedostamaton tai jopa tietoinen valinta." että kummin vaan haluaa? Oletko sä 10v?
eiks ni?
minä en ole bi.
alitajuntaista tai sitten sen voi ihan valita ite, ihan kummin haluaa, niin on pakko olla bisse. Susta en tiedä, sä saat olla vaikka menninkäinen.
voi itse valita. Rakkauttakaan ei voi itse tosta noin vaan valita. Minä en ainakaan voi tuolla tavalla valita. Kun rakastun, rakastun hitaasti ja silloinkin usein ihmettelen. Rakkas tulee jos annan tulla, mutta estämäänkään en pysty.
Tuo *jos annan tulla* merkitsee sitä että voit siis antaa olla tulemattakin,silloinhan sä pystyt estämään...
hölmöyden estäminen onkin tosi vaikeaa. Mikä tässä niín koville otti? Teksti ei olis muuten mahtunut.
hölmöyden estäminen onkin tosi vaikeaa. Mikä tässä niín koville otti? Teksti ei olis muuten mahtunut.
edes jonkin verran mitä sanot? Hitto että mä joskus ihmettelen miten te pärjäätte elämässä ja uralla ja onko kaikki kovin vaikeaa ihan jokaisella saralla.
Kyllä lesboksi syntyy. Mutta se on totta, että se milloin piirteen tajuaa vaihtelee aika rankasti. Ja nimenomaan niin päin, että on tavallisempaa ryhtyä heteroksi eikä lesboksi. Jälkimmäiseksi ryhtymistä kun estää ja jarruttaa kaikki mahdollinen.
Minulla ei ympäristössä ollut paljon tyttöjä teininä, - siis näitä keihin ihastua - ja muitakin ongelmia riitti, niin että yhtä hyvin olisin voinut päätyä aseksuaaliksi. Mutta tiesin vain yhden kaiken aikaa: en kestä ajatustakaan miehen kanssa olemisesta. Se minkä tähden en kestänyt, selvisi sitten oikeastaan liiankin myöhään.
Bisseily on varmaan valinnaista. Se on enemmän leikkimistä kuin samaa mitä lesbous oikeasti on. Lisätään silti: bisseissäkin on hyviä tyyppejä.
... en osaa sanoa.
Mutta biseksuaalisuus on aivan samalla tavalla seksuaalinen suuntaus kuin lesbouskin. Ei mikään leikki tai pelleily.
Nimim. Selittelyyn kyllästynyt
naista tällä hetkellä. Rakastan kyllä myös muutamaa muutakin ihmistä. Lesboksi en voisi "ryhtyä". Rakastumiseenkaan ei voi "ryhtyä".
Tunteita tulee ja menee, mutta rakastumisen saa kuin lahjaksi. Voin vaan olla kiitollinen. Minä en ainakaan voi päättää, että nyt rakastun tuohon ihmiseen. Rakkaus tulee jostain syystä, mutta mistä ja miksi. Ehkä sille on silloin tilaa. Monta ihmistä voi kuitenkin rakastaa samanaikaisesti. En tarkoita, että voi samaan aikaan olla sekä miehen että naisen kanssa. Minä ainakaan en pysty siihen.
Hyvä ketju!
Juurikin pohdiskelin tätä naisen rakastamisen helppoutta. Olin vielä 10 vuotta sitten hetero, kunnes rakastuin päätä pahkaa erääseen naiseen (ja hän myös minuun, mikä onni!). Nyt tapailen naista, vaikka tässä välissä on ollut pari miestäkin.
Mulle on käynyt vasta tämän nykyisen naiseni kanssa niin, että esim. kiihotun seksuaalisesti hänestä (pelkästä ajatuksestakin..) ihan valtavasti. Tätä edelliset tyttöystäväni ovat olleet omalla termistölläni "hellyys"- "kauneus"- tai "läheisyys"tyttöystäviä. Onpa vaikeata selittää. Mutta se nimenomainen seksuaalisuus on tullut sataprosenttiseksi vasta nyt. Toki niiden edellistenkin kanssa on ollut seksiä, mutta ei näin kokonaisvaltaisen huimaa.
En voi kuvitellakaan enää seurustelevani yhdenkään miehen kanssa. Ajattelen olevani onnekas, koska saatan rakastaa naista, pystyn, voin - siis tavallaan valitsen rakastavani naista. Ja ajattelen välillä niitä kaikkia maailman heteronaisia, että voi kun he antaisivat itselleen luvan, sallisivat itsensä nauttia ja rakastaa toista naista.
Onnittelen itseäni päivittäin "valinnastani" :-DD