http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000026683227
OSALAINAUS TEKSTISTÄ....
"Vaikka potilaiden keuhkojen diffuusiokapasiteetti parani jatkuvasti seurannan aikana, valtimoveren happiosapaine ei suurentunut enää ensimmäisen kuukauden nopean korjaantumisen jälkeen vaan jäi lievästi pienentyneeksi. Mahdollinen selitys on, että alveoliitti parani, mutta alkava ahtautuminen hengitysteissä ("small airways disease") aiheutti hapetuksen huonontumista (ventilaaatio-perfuusiosuhteen häiriöitä).
Spirometrian, keuhkojen diffuusiokapasiteetin ja valtimoveren happiosapaineen muutokset sairauden alkuvaiheessa korjautuivat nopeasti, ja paraneminen jatkui seurannan ensimmäisten viiden vuoden aikana. Tulosten ilmoittamista prosentteina viitearvosta on kritisoitu (esim. Miller 1988). Havainnollisuuden ja helppokäyttöisyyden takia tämä tapa on kuitenkin säilynyt. Tutkimuksessamme henkilöitä ei luokiteltu tai diagnosoitu kyseisen prosenttiluvun perusteella. Kiinnostuksen kohteena olivat keuhkojen toimintakokeiden muutokset ajan kuluessa, ja potilaat toimivat itsensä verrokkeina. Muutoksen kuvaamiseen suhdeluku ( %) sopii yhtä hyvin kuin alkuperäinen mittaustulos, jos prosenttiosuus lasketaan samasta luvusta. Tässä suhteessa viitearvon käyttö aiheuttaa pienen virheen prosenttilaskun kantaluvun muuttuessa iän myötä. Käytettyjen viitearvojen mukaan esimerkiksi 180 cm pitkän miehen vitaalikapasiteetti pienenee 0.2 l (3.7 %) kymmenessä vuodessa 50 ja 60 ikävuoden välillä. "
OSALAINAUS TEKSTISTÄ....
"Vaikka potilaiden keuhkojen diffuusiokapasiteetti parani jatkuvasti seurannan aikana, valtimoveren happiosapaine ei suurentunut enää ensimmäisen kuukauden nopean korjaantumisen jälkeen vaan jäi lievästi pienentyneeksi. Mahdollinen selitys on, että alveoliitti parani, mutta alkava ahtautuminen hengitysteissä ("small airways disease") aiheutti hapetuksen huonontumista (ventilaaatio-perfuusiosuhteen häiriöitä).
Spirometrian, keuhkojen diffuusiokapasiteetin ja valtimoveren happiosapaineen muutokset sairauden alkuvaiheessa korjautuivat nopeasti, ja paraneminen jatkui seurannan ensimmäisten viiden vuoden aikana. Tulosten ilmoittamista prosentteina viitearvosta on kritisoitu (esim. Miller 1988). Havainnollisuuden ja helppokäyttöisyyden takia tämä tapa on kuitenkin säilynyt. Tutkimuksessamme henkilöitä ei luokiteltu tai diagnosoitu kyseisen prosenttiluvun perusteella. Kiinnostuksen kohteena olivat keuhkojen toimintakokeiden muutokset ajan kuluessa, ja potilaat toimivat itsensä verrokkeina. Muutoksen kuvaamiseen suhdeluku ( %) sopii yhtä hyvin kuin alkuperäinen mittaustulos, jos prosenttiosuus lasketaan samasta luvusta. Tässä suhteessa viitearvon käyttö aiheuttaa pienen virheen prosenttilaskun kantaluvun muuttuessa iän myötä. Käytettyjen viitearvojen mukaan esimerkiksi 180 cm pitkän miehen vitaalikapasiteetti pienenee 0.2 l (3.7 %) kymmenessä vuodessa 50 ja 60 ikävuoden välillä. "
Vastaukset 7
Vanhimmat
""Vaikka potilaiden keuhkojen diffuusiokapasiteetti parani jatkuvasti seurannan aikana, valtimoveren happiosapaine ei suurentunut enää ensimmäisen kuukauden nopean korjaantumisen jälkeen vaan jäi lievästi pienentyneeksi. Mahdollinen selitys on, että alveoliitti parani, mutta alkava ahtautuminen hengitysteissä ("small airways disease") aiheutti hapetuksen huonontumista (ventilaaatio-perfuusiosuhteen häiriöitä). "
tutkivaa tahoa, ei sitten tippaakaan!
homeesta sairastumisen jälkeen, ei suinkaan 3,7% kymmenessä vuodessa. Tämä ei kuitenkaan ole "merkitsevää", sanovat lääkärit. Ihan noin subjektiivisesti arvioiden se on ollut erittäin merkitsevää fyysisessä suorituskyvysssäni, mutta tämähän on subjektiivista vain.
liittyy nimeomaan allergiseen alveoliittiin. Se näkyy helposti spirometria-puhalluksessa. Alveoliitikon käyrä huipulta tulee melko suoraan n. 45 asteen kulmassa alas päättyen huomattavasti pienempään tilavuuteen kuin astmaa sairastavalla. Astmaa sairastavalla on vitalikapasiteetti kutakuinkin normaali. Astmaatikolla keuhkot tyhjenevät "pikkuhiljaa", joten se aiheutta notkon puhalluskäyrän muottoon. Tuo "pikkuhiljaa" on suhteellinen ilmaisu, koska spirometriapuhalluksessa on kyseessä on erittäin nopea puhallus. Alveoliitikolla tyhjenee siis hetkessä keuhkot.
Vitaalikapsiteetissa olisi huomioitava sellainen asia, että aina pitäisi verrata siihen vitalikapsiteetin arvoon, joka oli silloin kun olimme vielä terveitä. Tuota lukua ei ole tuskin missään.
On muuten aika härskiä, että nämä kliinisen fysiologian erikoislääkärit tosta vaan ihan pokkana sanovat, että ei ole mitään häikkää, vaikka näkevät helposti käyrän muodosta, mistä on kyse. Kertakaikkiaan ei voi erehtyä kuin tahallaan.
ystävällisin terveisin
Pekka Nikkola
"kliinisen fysiologian erikoislääkärit tosta vaan ihan pokkana sanovat, että ei ole mitään häikkää"
Pokkana sinäkin syyttelet täällä valehtelijoiksi ja huijareiksi erikoislääkäreitä ja tutkijoita.
SE VASTA HÄRSKIÄ ONKIN minun mielestäni.
Tuosta samasta linkistä löytyi tämä:
LAINAUS ALKAA
Tutkimus viittaa sairastetun homepölykeuhkon osuuteen obstruktiivisen keuhkosairauden kehittymisessä ikääntyvillä maataloustyöntekijöillä mutta ei sulje pois muusta syystä ilmenevää obstuktiivista keuhkosairautta, jonka alkuvaiheet ovat peittyneet homepölykeuhkon aiheuttamiin muutoksiin.
LAINAUS PÄÄTTYY
Tuo obstruktiivinen keuhkosairaus tarkoittaa tietenkin ASTMAA !!!
Tässä on se syy, miksi ammattitautitutkimuksiin pääsyä viivästytetään mahdollisimman paljon. Näin ehtii sitten mahdollisesti syntyä obstruktio ja näin saataisiin entistä helpommin diagnoosiksi kosteusvauriohomeiden aiheuttama astma. Alveoliitista ei tietenkään puhuta mitään. Ovat aivan varmasti lukeneet tämän Mönkäre-Hahhtelan kirjoituksen tarkkaan työterveyslaitoksella. Sitten siellä on luettu myös tarkkaan Kari Reijulan USA:ssa tekemät Af-altistuskokeet rottien keuhkoihin. Reijulahan sai selville, että altistamalla Af-uutteella rottien keuhkoja, ilmaantui eosinofiiliaa eli yhtä astman kriteereistä. Reijulahan on voinut olla jopa "neuvonantaja", koska hänhän työskenteli jo tuolloin työterveyslaitoksella?
Muuttuupa jännittäväksi. Silmukka kiristyy TTL:n ympärillä.
ystävällisin terveisin
Pekka Nikkola
tutkiva TTL-KR-Af-allergikko
silmukka taitaa kiristyä muillakin.