jos tekee matalaenergiatalon, niin eikö maalämpö ole liian järeä ja kallis lämmitysmuoto, koska pääosa energiasta kuluu käytösähköön, eikä lämmitykseen?
eikös esim vilp tai pilp olisi varaavan takan kanssa huomattavasti parempi ratkaisu taloudellisesti ja ekologisesti (ei tarvita raskaita kallioporauksia jne) ajateltuna?
eikös esim vilp tai pilp olisi varaavan takan kanssa huomattavasti parempi ratkaisu taloudellisesti ja ekologisesti (ei tarvita raskaita kallioporauksia jne) ajateltuna?
Vastaukset 25
Vanhimmat
koosta.
Ota talotehtaalta selvää matalaenergiatalon KOKONAIS lisäkustannukset verrattuna normaaliin taloon, mikä sekin on nykyisin varsin tiivis.
Päätä sen jälkeen millä lämmität
Tuommoiseen kysymykseen ei ole oikeaa vastausta.
Ei ole mitään järkeä tehdä kallista matalaenergiataloa ja laittaa siihen sitten kallista lämmitysjärjestelmää. Pilppi ja suorasähkö ei muuta matalaenergiataloon.
Talon lämmitys voi olla edullisin vaikka sähkölampulla, mutta sitten kun rakennetaan uusi talo ja autotalli niin kaikki täytyy saada lämpimäksi. Meillä on 190 neliön talon lisäksi 70 neliön autotalli, jossa pidetään myös 15 asteen lämpöä. Maalämpöä on tällöin aika vaikea ohittaa. mm vuonna 2007 mittari pyöri 9500 Kwh. Eli lämmitys ja käyttösähkö 1000€
lainarahalla vasta 20 vuoden päästä alkaa maksaa itseään takaisin.
Laittaisitko myös laskukaavan tähän, jotta pystymme ymmärtämään järjenjuoksuasi. Keruuputket (kaivettu 1m syvyyteen) maalämmön pystyy investoimaan reilusti alle 10000€. Meillä meni 9000€. Jos lasketaan että sähköinen lattialämmitys ja vesikeirtoinen maksavat yhtä paljon, niin investointieroa tulee ehkä 7000€. Koron päälle ei tarvitse verovähennyksineen 150€/vuosi enempää arvioida. Sähkölasku on takuulla 1000€ pienempi kuin sähkölämmityksellä. Jos vielä samalla voi lämmittää 70 neliön tallia ja lähteä lämpimällä autolla aamulla töihin, kun se naapuri siellä näkyy kraapivan autonikkunia. Ei voi kun naurattaa. Elämä on ihanaa.
Kyllä me haluamme peruselun!
pitää käyttää suorasähköä että se maksaa itsensä takaisin?
Entäs jos laittaa vähän paremman parketin (87€7m2 eli noin 16000€)niin milloin se on maksanut itsensä takaisin? Entä kotiteatterin vahvistin 2500€?
"Entäs jos laittaa vähän paremman parketin (87€7m2 eli noin 16000€)niin milloin se on maksanut itsensä takaisin? Entä kotiteatterin vahvistin 2500€? "
Kyllä hieno pinta, joka näkyy tai sitten hyvä vahvistin, joka kuuluu ovat perusteltavissa, mutta mistä sen tietää (muuta kuin pörinästä), että millä se kalliimpi lämpö on tehty ja mitä lisä-arvoa sillä on. (Muuta kuin tulevat kompurarempat)
Miulle se lisä arvo olis se, että suuri osa talon energiasta otettas maasta, tuulesta ja auringosta. Se on jo mahdollista, mutta aika kallista (siis hankinta). Miten lie sit näin alkuvaiheessa se egologisuus? Mutta vielä ne tulee! Energia ei ole vielä tarpeeksi kallista.
Itse tulin laittaneeksi vesikiertoisen yösähkön. Lämpöpumppu kaivo olisi maksanut noin 90.000mk, seitsemän vuotta sitten, tuskin ovat sen jälkeen halventuneet.
Laitoin vesikiertoisen, vaikka se oli kyllä selvästi kalliimpi kuin sähkökaapelit. Kaapelit ja termostaatit olisi saanut pelkkien putkien hinnnalla, vesikiertoiseen tuli lisäksi jakotukit, pumput, säätimet ja putkimiehen työt sekä minun tapauksessa varaaja.
Tonnin vuositaista rahan säästöä voinee pitää suunnilleen oikeana noin suuressa talossa. Omassani olen laskenut että säästö jäisi tämän päivän hinnoilla maksimissaan kuuteen sataan, ehkä vain neljään sataan euroon vuodessa.
Rakentamisajan kustannuksilla maalämmön ja vesikiertoisen yösähkön eroa olisi pitänyt pyörittää kompuran kanssa 17 vuotta, nyt aika olisi varmaan vähän pienempi.
Mitäs sitten tapahtuu, kun maan kuoren keskilämpö alkaa laskea maalämpöpumppujen vuoksi?
Tuuligeneraattorit ei ole vielä valmiita oktalokäyttöön. Melkein 2000 € maksais semmoset myllyt millä sais vesilämmityksen vastukselle jotain 300-500 Wattii. Pikkutuulella. Vähän ovat vielä liian isoja kooltaan ne ropellit.
lämpimäksi saaminen ja pitäminen ei paljoa energiaa tarvitse.
Mutta jos talolla on kokoa ja silloin siellä usein useampia asukkaita, näillä on taipumusta peseytyä lämpimällä vedellä jne.
Ei tarvitse pelätä loppuuko lämmin vesi kesken päivän, tai että nyt saa ottaa vain 5 min suihkun jotta muillekin riittää lämmintä vettä.
Kylvystä ei nyt puhutakaan.
Tämmöiset mietteet on sähkölämmittäjän arkipäivää. Siinä saa toteuttaa kotivääpelin kutsumusta kun muksuille vuodesta toiseen kiukkuisena hokee samoja asioita.
Arkielämä tältä osin on maalämmön (samoin kuin kaukolämmön) kanssa paljon sivistyneempää.
Vaan kukapa tolkun ihminen laittaakaan tänä päivänä suorasähköä, kun itse rakentaa. Suorasähkö on grynderin edullinen valinta. Ja sen muodon kanssa on sitten elettävä, jos sellaisen valmiin talon tulee ostaneeksi.
Myynnissä olevat tuulivoimalat ovat laitaa lukien suunniteltu ihan liian suurille tuulille. Potkurit on suunniteltu antamaan nimellistehonsa jossain 8-12m/s tuulella, joka kaksinkertainen Suomalaiseen keskituuleen nähden.
Suomessa pitäisi saada sisämaassa nimellisteho jo jollain 4m/s tuulella ja meren rannallakin 6m/s.
"Ei tarvitse pelätä loppuuko lämmin vesi kesken päivän, tai että nyt saa ottaa vain 5 min suihkun jotta muillekin riittää lämmintä vettä.
Kylvystä ei nyt puhutakaan.
Tämmöiset mietteet on sähkölämmittäjän arkipäivää. Siinä saa toteuttaa kotivääpelin kutsumusta kun muksuille vuodesta toiseen kiukkuisena hokee samoja asioita."
Itselläni on 500 litran käyttövesivaraaja ja se lämpiää vain yösähköllä. Kerran meillä oli tuttava perhe kylässä ja olin epähuomiossa ottanut varaajan pois päältä. Vasta neljäntenä päivänä huomasin että lämmin vesi on loppumassa ja tuosta varaajasta oli otettu monet suihkut joka päivä ja poreammekkin oli täyttey kahdesti.
Veden loppuminen taitaa koskettaa enemmänkin teitä maalämpömihiä, joilla on sadan lirtan haalean käytteveden säiliö.
Meillä oli kans vahingossa vastukset pois päältä ja huomattiin se vasta kahen viikon päästä! Eiku kolmen! Oli saunottu suihkutettu ja kylvetty ja jopa alapesty ja melkein kokoajan! Se on vaan niin hyvin lämmitetty se vesi!
500 litran varaaja meinannut riittä edes oman perheen käyttöön. Päivittäinen saunapäivänä sai sitten olla todella tarkkana, ettei mennyt lämmin vesi loppuun.
Ei puhettakaan, että vieraiden kanssa olisi voinut levollisesti saunoa. Vaikka olis kuinka ollut varaaja myös päiväkäyttötilassa.
Ja jos lämmin vesi sitten loppui, oli se tuntien odotus että riittävästi kuumaa vettä oli käytössä.
Rivariasunnossa (85 m2) oli sähkön kulutus 20 000 kwh kun nyt ok-talossa (230 m2) lämmitys vesi 6000 muu käyttösähkö 10 000 kwh.
-
Lämmin vesi ei ole loppunut koskaan, minkäänlaisella komppanialla tuntienkaan saunasessioissa.
Ja on meinaan sitten niin väsynyttä tekstiä "Halpuus yllyttää törsäämään" tyyliset naukumiset. Kun sähkövesimiesten on PAKKO säännöstellä vettä. Ne kellä sitä riittää, voivat säästää luontoa ja muita resursseja ihan ilman pakotteita. Jos haluavat. Joidenkin mielestä tosin lämpöpumput ovat ekologisia ratkaisuja. Tiedä nyt sitten.
Onko sulla ollu lapsesta asti vaikeus hyväksyä häviämistä ja sitä että olet väärässä?
85 neliön rivarissa 500 litran kv-varaaja? Arvaappa uskooko kukaan?
Tuohan riittää 1,5 tunnin suihkun lorottamiseen, veden kuluts taitaisi mennä jonnekkin 600 kuution paikkeille vuodessa? Pelkästään veden lämmittämiseen menisi 16.000Wh vuodessa.
Ei tuo mahdotonta ole mutta helvetin typerää tuhlaamista, ehkä noin nelinkertainen tavalliseen tuhlariin verrattuna.
Oliko nuo mainitsemasi luvut ne joita maalämpömyyjä käytti vertailulaskelmassa?
Se alotti!
varaaja oli vain 300 l.
Mutta muuten luvut on oikein.
Toisin kun poreammeeseen pereskelijällä, jolla oli koko suku käynyt suihkuttelemassa, mutta lämmintä vain piisasi.
Vastaavasti voi kysyä, oliko heillä suihkun standardina esim. 6 sekuntia, tai tarkoittaako lämmin vesi, että mittaamalla saadaan veden lämpötilaksi enemmän kuin 4.
Noilla lähtökohdilla se runsaudensarvi/varaaja on aika mahdollistakin.
Pakko on vielä ootella. Toivottavasti ei pitkään.
ketjuun varttisata täyteen. Ei mulla muuta.