http://www.nelonen.fi/videot/default.asp?video=4549&c=1
24.7.2008 17:40:00
Rehtori tunnistaa ongelmatapaukset
Turun yliopiston laajan tutkimuksen mukaan erityisesti opettajat osaavat jo hyvin aikaisin ennustaa lapsen rikollisuusriskin.
Turun yliopistossa seurattiin 6000 lapsen elämää yli kahdenkymmenen vuoden ajan.
Myöhemmin tarkastettiin rikostietojärjestelmästä, ovatko nuoret tehneet rikoksia.
Helsinkiläisen Kallahden koulun rehtori Timo Heikkinen vahvistaa tutkijoiden havainnot siitä, että ongelmat keskittyvät pieneen ryhmään. Aiheesta lisää Nelosen uutisissa tänään klo 19.30.
24.7.2008 17:40:00
Rehtori tunnistaa ongelmatapaukset
Turun yliopiston laajan tutkimuksen mukaan erityisesti opettajat osaavat jo hyvin aikaisin ennustaa lapsen rikollisuusriskin.
Turun yliopistossa seurattiin 6000 lapsen elämää yli kahdenkymmenen vuoden ajan.
Myöhemmin tarkastettiin rikostietojärjestelmästä, ovatko nuoret tehneet rikoksia.
Helsinkiläisen Kallahden koulun rehtori Timo Heikkinen vahvistaa tutkijoiden havainnot siitä, että ongelmat keskittyvät pieneen ryhmään. Aiheesta lisää Nelosen uutisissa tänään klo 19.30.
Vastaukset 5
Vanhimmat
olla rangaistukseksi tarjolla muutakin kuin päänsilitystä. Oma lapseni pahoinpideltiin koulussa kesken tunnin erään luokkatoverin toimesta. Seurauksena oli kaksi lääkärireissua, poskiluiden kuvaukset, toinen silmä muurautuneena umpeen n. kahden viikon ajaksi, kipuja, pilalle mennyt hiihtolomareissu tämän rajun ulkonäön takia. Tekijä oli lastensuojelulaitoksen asukki ja järjestetyssä sovittelussa oli ennakkoasetelmat jo sellaiset, että uhrista tehtiin syyllinen. Sovittelussa vedettiin esille kaikki tämän tekijäparan vaikeuksista lähtien. Häntä kun raukkaparkaa oli kiusattu, ei tosin lapseni toimesta, niin oli ihan oikeutettua että hän pieksi luokkatoverinsa. Koko sovittelu oli aivan naurettava tilaisuus... ja pelkkää silmänlumetta. Ainut tarkoitus näillä sovitteluilla on siloittaa nuorisorikollisten tietä. Tuollaiset pahoinpitelijät joutaisivat oikeasti lukkojen taakse.
Kyllä se tavallisesti uhri on, joka vähintään huostaanotetaan, tekijään ei kiinnitetä juurikaan mitään huomiota.
Ehkä tuossa sen takia menikin pasmat sekaisin, koska tekijänä oli laitosnuori. Opettajien aivosoluille oli liian vaikea yhtälö ymmärrettäväksi, että kaiken parantava huostaanotto saikin jonkun tekemään vielä tuollaista ja yli ymmärryksen heitti ilmeisesti, että SIINÄ TILANTEESSA olisi toimittu tavallisen kaavan mukaan eli otettu uhrikin huostaan.
mahdollisuutta keskustella eri tahojen kanssa, mutta kohteliaasti kieltäydyimme. Ilmoitin myöskin, että ainut paikka missä tapausta meidän puolelta enää suostutaan puimaan on sitten käräjäoikeus, mutta eipä ole mistään kuulunut mitään... Yhteiskunta paapoo rikollisia jo pienestä pitäen. Antoihan tämä tapaus signaalin näille molemmille nuorille, että toisen saa pahoinpidellä ilman seuraamuksia. Onkohan seuraava vaihe sitten kallovamma?
ja auttaminen, mikä sossun taholta on opetettu tarhoihin ja kouluihin.
Sattuman varaista, ihmisten mielialasta kiinni, ei mitään johdonmukaisuutta.
haltuunsa
ei hänelle mitään asiallista terveydenhuoltoa tai muutakaan edes yritetä järjestää tai edesauttaa sen järjestämisessä.
Lapsi tai nuori
mielellään vaan lastensuojeluviranomaisten toimesta ja päätöksellä huostaan
ja kerrotaan sitten sinnekin
" että terve on...."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4000000000000041&posting=22000000035721892
Terve muttei ollutkaan
Kirjoittanut: näin kävi meille 6.6.2008 klo 22.21
Kävi niin että kun sosiaalitoimesta kysyttiin että millaista sijaislasta halutaan, tyttö vai poika, minkä ikäinen, terve vai erityislapsi jne... Ja sanoimme ettei sukupuolella ole väliä, mutta ikä mielellään alle 3v, mutta muunkin ikäisistä voimme keskustella, ja ehdottomasti terve koska koemme omat voimavaramme nyt sellaisiksi ettei erityislapseen ole voimia. Tietenkään ei tiedä mitä vuodet tullessaan tuo, mutta että ei siis tietoisesti haluttu erityislasta tähän väliin kun omatkin lapset vielä aika pieniä.
No lapsi saatiin, terve on, sanoivat. Jo parin viikon sisällä huomasimme ettei lapsi olekaan ehkä terve. Otin yhteyttä sosiaalitoimeen ja kerroin tästä. Painoivat asian villaisella, kuulostaa kuulemma normaalilta.
Seurasimme tilannetta muutamia kuukausia, olin ollut kuitenkin yhteydessä neuvolaan ja sieltäkin olivat sanoneet ettei kuulosta normaalilta mutta että voimme vielä seurata tilannetta.
Lopulta neuvolan lääkärin kautta lähete jatkotutkimuksiin. Diagnoosina Prader-Willin-oireyhtymä sekä lievä autismi.
Tuntuu ettei voimat riitä :(
_______________________________
http://yle.fi/poliisitv/raportit.php?sivu=raportti_adhdvanki
AD/HD ja rikollisuus
AD/HD eli tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö on neurobiologinen oireyhtymä, joka voi vaikea-asteisena johtaa usein vakaviin seurauksiin. Diagnosoimaton ja hoitamaton AD/HD onkin kiitotie kohti viinaa, huumeita ja rikollista elämää.
Monesti AD/HD :ta sairastava on saanut elämänsä aikana useita vääriä diagnooseja. Tavallista on myös, että heillä on ollut hyvin vahva lääkitys, joka ei kuitenkaan ole auttanut ongelmissa.
- Mun lääkitys oli yhdessä vaiheessa aivan järkyttävä enkä enää tunnistanut itseäni. Lääkärit vain koetti saada mut psyykelääkkeillä flegmaattiseksi, kertoo kolmekymppinen Riku, joka on syönyt niin skitsofrenialääkkeitä, rauhoittavia kuin impulsiivisuutta vähentävää lääkettä. Levottomuus kuitenkin oli ja pysyi aina siihen asti, kunnes Riku 25-vuotiaana sai itselleen AD/HD –diagnoosin.
AD/HD :n syyt ovat aivojen välittäjäainejärjestelmän häiriöissä. Erityisesti dopamiini nimisen välittäjäaineen tasot poikkeavat normaalista ja se tekee ihmisestä hyvin impulsiivisen. Kaikki tielle sattuva on koettava.
- Mä aloin tupakoida 9-vuotiaana. Alkoholia kokeilin ensimmäisen kerran 11-vuotiaana ja vuotta myöhemmin käytin sitä jo säännöllisesti. Sen jälkeen kuviin astuivat kannabis ja amfetamiini.
Amfetamiini on hoitamatonta AD/HD :ta sairastavalle kuin puuttuva biologinen palapelin palanen: se nostaa aivojen dopamiinitason normaaliksi.
- Kun muilla meni kovaa, mulle amfetamiinista tuli rauhallinen olo, Riku kertoo.
Koukkuun jäämisen riski on moninkertainen, sillä juuri amfetamiinin myötä AD/HD –potilas kokee olonsa ensi kertaa ”normaaliksi”. Mutta koska huumeet ovat laittomia ja niiden käyttökin on rahoitettava, on rikollisuus astunut kuvioihin.
- Päivätöitä lukuun ottamatta yksikään mun tekemä asia ei kestänyt päivänvaloa.
Riku haki, myi ja käytti huumeita sekä teki omaisuusrikoksia. Hän tiesi poliisin olevan kannoillaan ja oli lisäksi kyllästynyt rankkojen psyykelääkkeiden syömiseen. Riku haki apua ja tällä kertaa diagnoosi osui onneksi oikeaan.
-Aloin syödä Concerta –nimistä AD/HD –lääkettä ja sen jälkeen elämä on asettunut paikoilleen. En enää halunnut tehdä rikoksia vaan rakentaa tulevaisuutta.
Tavallisimmat AD/HD –lääkkeet ovat Concerta ja Ritalin ja niiden vaikuttava ainesosa on metyylifenidaatti. Se puolestaan on stimulantti kuten amfetamiinikin. AD/HD –lääkkeellä ei huumata levotonta rauhalliseksi, vaan nostetaan piristeellä tarkkaavaisuudentasoa normaaliksi. Lääkitys ei ole korvaushoitoa ja pitkävaikutteisuutensa vuoksi sitä ei voi käyttää väärin samalla tavalla kuin amfetamiinia. Riku on ollut lääkkeen avulla kuivilla jo pitkään, sillä tarvetta itselääkintään ei ole.
-Mä lähdin hakeen apua ihan viimesessä mutkassa. Ilman diagnoosia ja oikeaa lääkitystä olisin ihan varmasti vankilassa, Riku summaa.
Ruotsin AD/HD –vankilaprojekti
Neljännes tai jopa kolmannes vangeista sairastaa AD/HD :ta. Arvio on sama maasta riippumatta, mutta Suomen vielä miettiessä Ruotsissa on tartuttu toimeen tilanteen parantamiseksi.
Tukholman maakäräjät ja kriminaalihuolto tekevät parhaillaan tieteellistä tutkimusta, jossa on tarkoitus selvittää, kuinka AD/HD :ta sairastavia vankeja parhaiten autettaisiin.
Projektissa on mukana kaksi vankilaa: Håga ja Norrtälje. Molemmissa laitoksissa vankilan henkilökunta tekee esiseulonnan, jonka jälkeen projektin henkilökunta hoitaa diagnosoinnin. Mukaan pääsevät vangit saavat lääkitystä ja terapiaa.
- Lääkitys on tärkeää, koska ilman sitä suurin osa AD/HD –vangeista ei pystyisi keskittymään tarpeeksi pystyäkseen hyötymään terapiasta, kertoo projektin psykologi Maija Konstenius Tukholman Magnus Huss –päihdeklinikalta.
Terapia on tiettyä kaavaa noudattava paketti ja se on hyvin käytännön läheinen. Börje on päässyt projektiin Hågan vankilasta ja käy tapaamassa psykologia kerran viikossa. Istunnoissa voidaan ratkoa niin oikeasti olemassa olevia ongelmia kuin valmistautua tilanteisiin, joissa joku tarjoaa huumeita.
Börje on viisikymppinen ja amfetamiini on ollut osa hänen elämäänsä useamman vuosikymmenen ajan. Tarina on samanlainen kuin vaikkapa suomalaisen Rikun.
- Amfetamiini toi rauhan. Samalla päivät olivat pelkkää raatamista, koska huumetta oli saatava, ruokaa hankittava ja se kaikki rahoitettava.
Börje on ehdonalaisessa eikä ole lääkityksen aloittamisen jälkeen retkahtanut kertaakaan.
- Lääkkeet toimivat niin hyvin, että minun ei tee mieli amfetamiinia edes, kun näen muiden ottavan sitä.
Projektiin mukaan pääsevistä vangeista osa saa ensin lumelääkettä. Edes henkilökunta ei vielä tiedä, keitä he ovat. Tämä tehdään, jotta tuloksia voidaan vertailla projektin päätyttyä. Muutaman viikon jälkeen kaikki AD/HD –diagnoosin saaneet alkavat kuitenkin saada oikeaa lääkettä.
Projektin ensimmäiset tulokset valmistuvat keväällä. Toiveena on, että niin rikollisuus kuin huumeisiin retkahtaminen olisi laskenut hoidetussa ryhmässä.
- Tuloksia täytyy katsoa niin yhteiskunnan kuin yksilön näkökulmasta. Yksilötasolla lääkkeellä ja terapialla voi olla uskomattomia vaikutuksia ja sillä taas voi olla suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia. Jos hoidettu ryhmä ei enää käytä huumeita ja tee rikoksia yhtä paljon kuin ennen, tuo se mukanaan suuria rahallisia voittoja.
Myös Suomessa ollaan vihdoin heräämässä siihen, että AD/HD :ta sairastavat ovat vankilassa yliedustettuina. Oikeusministeri Tuija Brax kertoo, että meneillään on suuri vankien terveystutkimus, jonka jälkeisissä seminaareissa pohditaan tulevia hoitokäytäntöjä.
- Tarkoitus on selvittää, onko meillä lääkityksen suhteen pelkästään eri traditio kuin esimerkiksi muilla Pohjoismailla vai onko siihen oikeasti jotain lääketieteellisiä perusteita.
Suomi on lääkityksen suhteen hyvin vastahankainen. Yhdessä asiassa kaikki lienevät kuitenkin samaa mieltä: varhainen diagnosointi on kaikkein tärkeintä.
- AD/HD :n suhteen kaikkein keskeisintä on, että neuvoloiden 5-vuotis tarkastukset toimivat. Se on rikoksen torjunnan kannalta kaikkein tärkein yhteiskunnallinen toiminto.
Raportti nähtiin Poliisi-TV:ssä 17. tammikuuta 2008
______________________
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/adhd-voi-kymmenkertaistaa-vankilaan-joutumisen-riskin(35226).ece
___________________
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hoitamaton ADHD voi kymmenkertaistaa riskin joutua vankilaan/1135232174012?ref=rss
Hoitamaton ADHD voi kymmenkertaistaa riskin joutua vankilaan
Julkaistu: 28.11.2007 13:21
stt
VILLE MYLLYNEN / LEHTIKUVA
Hoitamaton ADHD voi kymmenkertaistaa riskin joutua vankilaan
Suomalaisilla vangeilla on tarkkaavaisuushäiriön piirteitä kymmenkertaisesti muuhun väestöön verrattuna.
Suomalaisilla vangeilla on tarkkaavaisuushäiriön piirteitä kymmenkertaisesti muuhun väestöön verrattuna, kertoo tuore tutkimus. Myös oppimisvaikeuksia vangeilla on moninkertaisesti enemmän kuin muilla.
Tarkkaavaisuushäiriö pitäisi ottaa huomioon suunniteltaessa vankien kuntoutusta ja olosuhteita, joissa vangit tuomiotaan suorittavat, sanoo Psykiatrisen vankisairaalan psykologi Tiina Tuominen.
Tuomisen tutkimustulokset liittyvät valmisteilla olevaan väitöstutkimukseen, joka on osa Rikosseuraamusviraston rahoittamaa laajaa vankien terveystutkimusta.
Tutkimuksessa mukana olleista 78 vangista yli puolella oli ADHD:n piirteitä, kun normaaliväestössä ADHD todetaan enimmilläänkin noin kahdeksalla prosentilla. Lähes puolella oli oppimisvaikeuksia, kun väestössä yleensä tämäkin ongelma on noin kahdeksalla prosentilla.
Hoitamaton ADHD voi Tuomisen mukaan jopa kymmenkertaistaa riskin joutua vankilaan aikuisiällä. Tarkkaavaisuushäiriö ei sinänsä vielä suista kaidalta tieltä, mutta siihen usein aikuisiällä liittyvät päihdeongelmat lisäävät riskiä syrjäytyä.
Kymmenen vuotta vankisairaalassa työskennellyt Tuominen on nähnyt vankien kärsimyksen. Hän pitää tärkeänä auttaa heitä parempaan elämänhallintaan.
Oireisiin olisi puututtava varhain, ennen kuin päihderiippuvuus tulee kuvaan mukaan. Päihteet vaikeuttavat sekä häiriön tunnistamista että hoitoa myöhemmin, katsoo Tuominen.
___________________
http://www.adhd-liitto.fi/Paattajienopas.pdf
"....Ongelmana on että oireyhtymää ei tunneta kyllin hyvin sosiaali- ja terveydenhuollossa eikä koulutoimessa. ADHD lapsi sujahtaa helposti läpi neuvolan seulasta eikä oireita tunnisteta terveyskeskuksessakaan. Suurin osa ADHD -henkilöistä jää ilman oikeaa diagnoosia ja samalla vaille hoitoa, kuntoutusta ja tukea......"
______________________
http://www.lapsiasia.fi/Resource.phx/lapsiasia/aineistot/sopimus/raportit.htx.i1142.pdf
- 38 ja 39 kohdat