Mulla on todettu paniikkihäiriö muutama vuosi sitten. Lääkkeitä on vaihdettu monesti, mutta mikään ei meinaa auttaa. Nyt mulla on lääkkeinä Sertralin hexalit ja Propralit.
Suurin murheeni on huimaus ja nielemisvaikeudet. Ensin iskee nielemisvaikeus: Kurkkua kuristaa, sylkeä erittyy koko ajan suuhun eikä sitä saa niellyksi, kun tuntuu et nielasee kielensä (!!!). Sitten huimaakin, ei varsinaisesti tunnu menevän jalat alta, mutta päässä ns. humisee ja on holtiton olo, tulee harha-askeleita, että tukea pitäs äkkii saada. Noiden myötä sit muut oireet: hikoilu, sydän hakkaa, paikat tärisee. Pää mulla ei ole ikinä kipeä (jos teistä ei sit lukemisen myötä ala tuntuun semmoselta).
Tää kuullostaa ehkä vähän sekavalta viestiltä, mutta noita tuntemuksia on vaikea kuvailla. Nämä oireet kuitenkin rajoittaa paljon elämääni, kun kadulla kulkeminen/tien ylitys on lähes mahdotonta ilman tukea (=pyörä). Ja noi oireet tulee aina, kun jossain olen. Ei siis voi aatella lähteä ees reissuun kenenkään kanssa, vaikka on pyydetty, koska ei voi sanoa toisille, et hei, kyllä mä lähen, jos sä talutat mua koko ajan!!
Onko muilla samoja oireita? Oletko saanut mitään diagnoosia/apua?
On tää elämä aika v-maista :(
Suurin murheeni on huimaus ja nielemisvaikeudet. Ensin iskee nielemisvaikeus: Kurkkua kuristaa, sylkeä erittyy koko ajan suuhun eikä sitä saa niellyksi, kun tuntuu et nielasee kielensä (!!!). Sitten huimaakin, ei varsinaisesti tunnu menevän jalat alta, mutta päässä ns. humisee ja on holtiton olo, tulee harha-askeleita, että tukea pitäs äkkii saada. Noiden myötä sit muut oireet: hikoilu, sydän hakkaa, paikat tärisee. Pää mulla ei ole ikinä kipeä (jos teistä ei sit lukemisen myötä ala tuntuun semmoselta).
Tää kuullostaa ehkä vähän sekavalta viestiltä, mutta noita tuntemuksia on vaikea kuvailla. Nämä oireet kuitenkin rajoittaa paljon elämääni, kun kadulla kulkeminen/tien ylitys on lähes mahdotonta ilman tukea (=pyörä). Ja noi oireet tulee aina, kun jossain olen. Ei siis voi aatella lähteä ees reissuun kenenkään kanssa, vaikka on pyydetty, koska ei voi sanoa toisille, et hei, kyllä mä lähen, jos sä talutat mua koko ajan!!
Onko muilla samoja oireita? Oletko saanut mitään diagnoosia/apua?
On tää elämä aika v-maista :(
Vastaukset 3
Vanhimmat
Valitettavan tuttuja minullekin nuo oireet ahdistuneisuuudessa. Minulla taas syljen eritys lakkaa, suu ja kieli kuivuvat suuhun. Tuo hutera olo on tosi invalidisoivaa, ei uskalla oikein lähteä minnekään. Minullakin mielialalääke (mirtazapiini, joka kohentanut oloani kyllä), propral ja ahdistukseen on pakko ottaa opamoxia. Opamoxin avulla "uskaltaudun" hiukan kävelylenkeille ja hoitamaan asioita mutta tämä sairaus tekee minusta erakon, missään olemisesta ei voi nauttia täysillä juuri tuon huippaavan höntin olon ja jotenkin pelokkaan olon vuoksi. Paljon voimia sinulle ja toivotaan, että elämä joskus tuntuisi helpommalta ja normaalilta!
mä syön myös sertralin hexalia ja propraalia... oon syöny tota sertraliinia n. kaks vuotta. mulla oli kanss alkuun tota hikoilua, varsinkin yöllä olin ihan hiestä märkänä, ja semmosta ihme vapinaa, "sisäistä" ja ulkoista oli myös...se on tosi kiusallista. tota nielemisvaikeutta mulla on joskus kun olo on kurja... menee kait lihakset "jäykiksi". nykyään en huomaa ett näitä ois muuten kun silloin kun ahdistaa(eli ei lääkkeestä johtuvaa) mulla on myös opamoxia jota otan tarvittaessa(mahdollisimman harvoin ja vähän) ja se auttaa kyllä rentoutumaan. ootko syöny noita lääkkeitä miten pitkään ja minkalaisia määriä? mulla menee sertraliinia 100mg päivässä... alkuun se oli 50mg mutt se nostettiin 100mg. itsestä tuntuu huimalle määrälle kun en yleensäkkää tykkää syödä pillereitä. tsemppiä.
Olen varmaan syönyt noita sertralinia 2-3 vuotta, ensin ne oli Zoloftia, mut vaihtovat halvempaan versioon apteekis. Propralit on ollut n. vuoden. Sertralinia otan 50 mg päiväs ja Propralia yleensä 2 päiväs, ne on 10mg/kpl. Toisinaan oon sertralinia ottanut 2 päiväs eli 100 mg, en ole noihin oireisiin huomannut suurempaa vaikutusta ku 50mg:kään. Ennen propralia mulla oli alproxia. Se on jämerää, kun ottaa viinaa, niin noita ei ole mitään oireita!! Krapulas kyllä oireet tuplaantuu, ettei ilman tukea pääse ees neljän seinän sisällä kulkemaan.