Fortiter in re, suaviter in modo

Jumalan työtavat eivät muutu aikojen saatossa.

Apostolien teot kertoo kahdeksannen luvun lopulla, miten Filippos kastaa etiopialaisen hoviherran. Ei tehnyt hoviherra parannusta yksinäisyydessä rukoillen tai Raamattua lukemalla. Uskovainen ihminen julisti hänelle Pyhän Hengen valtuuksin parannusta ja syntien anteeksisaamista. Ei ollut Filippos vl, mutta oli uskovainen ihminen.

Erikoiset käsitykset uskovaisista ihmisistä vilisevät tällä palstalla. Niin kuin joku muka olisi sanonut, että puhujat ovat erehtymättömiä. Samanlaisia syntisiä ovat kuin kaikki muutkin ihmiset. Voi käydä niinkin, ettei puhuja ole edes oikein uskomassa. Niin on käynyt ennenkin: esimerkiksi sopii Sardeksen seurakunnan enkeli (Ilm. 3:1).

Muutamat puheenvuorot ovat pitäneet sisällään ajatuksen, että minun kirjoitusteni vihamieliset "oikaisut" olisivat rakkauden töitä. Uskokoon ken tahtoo.

Minä en kykene otsikon ajatusta toteuttamaan. Toivoisin, että löytyisi sellainen, joka kykenee.
282075
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 28

Vanhimmat

Kuinka voi miettiä koko asiaa, jos ei sitä ymmärrä vai onko niin tarkoituskin pitää tuo otsikon sisätämä tieto vain sisäpiirin haööussa?

Äänestä
  • Se tarkoittaa lujasti asiassa pysymistä, mutta sen esittämistä suloisesti. Jos niin joku kykenisi tekemään, ehkä tunnelma tällä sivustolla muuttuisi. Vastaukset, joita olen saanut, eivät ole pysyneet asiassa, eikä niitä ole esitetty myöskään suloisesti. Ja kuten sanoin, en minäkään ole siihen kyennyt, vaikkakin yritin.

    Äänestä

  • Ihmettelevä vl kirjoitti:

    Se tarkoittaa lujasti asiassa pysymistä, mutta sen esittämistä suloisesti. Jos niin joku kykenisi tekemään, ehkä tunnelma tällä sivustolla muuttuisi. Vastaukset, joita olen saanut, eivät ole pysyneet asiassa, eikä niitä ole esitetty myöskään suloisesti. Ja kuten sanoin, en minäkään ole siihen kyennyt, vaikkakin yritin.

    jonka olit osoittanut acimlaiselle. Kyllä minusta siinä ainakin vastaukset nimenomaan pysyivät asiassa, mutta jos et kykene ymmärtämään omasta kannastasi liian paljon poikkeavia näkemyksiä puheena olevan asian käsittelyksi, keskustelupalsta on sinulle väärä paikka.

    Äänestä

  • aiempaa ketjuasi, kirjoitti:

    jonka olit osoittanut acimlaiselle. Kyllä minusta siinä ainakin vastaukset nimenomaan pysyivät asiassa, mutta jos et kykene ymmärtämään omasta kannastasi liian paljon poikkeavia näkemyksiä puheena olevan asian käsittelyksi, keskustelupalsta on sinulle väärä paikka.

    Onko kirkossamme suvaitsevuutta liian paljon vai lian vähän?

    Miten sitten suvaitsevuuden laita on kirkossa? Kirkon historia on täynnä kiistoja ja riitoja, joissa on ollut kyse suvaitsevuuden rajoista. Kirkon oman identiteetin vuoksi on pitänyt määritellä rajat muuhun maailmaan ja muihin uskonnollisiin yhteisöihin ja aatesuuntiin nähden. Kyse on ollut milloin dogmatiikasta, milloin etiikasta. Siis rajoja on vedetty sekä opin osalta että elämän osalta. Sisälle jäävien suhteen on ihanteena ollut keskinäinen rakkaus. Ulkopuolisista on toisinaan käytetty jyrkkiäkin ilmaisuja. Väärät opit ovat olleet jumalanpilkkaa, siksi niihin on suhtauduttu ankaran torjuvasti. Niiden edustajat ja levittäjät kylvävät myrkkyä, heidät on jätettävä ulkopuolelle, kuitenkin ensin on lempeästi nuhdeltava ja opetettava ja houkuteltava oikealle tielle ja vasta kun se tie on kuljettu loppuun on. Jo varhaisen kirkon aikana saatettiin tunnuslauseena pitää ”suaviter in modo, fortiter in re”. "Karta harhaoppista ihmistä, kun ensin olet ojentanut häntä kerran tai kahdesti. Sinähän tiedät, että tuollainen ihminen on kieroutunut ja tekee syntiä. Hän tuomitsee itse itsensä.(Tit. 3:10-11).

    lähteenä:

    Jukka Paarma

    Suvaitsevaisuus ja suvaitsemattomuus kirkossa, yhteiskunnassa ja uskontojen kesken

    Esitelmä Perustan teologisilla opintopäivillä Kauniaisissa 9.1.2007

    Äänestä

_____________

Äänestä

Filippuksen eläessä ei ihmisillä ollut Raamattua.
Missä siis olisivat itsekseen lukeneet?
Hoviherralla oli Jesajan kirje, mutta hän olikin upporikas.

Raamattu ei opeta, että syntien anteeksi saamisen uskominen on sidottu äänelliseen sanomiseen, vielä vähemmän tiettyihin sanoihin "Jeesuksen nimessä ja veressä".

Aivan kuin katuva ei saisikaan uskoa Jumalan sanaa sellaisenaan, vaan täytyy kuulla joku tietty litania.


Tänään aamuhart lest. pappi opetti väärin.
Sanoi, että "usko tulee evankeliumin sanasta eli synninpäästöstä".
Väärin sitoa usko synninpäästöön, sehän on aivan mahdoton ajatus!
VL opin mukaan katuva kristitty ei saakaan uskoa evankeliumin sanaa, vaan hänen täytyy kaivaa jostakin esille "toinen kristitty" ja kuulla tältä nämä sanat, "nimessä ja veressä".
Ehtoollinenkaan ei VL.opin mukaan ole sovintoateria. Siinä ei saa uskoa syntejään anteeksi, koska "päästösanat" puuttuvat.
Ihmettelen, että VL papit aivan pokkana rakentavat tällaista paavikuntaa.

Äänestä

Totuuden siemen
Kirjoittanut: hyshys 24.7.2008 klo 22.00

Hautauduin tänään jälleen kerran menneseen, mutta huomasin tänään, kuinka ajankohtaisesta asiasta on kysymys. Kysymys on siitä, kuinka tullaan Jumalan valtakunnan asukkaaksi.

Vuosikymmenten takaa nousee se ajatus, ettei Jumala ole koskaan herättänyt lapsia Jumalan valtakuntaan väärällä opilla tai muulla kuin Jumalan sanalla.

Ajatus on ihan oikea. Ja sen voi sydämestään allekirjoitaa. Usko tulee kuulosta ja kuulo Jumalan sanasta. (Ei minkä tahansa kuuleminen herätä ihmisessä uskoa, vaan ihmisen tulee kuulla, ei mitä tahansa, vaan Jumalan sanaa)

Kuitenkin minua järkyttää havainto, jonka tänään tein. Jos tämä ajatus irotetaan "uskon kappaleeksi", jossa totuutena pidetään kyseenalaistamatta asioita, jotka eivät sitä ole.

Se johtaa sellaiseen asetelmaan kuin nyt. Vl liike rajaa muut ulos pelastuksesta, koska vain vl on oikea Jumalan sanan mukainen oppi. Hyvä. Vain vl opilla voidaan tullaan sisälle Jumalan valtakuntaan. Hyvä.

Mutta sitten se, että tämä on hyvä vain jos vl todella pysyy raamatun sanassa. Tällähetkellä ja jo pitkään on niin, ettei ole lupa kyseenalaistaa tuota asiaa, että vl-oppi on raamatun mukaista. Ja se joka kyseenalaistaa tuon väiteen oikeelisuuden, on uskosta osaton.

Pidetään itsestään selvyytenä, että oppi on oikein. Ja että puhujat puhuvat Jumalan sanan mukaisesti. Onhan heillä Pyhä Henki, jota ei ole muilla kuin vl:lla, ONKO? Kuka siitä menee takuuseen. Varsinkin kun kaikki mitä puhuja puhuu on kyseenalaistamatta oikein. Kuka siis ottaa "vastuun" puheitten raamatullisuudesta eli Jumalan saan mukaisuudesta.

Entä jos ja kun puhe ei ole raamatullinen ja oikea?

Jos ja kun todella rauhan aika siionissa on tarkoitanut sitä, ettei opillisia asioita keskustella lainkaan, se johtaa pelottavaan näköalaan jossa asioita pidetään itsestään selvyytenä.

Me olemme oikeassa ja muut väärässä. Kun keskustelua ei käydä, oppi kiertyy entistä enemmän muutamien henkilöiden näkemyksiski asioista. Ei ole seurakuntaa, joka hoitaisi puhujia vaan on puhujia, jotka hoitavat seurakuntaa.

Entä jos ja kun puhe ei olekaan raamatun mukainen. Se ei silloin voi herättää oikeaa raamatun mukaista uskoa ja se usko, jonka se herättää, sen kohde on väärä.

Oikea usko tulee kuulosta ja kuulo Jumalan sanasta.

Äänestä
  • Evankeliumin sanaa on kaikki puhe Kristuksesta ja armollisesta Isästä ja Jumalasta.
    Ei ainoastaan "nimessä ja veressä"

    Kun kuka tahansa pappi puhuu Jumalan sanaa Raamatusta, se ON Jumalan sanaa, eikä muutu ihmissanaksi. Sen siis voi ja se täytyy uskoa.

    Kristitty voi ahdistuksessaan tarttua Jumalan sanaan ja uskoa sen yksinäisyydessäkin. Aivan hullua väittää, että siihen tarvitaan toinen ihminen saarnaamaan "nimessä ja veressä".
    Luther sanoo, että Isämeidän rukouksessa teeemme rippiä kahden kesken Jumalalle.

    Äänestä

  • eksyneet lampaat kirjoitti:

    Evankeliumin sanaa on kaikki puhe Kristuksesta ja armollisesta Isästä ja Jumalasta.
    Ei ainoastaan "nimessä ja veressä"

    Kun kuka tahansa pappi puhuu Jumalan sanaa Raamatusta, se ON Jumalan sanaa, eikä muutu ihmissanaksi. Sen siis voi ja se täytyy uskoa.

    Kristitty voi ahdistuksessaan tarttua Jumalan sanaan ja uskoa sen yksinäisyydessäkin. Aivan hullua väittää, että siihen tarvitaan toinen ihminen saarnaamaan "nimessä ja veressä".
    Luther sanoo, että Isämeidän rukouksessa teeemme rippiä kahden kesken Jumalalle.

    "Luther sanoo, että Isämeidän rukouksessa teeemme rippiä kahden kesken Jumalalle."

    Tuollainenhan ei vanhoillislestadiolaisuudessa ole mahdollista.

    Onko vanhoillislestadiolaisuus sitten oikein luterilaisuutta?

    Äänestä

Taidat olla nuori ja ehkäpä jopa vl-pappi, meinaan tuota latinan taitoasi.

Itse olen jo vanha, hoitokokousajat elänyt. Silloin painotettiin ensinnäkin "seurakunnan erehtymättömyyttä" ja sen jälkeen "hoitomiesten erehtymättömyyttä". Ne hoitomiehet olivat useimmiten puhujia.

Niin minunkin tapauksessani. Hoitomies, joka nytkin istuu SRK:n johtokunnassa sanoi minulle, kun sanoin, että eräs lähisukulaiseni oli väärin "hoidettu" ja erotettu "Jumalan valtakunnasta": "Jumalan valtakunta on erehtymätön (tarkoitti siinä vl-liikettä) ja kun se valitsee hoitomiehet, nämä ovat erehtymättömiä. Niinpä olen aivan varma, vaikka en tiedäkään, mistä NN:ää on hoidettu, että hänet on oikein hoidettu"

Silloin Pyhä Henki kirkasti minulle kuin salaman välähdyksessä, että tuollainen opetus ei voi olla oikein eikä Pyhästä Hengestä. Niinpä tuo "erehtymätön hoitomies" erotti minutkin "Jumalan valtakunnasta" ja jätti minut "Saatanan haltuun", koska en suostunut uskomaan hänen yllämainittuja sanojaan.

Tässä olen esittänyt niin kauniisti ja "suloisesti" kuin mahdollista, pelkät tosiasiat mainiten sinulle, "Ihmettelevä vl". Ei se ole mikään "muka", että vl-saarnaajat ovat ylentänet itsensä erehtymättömiksi. Kerron vain ihan omin korvin kuulemani asiat.

Ehkä olet itse niin nuori, ettet ole kuullut tällaisia. Kuitenkaan minä en ole kuullut kenenkään kertovan, että tuollaisesta opetuksesta olisi luovuttu. Päin vastoin, vl-opetus on omien sanojensa mukaan "sama eilen, tänään ja iankaikkisesti". Toisaalta tällä palstalla muutama vl on kertonut, että "enää ei pidetä hoitokokouksia eikä ahdisteta ihmisiä". Siis ennen on ahdistettu, mutta niistä ei ole "virallisesti" luovuttu eikä niistä ole tehty parannusta.

Äänestä
  • Minä uskon, että ketään ei eroteta "vl-uskosta". Synti erottaa. Synti on sydämen luopumista Jumalasta.

    Kavahdan tuota salaman välähdystä.

    En ole pappi. Ulkomaankielen käyttö on joskus paikallaan, tehokeino kenties, mutta se ei todellakaan kerro älynlahjoista, kuten Hermiitti aivan oikein huomautti. Älyllä keikarointi ei sitä paitsi kuulu vl-joukon vaivoihin, ateismiin se taitaa kuulua.

    Äänestä

  • Ihmettelevä vl kirjoitti:

    Minä uskon, että ketään ei eroteta "vl-uskosta". Synti erottaa. Synti on sydämen luopumista Jumalasta.

    Kavahdan tuota salaman välähdystä.

    En ole pappi. Ulkomaankielen käyttö on joskus paikallaan, tehokeino kenties, mutta se ei todellakaan kerro älynlahjoista, kuten Hermiitti aivan oikein huomautti. Älyllä keikarointi ei sitä paitsi kuulu vl-joukon vaivoihin, ateismiin se taitaa kuulua.

    "Minä uskon, että ketään ei eroteta "vl-uskosta". Synti erottaa. Synti on sydämen luopumista Jumalasta. "

    Sinä uskot. Niinpä niin. Mutta et tiedä. "Usko on luja luottamus siihen mitä toivotaan... jne"

    Synti erottaa vl-uskosta. Aivan oikein, jos määritellään sana "synti" "vl-uskon" mukaisesti.

    Eikä Raamatun mukaisesti.

    Minut erotti sanomasi mukaan "vl-uskosta" synti, vl-synti: en uskonut "erehtymättömän" hoitomiehen sanoja, uskalsin kritisoida niitä ja vaatia Raamattua tueksi. Siinä se oli, se minun syntini, joka erotti minut vl-joukosta, tosin hoitomiehen sanojen avustuksella.

    Mutta...: "Ei tässä Raamattuja tarvita". Eikä tarvittu minunkaan erottamiseksi, Sitä ei siteerattu ulkomuistista eikä sitä luettu.

    Raamatun mukaan synti on sydämen luopumista Jumalasta. Minun sydämeni ei luopunut Jumalasta. Luovuin vain vl-uskosta enkä pitänyt syntinä vl-syntejä. Kuten saarnojen kritisoimista ja puhujien erehdysten kertomista (sanojesi mukaanhan he ovat erehtyväisiä ihmisiä, mutta omien sanojensa mukaan he ovat erehtymättömiä hoitotehtävissään, kuten minulle on henkilökohtaisesti sanottu) tai laulukirjauudistuksen kritisoimista jne.

    Vaikka kavahdat salaman välähdystä, niin sellaisenhan Sauluskin koki Damaskon tiellä. En toki nähnyt enkä kokenut "salaman välähdystä" vaan asia kirkastui minulle juuri sellaisena äkillisenä lyhyenä hetkenä: ne ihmiset, joita olin ennen pitänyt oikeina Jumalan lapsina ja julistajina, tekivät nyt todella väärin ja vastoin Raamattua korottaessaan itsensä erehtymättömiksi ja "hoitaessaan" toisia uskovaisia ilman selvää syytä tai syntiä.

    Kirjoitinkohan nyt tarpeeksi "suloisesti"? Ainakin yritin.

    Äänestä

  • Ihmettelevä vl kirjoitti:

    Minä uskon, että ketään ei eroteta "vl-uskosta". Synti erottaa. Synti on sydämen luopumista Jumalasta.

    Kavahdan tuota salaman välähdystä.

    En ole pappi. Ulkomaankielen käyttö on joskus paikallaan, tehokeino kenties, mutta se ei todellakaan kerro älynlahjoista, kuten Hermiitti aivan oikein huomautti. Älyllä keikarointi ei sitä paitsi kuulu vl-joukon vaivoihin, ateismiin se taitaa kuulua.

    Siinä olette älyttömiä, että riistätte ihmisiltä kyvyn ajatella omilla aivoillaan.

    Ateisimikaan ei takaa älykkyyttä, mutta vapaan ajattelukyvyn se takaa!

    Äänestä

  • Ihmettelevä vl kirjoitti:

    Minä uskon, että ketään ei eroteta "vl-uskosta". Synti erottaa. Synti on sydämen luopumista Jumalasta.

    Kavahdan tuota salaman välähdystä.

    En ole pappi. Ulkomaankielen käyttö on joskus paikallaan, tehokeino kenties, mutta se ei todellakaan kerro älynlahjoista, kuten Hermiitti aivan oikein huomautti. Älyllä keikarointi ei sitä paitsi kuulu vl-joukon vaivoihin, ateismiin se taitaa kuulua.

    Vieraskielisen tekstin käyttö osoittaa mielestäni yksinomaan typeryyttä!

    Äänestä

  • wanhawaimo kirjoitti:

    "Minä uskon, että ketään ei eroteta "vl-uskosta". Synti erottaa. Synti on sydämen luopumista Jumalasta. "

    Sinä uskot. Niinpä niin. Mutta et tiedä. "Usko on luja luottamus siihen mitä toivotaan... jne"

    Synti erottaa vl-uskosta. Aivan oikein, jos määritellään sana "synti" "vl-uskon" mukaisesti.

    Eikä Raamatun mukaisesti.

    Minut erotti sanomasi mukaan "vl-uskosta" synti, vl-synti: en uskonut "erehtymättömän" hoitomiehen sanoja, uskalsin kritisoida niitä ja vaatia Raamattua tueksi. Siinä se oli, se minun syntini, joka erotti minut vl-joukosta, tosin hoitomiehen sanojen avustuksella.

    Mutta...: "Ei tässä Raamattuja tarvita". Eikä tarvittu minunkaan erottamiseksi, Sitä ei siteerattu ulkomuistista eikä sitä luettu.

    Raamatun mukaan synti on sydämen luopumista Jumalasta. Minun sydämeni ei luopunut Jumalasta. Luovuin vain vl-uskosta enkä pitänyt syntinä vl-syntejä. Kuten saarnojen kritisoimista ja puhujien erehdysten kertomista (sanojesi mukaanhan he ovat erehtyväisiä ihmisiä, mutta omien sanojensa mukaan he ovat erehtymättömiä hoitotehtävissään, kuten minulle on henkilökohtaisesti sanottu) tai laulukirjauudistuksen kritisoimista jne.

    Vaikka kavahdat salaman välähdystä, niin sellaisenhan Sauluskin koki Damaskon tiellä. En toki nähnyt enkä kokenut "salaman välähdystä" vaan asia kirkastui minulle juuri sellaisena äkillisenä lyhyenä hetkenä: ne ihmiset, joita olin ennen pitänyt oikeina Jumalan lapsina ja julistajina, tekivät nyt todella väärin ja vastoin Raamattua korottaessaan itsensä erehtymättömiksi ja "hoitaessaan" toisia uskovaisia ilman selvää syytä tai syntiä.

    Kirjoitinkohan nyt tarpeeksi "suloisesti"? Ainakin yritin.

    Vähän jäi hahmottomaksi mitä synti on käytännön elämässä.

    Joh. 16:8   Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi
    - synnin
    - ja vanhurskauden
    - ja tuomion:

    Joh. 16:9   synnin, koska he eivät usko minuun;

    Joh. 16:10   vanhurskauden, koska minä menen Isän tykö, ettekä te enää minua näe;

    Joh. 16:11   ja tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu.

    Meillä riittää kiistaa maailman tappiin, jos alamme kiistelemään siitä kuka meistä ihmisistä on Jumala. Totuus on kuitenkin se että Jumala on Jumala ja me ihmiset, jokainen meistä olemme monessa puuttuvaisia, erehtyviä heikkoja ja kompuroivia.

    Kunpa Jumala teksi ihmisiä uskoviksi tulleista, jotka ovat päässeen paisumaan oman vanhurskauden ruoalla kuin pollataikinat, kauaksi yli omien inhimillisten rajojen. Otetaan esimerkiksi Jeesus joka oli ihminen ja sellaisenakin Jumalan kaltainen, mitä Raamattu sanoo hänestä joka on pantu jokaisen uskovan esikuvaksi?

    Fil. 2:5   Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli,
    Fil. 2:6   joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen,
    Fil. 2:7   vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;

    Fil. 2:8    hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.
    Fil. 2:9    Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman,
    Fil. 2:10   niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat,

    Fil. 2:11   ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.

    Äänestä

  • wanhawaimo kirjoitti:

    "Minä uskon, että ketään ei eroteta "vl-uskosta". Synti erottaa. Synti on sydämen luopumista Jumalasta. "

    Sinä uskot. Niinpä niin. Mutta et tiedä. "Usko on luja luottamus siihen mitä toivotaan... jne"

    Synti erottaa vl-uskosta. Aivan oikein, jos määritellään sana "synti" "vl-uskon" mukaisesti.

    Eikä Raamatun mukaisesti.

    Minut erotti sanomasi mukaan "vl-uskosta" synti, vl-synti: en uskonut "erehtymättömän" hoitomiehen sanoja, uskalsin kritisoida niitä ja vaatia Raamattua tueksi. Siinä se oli, se minun syntini, joka erotti minut vl-joukosta, tosin hoitomiehen sanojen avustuksella.

    Mutta...: "Ei tässä Raamattuja tarvita". Eikä tarvittu minunkaan erottamiseksi, Sitä ei siteerattu ulkomuistista eikä sitä luettu.

    Raamatun mukaan synti on sydämen luopumista Jumalasta. Minun sydämeni ei luopunut Jumalasta. Luovuin vain vl-uskosta enkä pitänyt syntinä vl-syntejä. Kuten saarnojen kritisoimista ja puhujien erehdysten kertomista (sanojesi mukaanhan he ovat erehtyväisiä ihmisiä, mutta omien sanojensa mukaan he ovat erehtymättömiä hoitotehtävissään, kuten minulle on henkilökohtaisesti sanottu) tai laulukirjauudistuksen kritisoimista jne.

    Vaikka kavahdat salaman välähdystä, niin sellaisenhan Sauluskin koki Damaskon tiellä. En toki nähnyt enkä kokenut "salaman välähdystä" vaan asia kirkastui minulle juuri sellaisena äkillisenä lyhyenä hetkenä: ne ihmiset, joita olin ennen pitänyt oikeina Jumalan lapsina ja julistajina, tekivät nyt todella väärin ja vastoin Raamattua korottaessaan itsensä erehtymättömiksi ja "hoitaessaan" toisia uskovaisia ilman selvää syytä tai syntiä.

    Kirjoitinkohan nyt tarpeeksi "suloisesti"? Ainakin yritin.

    lisään vielä jotain äskeiseen kirjoitukseeni.

    Kirjoitit, että puhujat ovat erehtyväisiä ihmisiä siinä missä me muutkin ja jotkut puhujat eivät edes ole uskomassa, kuten Sardeen seurakunnan "enkeli".

    Kuinka sitten on mahdollista, että vl-synti on se, että arvostelee puhujia? Heidän saarnojaan ja neuvojaan? Hehän kuuluvat "Jumalan huoneen hallitukseen", joka on erehtymätön? Näin meille opetettiin -70-luvulla.

    Ja aivan oikein, Raamatun mukaan he ovat erehtyväisiä ihmisiä. Paavalikin kirjeessään toteaa:" Yksi puhuu, toiset tuomitsevat." Siis arvostelevat, puhuiko puhuja oikein. Ennen vanhaan joku vanha mummo saattoi pysäyttää puhujan kun tämä tuli pois puhujan paikalta ja kertoi, missä puhuja puhui väärin. Jos puhuja oli näyrä, hän meni takaisin puhujan paikalle ja oikaisi sanomansa.

    Nyt vl-liike opettaa, että puhujien arvostelu on synti (siis vl-synti) ja se joka näin tekee, syyllistyy syntiin ja häntä pitää puhutella.

    Samaa tuolla toisessa ketjussa joku kertoi, että ennen seurakunta hoiti puhujat, siis kertoi, missä he olivat väärään menneet. Nykyään puhujat hoitavat seurakuntaa ja vaikka olisivatkin väärin hoitaneet, niin koska he ovat sanojensa mukaan erehtymättömiä, niin heidän oikaisemisensa tässä väärin hoitamisessa on synti (lue: vl-synti).

    Tästä huomaat, hyvä "Ihmettelevä vl", että vl-liike on joutunut väärään opetukseen ja oppiin. Se ei ole enää se sama kuin ennen, siinä ei ole Pyhää Henkeä, ainakaan kaikissa johtajissa.

    Olisitko ystävällinen ja kertoisin oman käsityksesi näistä asioista.

    Äänestä

  • Ihmettelevä vl kirjoitti:

    Minä uskon, että ketään ei eroteta "vl-uskosta". Synti erottaa. Synti on sydämen luopumista Jumalasta.

    Kavahdan tuota salaman välähdystä.

    En ole pappi. Ulkomaankielen käyttö on joskus paikallaan, tehokeino kenties, mutta se ei todellakaan kerro älynlahjoista, kuten Hermiitti aivan oikein huomautti. Älyllä keikarointi ei sitä paitsi kuulu vl-joukon vaivoihin, ateismiin se taitaa kuulua.

    >> Minä uskon, että ketään ei eroteta "vl-uskosta".

    Usko mitä halutat, mutta dokumentit ovat todistaneet toisin.

    >> Synti erottaa. Synti on sydämen luopumista Jumalasta.

    Sinänsä totta. Tämä synti on kuitenkin ollut SRK:n johtajien ja saarnamiesten synti kun he ovat asettuneet Jumalan paikalle ihmisten sydämien tuomareiksi!

    Tutustu dokumentteihin hoitokokouksista ja mieti uudelleen miksi haluat uskoa SRK:n valheisiin että ketään ei mukamas olisi erotettu. Valheella on lyhyet jäljet:
    http://hakomaja.net/hoitokokoukset

    Vähintään satoja ihmisiä on erätetttu vl-uskosta, kun he ovat vain halunneet pitää kiinni entisestä uskostaan eivätkö ole voineet tehdä parannusta epämääräisistä henkisynneistä, joita he eivät ole ymmärtäneet.

    Hoitokokouksissa Jeesuksen lunastama armo yritettiin viedä ihmisiltä ja sille asetettiin toinen toistaan ihmeellisimpiä ehtoja. Tässä eräs dokumentoitu tapaus, jossa väärähenkiselle ei annettu anteeksi vaikka tämä pyysi:
    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000036340734#22000000036340734

    Äänestä

  • Ihmettelevä vl kirjoitti:

    Minä uskon, että ketään ei eroteta "vl-uskosta". Synti erottaa. Synti on sydämen luopumista Jumalasta.

    Kavahdan tuota salaman välähdystä.

    En ole pappi. Ulkomaankielen käyttö on joskus paikallaan, tehokeino kenties, mutta se ei todellakaan kerro älynlahjoista, kuten Hermiitti aivan oikein huomautti. Älyllä keikarointi ei sitä paitsi kuulu vl-joukon vaivoihin, ateismiin se taitaa kuulua.

    "Minä uskon, että ketään ei eroteta "vl-uskosta". Synti erottaa. Synti on sydämen luopumista Jumalasta."

    Tässähän lukee synti eroitaa vl uskosta. Ja sitten tässä lukee synti eroitaa vl-jumalasta.

    Jos todella piirtä ensin = merkit synti eroitaa Jumalasta ja sitten myös synti eroitaa vl uskosta. NIin samalla piirrät = merkit vl-uskon ja Jumalan välille. Uskon kohde näin ollen ei ole Jumala vaan vl usko.

    Mitään uuta tässä ei ole mutta et nytä lainkaan huomaavan tätä itse.

    Äänestä

  • UPDATE_7899535 kirjoitti:

    "Minä uskon, että ketään ei eroteta "vl-uskosta". Synti erottaa. Synti on sydämen luopumista Jumalasta."

    Tässähän lukee synti eroitaa vl uskosta. Ja sitten tässä lukee synti eroitaa vl-jumalasta.

    Jos todella piirtä ensin = merkit synti eroitaa Jumalasta ja sitten myös synti eroitaa vl uskosta. NIin samalla piirrät = merkit vl-uskon ja Jumalan välille. Uskon kohde näin ollen ei ole Jumala vaan vl usko.

    Mitään uuta tässä ei ole mutta et nytä lainkaan huomaavan tätä itse.

    Tuo oli hyvä kommentti

    Äänestä

Ei sivistysanojen tai ulkomaankielen käyttö kerro valitettavasti älynlahjoista mitään.

Äänestä

"...niin kuin joku muka olisi sanonut, että puhujat ovat erehtymättömiä.
Samanlaisia syntisiä ovat kuin kaikki muutkin ihmiset.
Voi käydä niinkin, ettei puhuja ole edes oikein uskomassa..."

Kerrohan, miten ihminen voi olla OIKEIN uskomassa?
Entä VÄÄRIN uskomassa?
Jos jumalaan uskoo, niin sitten uskoo!
Välimuotoja ei ole olemassa!

Ei kai kukaan voi esimerkiksi olla VÄÄRIN sähköasentaja tai OIKEIN sähköasentaja...?

Äänestä
  • "Kerrohan, miten ihminen voi olla OIKEIN uskomassa? Entä VÄÄRIN uskomassa?
    Jos jumalaan uskoo, niin sitten uskoo!
    Välimuotoja ei ole olemassa!"

    Kyse onkin siitä, mihin Jumalaan uskoo. Jos uskoo seurakuntajumalaan, on oikein uskomassa. Kaikkiin muihin jumaliin uskovat uskovat väärin. Nän se menee.

    Äänestä

  • vl-kaanaankieleen sisältyy ero "olla uskomassa" ja "olla uskossa" välillä, niin kuin "olla kusemassa" ja "olla kusessa" - 60-lukuun saakka oltiin usko-massa, nyt ollaan kirjaimellisesti kuse-ssa; ja ajattelepa, mitä tarkoittaa kun "uskotaan jonkun päälle"?

    Äänestä

  • Kun ollaan oikein uskomassa, uskotaan kuten me uskovaiset, joita ulkopuoliset kutsuvat Vanhoillislestadiolaisiksi. Kaikki muu on väärin uskomista.

    Äänestä

  • Työvaliokunnan veli kirjoitti:

    Kun ollaan oikein uskomassa, uskotaan kuten me uskovaiset, joita ulkopuoliset kutsuvat Vanhoillislestadiolaisiksi. Kaikki muu on väärin uskomista.

    Ja kaiken tämän lisäksi lahko-larssonit ovat kovia poikia kiroamaan ja tuomitsemaan porukkaa syvimpään ja pimeinpään helvettiin oikein roppakaupalla. Ovat ottaneet määräysvallan omiin käsiinsä Jumalan sekä kaikkien muidenkin lakien ja asetusten vastaisesti.
    Koittaa siinä sitten selitellä "uskovaisuuttaan".
    Raamattu, Jumalansana tai edes kirkkokaan ei tällaiseen menettelyyn opeta, vaikka farssi-larssin seuraajiakin on kirkon oppeja julistamassa liperit kaulassa ihan lähes joka pitäjässä.
    Ollaan siellä niin rehellisiä ja puhtoisia synninpoispanijoita jotta hieman älykkäämpää luulis jo varmasti hävettävän.

    Äänestä

هذا كذب من البداية إلى النهاية

;)

Äänestä

Etiopialaisen Hoviherran kohdalla oli selvää, että hoviherra etsi Jumalaa ja Jumala näki hyväksi kirkastaa Jeesuksen Filippuksen avulla. Yhtälailla tuossa kohdassa oli selvää, ettei hoviherralla ollut käytössään kirjoituksia Jeesuksesta, joten tarvittiin opettaja, joka selvensi mitä ja kenestä vanhoissa ennustuksissa kirjoitettiin. Nykyisin meillä kaikilla on käytössämme Uusi testamentti, jossa on itsessään kirjoitettu;
"Monia muitakin tunnustekoja Jeesus teki opetuslastensa nähden, mutta niistä ei ole kerrottu tässä kirjassa. Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden." (Joh. 20:30-31, Raamatunkäännös v.1992.)

Konkretisoidaan tilannetta hieman. Olemme kaikki olleet elämämme aikana koulussa. Koulussa opettaja saattaa antaa laatimansa tekstin oppilaille läksyksi. Seuraavalla tunnilla opettaja kysyy vaikkapa Kallelta että ymmärsikö hän mitä kirjoituksessa kerrottiin. Kalle vastaa että miten hän voisi ymmärtää, ellei opettaja sitä opeta. Voiko tästä tehdä johtopäätöksen, että koska Kalle ei ymmärtänyt opettajan laatimaa tekstiä, niin myöskään Liisä ja Ville eivät sitä ymmärtäneet?

Miksi te vl:t ette seuraa esimerkkejä loogisesti myös muissa asioissa? Jeesus lähetti apostolnsa matkaan jalan, mistä juontuu sana "apostolinkyyti". Miksi tästä ei tehdä samoilla perusteilla dogmia että saarnamatkat pitäisi tehdä jalan?

Vl-oppi takertuu kolmeen hassuun esimerkkiin, joista kaikki voidaan tulkita hyvin monella eri tavalla ja rakennetaan niistä aasinsillan kautta muuta Raamattua vastaan sotiva dogmi. Kannattaako moiseen vedätykseen uskoa? Lue ihmeessä miten helposti ja köykäisesti muutkin vl-aasinsillat romahtavat:
http://hakomaja.net/oppi/aasinsillat-esimerkeistae/

Äänestä

>>Ei ollut Filippos vl, mutta oli uskovainen ihminen.>>

Eivät halua vl:t nykyään myöntää, että ei-vl voi olla uskovainen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ihmettelevä vl kirjoitti:

Jumalan työtavat eivät muutu aikojen saatossa.

Apostolien teot kertoo kahdeksannen luvun lopulla, miten Filippos kastaa etiopialaisen hoviherran. Ei tehnyt hoviherra parannusta yksinäisyydessä rukoillen tai Raamattua lukemalla. Uskovainen ihminen julisti hänelle Pyhän Hengen valtuuksin parannusta ja syntien anteeksisaamista. Ei ollut Filippos vl, mutta oli uskovainen ihminen.

Erikoiset käsitykset uskovaisista ihmisistä vilisevät tällä palstalla. Niin kuin joku muka olisi sanonut, että puhujat ovat erehtymättömiä. Samanlaisia syntisiä ovat kuin kaikki muutkin ihmiset. Voi käydä niinkin, ettei puhuja ole edes oikein uskomassa. Niin on käynyt ennenkin: esimerkiksi sopii Sardeksen seurakunnan enkeli (Ilm. 3:1).

Muutamat puheenvuorot ovat pitäneet sisällään ajatuksen, että minun kirjoitusteni vihamieliset "oikaisut" olisivat rakkauden töitä. Uskokoon ken tahtoo.

Minä en kykene otsikon ajatusta toteuttamaan. Toivoisin, että löytyisi sellainen, joka kykenee.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu