Kuinka suurella todennäköisyydellä lapsi on vaarassa peritä dysfasian äidin veljeltä (enolta)? Lapsen äidillä ei ole dysfasiaa.
dysfasian periytyminen enolta?
kyselijä123
16
3083
Vastaukset
- ei voi periä
mitään. jos periytyisi niin periytyisi siis äidin äidiltä tai isältä tai heidän vanhemmilta.
- äksy mama
dysfasia periytyy äidiltä tyttärelle, ja isältä pojalle. toki piileväksi se voi tulla esim äidiltä pojalle, mikä tulee ilmi vasta seuraavassa polvessa.
- Tristar
Esiintyy dysfasiaa, on syntyvän lapsen riski suurempi. Suoraan periytyminen on silkkaa spekulaatiota, kun ei edes tarkalleen tiedetä mistä ilmiö johtuu.
***- ja dysfasia
Osa ihmisten ominaisuuksista on suoraan periytyviä. Esimerkiksi kaksi sinisilmäistä ei voi saada ruskeasilmäistä lasta. Silmän värin geenit periytyy 50-50 isältä ja äidiltä.
Sitten on asioita, jotka eivät periydy niin suoraan, mutta johon joissakin suvuissa on taipumusta. Esimerkiksi on sukuja, jossa on diabetesta paljon, tai kaksosia tai dysfasiaa. Joten jos lapsen enolla on dysfasia, on lapsella tavallista suurempi riski olla dysfaatikko, vaikka lapsen isällä eikä äidillä dysfasiaa olisikaan. Jos suvussa on dysfasiaa, kielen kehityksen vaikeuksia tms. ja omasta lapsesta on huolissaan, on siinä jo kaksinkertainen syy tarkempaan seurantaan. - mapee
Periytymistä ei tiedetä, mutta on selvästi sukuja joissa se on yleisempää kuin muissa. Samoin perheitä joissa on useampi dysfasia-lapsi.
Tutkimus ei liene kovin aktiivista aiheen tiimoilta koska se ei palvele kenenkään intressejä jolle siitä on rahallista hyötyä.
Netistä löytyy kyllä paljon infoa dysfasiasta jos tahtoo etsiä ja ihan asiallisia sivuja. Tarkkoja lukuja riskistä ei muistaakseni ole missään osunut silmiin tai edes spekulaatioita. - silmien värin
ja dysfasia kirjoitti:
Osa ihmisten ominaisuuksista on suoraan periytyviä. Esimerkiksi kaksi sinisilmäistä ei voi saada ruskeasilmäistä lasta. Silmän värin geenit periytyy 50-50 isältä ja äidiltä.
Sitten on asioita, jotka eivät periydy niin suoraan, mutta johon joissakin suvuissa on taipumusta. Esimerkiksi on sukuja, jossa on diabetesta paljon, tai kaksosia tai dysfasiaa. Joten jos lapsen enolla on dysfasia, on lapsella tavallista suurempi riski olla dysfaatikko, vaikka lapsen isällä eikä äidillä dysfasiaa olisikaan. Jos suvussa on dysfasiaa, kielen kehityksen vaikeuksia tms. ja omasta lapsesta on huolissaan, on siinä jo kaksinkertainen syy tarkempaan seurantaan.perinnöllisyydestä.
kaksi sinisilmäistä VOI saada ruskeasilmäisen lapsen.
- geenit
suoraan, mutta se enokin on perinyt sen joltain aikaiseemmalta sukupolvelta,
- voi jestas
No jos äiti on hässinyt veljensä kanssa niin sitten on voinut periytyä, muuten ei TIETENKÄÄN! o.O
- viesti vähän ylempää
"Silmien väri ja dysfasia" ja tutustu vähän syvemmin perinnöllisyysasioihin. Tule sitten jestastelemaan uudestaan.
- näköjään
viesti vähän ylempää kirjoitti:
"Silmien väri ja dysfasia" ja tutustu vähän syvemmin perinnöllisyysasioihin. Tule sitten jestastelemaan uudestaan.
aika tyhmä. Joo, suvussa voi olla periytyvänä dysfasiaa, mutta ei se silti ENOLTA periydy. Ja kyllä voi kaksi sinisilmäistä saada ruskeasilmäisen lapsen. Perehdy kuule ite vähän paremmin näihin asioihin, varsinkin UUSIIN tutkimuksiin. Jestas mitä idiootteja täällä esiintyy asiantuntijoina... :D
- enolta suoraan
näköjään kirjoitti:
aika tyhmä. Joo, suvussa voi olla periytyvänä dysfasiaa, mutta ei se silti ENOLTA periydy. Ja kyllä voi kaksi sinisilmäistä saada ruskeasilmäisen lapsen. Perehdy kuule ite vähän paremmin näihin asioihin, varsinkin UUSIIN tutkimuksiin. Jestas mitä idiootteja täällä esiintyy asiantuntijoina... :D
Mutta koska enolla on geenejä, jotka altistavat dysfasialle, ja lapsella on osittain samoja geenejä, alttius on sitä kautta selkeä. Kun alkuperäinen kysyy, voiko enolta tulla dysfasia omalle lapselle, olisi harhaan johtavaa vastata hänelle, että enolta ei peritä mitään. Ei suoranaisesti peritäkään, mutta koska geenit ovat osittain samat, niin lapsella on suurempi todennäköisyys saada dysfasia, kuin lapsella jonka suvussa ei ole minkäänlaista dysfasiaa.
Kerro tämä sitten seuraavalla kerralla kysyjälle, äläkä vaan tyydy mollaamaan, että enolta ei mitään peritä, joka johtaa harhaan alkuperäistä kysyjää uskomaan, ettei hänen lapsellaan ole potentiaalisesti suurempaa mahdollisuutta saada dysfasiaa. Tästähän tässä on pohjimmiltaan kyse.
- mapee
Aihetta sivuten luin eilen sattumalta käteen tullutta neistenlehteä, jossa oli juttua Maater Castrenista ja siitä että kaikilla neljällä lapsella on dysfasia. Tokikaan jutuss aei puhuttu vanhemmista mitään, mutta luulisin ettei kummallakana ole ongelmaa ollut itsellään. Lähipiiristäkään ei mainittu joten tuskin siinäkään.
Tämä nyt vain kun sattui aiheeseen sopimaan..- perinnöllisyys
on ylipäänsä varsin kiistanalainen juttu.
Olosuhteissa, joissa lapselle ei puhuta tarpeeksi, ei loruteta, leikitellä eikä ole riittävästi myös aikuisten välistä äidinkielistä puhetta, lapselle kehittyy "dysfasia"..
Tämä sitten jää kielillisesti vajavaiseksi yksilöksi ja siirtää asian seuraavaan sukupolveen jne.. jne.
Dysfasia-luokan opena totesin että "dysfasia" oli lähes aina vanhempien rajoittuneesta kielellisestä valmiudesta johtuvaa. Esim. oli paljon perheitä, joissa äiti oli lukutaidoton aasialainen tai muita lapsen ympäristöön liittyviä riskitekijöitä oli pilvin pimein.
Yksinhuoltajaperheitä oli enemmän kuin keskimäärin. Äiti katsoo illat telkkaa ja lapsi puuhailee itsekseen. Ei siinä kieli kehity.
Joitain poikkeuksia oli kyllä ja heillä saattoi olla oikea geneettinen dysfasia, mutta heitä oli oppilaistani ehkä 10 prosenttia. - kiitos, kiitos
perinnöllisyys kirjoitti:
on ylipäänsä varsin kiistanalainen juttu.
Olosuhteissa, joissa lapselle ei puhuta tarpeeksi, ei loruteta, leikitellä eikä ole riittävästi myös aikuisten välistä äidinkielistä puhetta, lapselle kehittyy "dysfasia"..
Tämä sitten jää kielillisesti vajavaiseksi yksilöksi ja siirtää asian seuraavaan sukupolveen jne.. jne.
Dysfasia-luokan opena totesin että "dysfasia" oli lähes aina vanhempien rajoittuneesta kielellisestä valmiudesta johtuvaa. Esim. oli paljon perheitä, joissa äiti oli lukutaidoton aasialainen tai muita lapsen ympäristöön liittyviä riskitekijöitä oli pilvin pimein.
Yksinhuoltajaperheitä oli enemmän kuin keskimäärin. Äiti katsoo illat telkkaa ja lapsi puuhailee itsekseen. Ei siinä kieli kehity.
Joitain poikkeuksia oli kyllä ja heillä saattoi olla oikea geneettinen dysfasia, mutta heitä oli oppilaistani ehkä 10 prosenttia.Tottakai vieläkin kaikki kommentit ovat tervetulleita! Eiköhän se oli niin, että jokaisella vauvaa odottavalla vanhemmalla on riski saada jollakin tavalla poikkeava lapsi (vamma, dysfasia jne.). Vaikka lapsi olisikin esim. dysfaattinen, on hän joka tapauksessa ihana ihminen!
- ......
perinnöllisyys kirjoitti:
on ylipäänsä varsin kiistanalainen juttu.
Olosuhteissa, joissa lapselle ei puhuta tarpeeksi, ei loruteta, leikitellä eikä ole riittävästi myös aikuisten välistä äidinkielistä puhetta, lapselle kehittyy "dysfasia"..
Tämä sitten jää kielillisesti vajavaiseksi yksilöksi ja siirtää asian seuraavaan sukupolveen jne.. jne.
Dysfasia-luokan opena totesin että "dysfasia" oli lähes aina vanhempien rajoittuneesta kielellisestä valmiudesta johtuvaa. Esim. oli paljon perheitä, joissa äiti oli lukutaidoton aasialainen tai muita lapsen ympäristöön liittyviä riskitekijöitä oli pilvin pimein.
Yksinhuoltajaperheitä oli enemmän kuin keskimäärin. Äiti katsoo illat telkkaa ja lapsi puuhailee itsekseen. Ei siinä kieli kehity.
Joitain poikkeuksia oli kyllä ja heillä saattoi olla oikea geneettinen dysfasia, mutta heitä oli oppilaistani ehkä 10 prosenttia.toivon mukaan et ole ollut lapseni opettaja hän on ollut dysfasia luokalla. Ikävä kyllä dysfasia periytyy josta itselläni kokemuksia. Kamalaa lukea tuollaista vähättelyä jossa dysfasia laitetaan vanhempien rajoittuneen kielenkäytön syyksi. Itse en ole edes lukutaidoton aasialainen enkä edes yh-äiti ja tv:täkin katselen sekä ikäväkyllä tietsikallakin olen silloin tällöin. Itselläni 5 lasta joilla yhdellä dysfasia sekä dysfleksia. Joten aikaakin jää suhtkoht vähän lasta kohdin. No nythän olen viisaampi. Asiaan...mitä olen ollut tekeemisessä muiden dysfaatikkojen lasten vanhempien kanssa olemme todenneet taipumuksen kulkevan suvuissa, ikävä kyllä
- Abba-74
Olen 3 murrosikäisen äiti.Pojallani(11v.)todettiin vaikea dysfasia jo 2v. keskimmäisellä tyttärelläni(13v.)4v.Esikoisellani(15v.)oli puheen kehityksen viivästymä.Suurella todennäköisyydellä dysfasia on periytynyt mieheni puolelta koska hänen identtisellä kaksoisveljellään on myös miltei kaikilla 5 lapsella dysfasia.Anoppini tietenkin on varma että hänen puolelta se ei ole periytynyt vaan hänen ex-miehen puolelta.Poikani käy edelleen tutkimuksissa,puheterapiassa ja nyt myös lastenpsykiatrilla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S617820- 1334504
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.323757- 213118
- 232662
- 282586
- 502296
- 252170
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3922123- 322059