Lueskelin tuossa lehteä ja siinä oli juttu kehitysavusta, sekä nälkäongelmasta mikä afrikassa on akuutti tälläkin hetkellä.
Afikkahan on alue, missä ei maataloustukia makseta, yhtä valtiota lukuunottamatta, se on Malawi, tämä poikkeus.
Malawi, Samabian ja Tansanian naapuri, viiden miljoonan asukkaan pikkuvaltio, oli nälkäkatastrofin partaalla 2005.
Vuonna 2005 Malawin maissisato oli noin 1,2 miljoonaa tonnia ja maa sai hätäapua asukkaidensa ruokkimiseen, maan presidentti teki länsimaiden vastuksesta huolimatta, erittäin poikkeuksellisen ratkaisun, se päätti ruveta maksamaan maanviljelijöille maataloustukia.
Viime vuonna Malawin maissisato oli 3,4 miljoonaa tonnia ja maasta oli tullut elintarvikkeita vievä valtio, eli maataloustuotanto ylittää oman kulutuksen selkeästi.
Itse mietin, että miksi länsimaat vastustivat maataloustukien maksamista, nehän maksavat niitä itsekkin, toinen asia mikä jäi takaraivoon jäytämään oli se, että jos kaikki Afrikan maat alkaisivat maksamaan maataloustukia, niin saataisiinko tällä tavala Afrikan nälkäongelma ratkaistua.
Missä ne oli ne halavat ja ulukoa tuodut elintarvikkeet silloin kun Malawilaiset kuolivat nälkään, onko oikeastaan oikein että länsimaat ostavat näitä ylijäämäeriä, kun etelässä on kansakuntia, joissa nähdään oikeasti nälkää ...
Afikkahan on alue, missä ei maataloustukia makseta, yhtä valtiota lukuunottamatta, se on Malawi, tämä poikkeus.
Malawi, Samabian ja Tansanian naapuri, viiden miljoonan asukkaan pikkuvaltio, oli nälkäkatastrofin partaalla 2005.
Vuonna 2005 Malawin maissisato oli noin 1,2 miljoonaa tonnia ja maa sai hätäapua asukkaidensa ruokkimiseen, maan presidentti teki länsimaiden vastuksesta huolimatta, erittäin poikkeuksellisen ratkaisun, se päätti ruveta maksamaan maanviljelijöille maataloustukia.
Viime vuonna Malawin maissisato oli 3,4 miljoonaa tonnia ja maasta oli tullut elintarvikkeita vievä valtio, eli maataloustuotanto ylittää oman kulutuksen selkeästi.
Itse mietin, että miksi länsimaat vastustivat maataloustukien maksamista, nehän maksavat niitä itsekkin, toinen asia mikä jäi takaraivoon jäytämään oli se, että jos kaikki Afrikan maat alkaisivat maksamaan maataloustukia, niin saataisiinko tällä tavala Afrikan nälkäongelma ratkaistua.
Missä ne oli ne halavat ja ulukoa tuodut elintarvikkeet silloin kun Malawilaiset kuolivat nälkään, onko oikeastaan oikein että länsimaat ostavat näitä ylijäämäeriä, kun etelässä on kansakuntia, joissa nähdään oikeasti nälkää ...
Vastaukset 6
Vanhimmat
viljaa ja syötetään se sitten eläimillä ja viedään sitten kehitysapua.Kyllätämä siirtomaa riistäminen jatkuu vieläkin mutta saanut vain eri muodon.
Katsos, afrikka on ainoa maanosa maailmassa, jossa ei maataloustukia maksella, yhtä pientä poikkeusta lukuunottamatta, eli Malawia.
Tämän takia siellä on ne elintarvikkeet "ulukoa tuotuja ja halapoja", eli siellä on se ihailemasi "uudenseelanninmalli" toiminnassa, eikä paikallinen maajussi paljon pankolla makaile ...
Jostakin syystä kuluttaja parka siellä, vain ei oikein elintasolla mässäile, tahtoopi enempi niinkuin näläkää nähdä ...
Malawi, teki täyskäännöksen, se kapitalisti riistäjän vastuksesta huolimatta, päätti maksaa maajusseilleen maataloustukia ja kas kummaa, nyt onkin sitten pakko viedä niitä halapoja elintarvikkeita muualle maailmaan.
Eli se riistäminen loppui siihen ...
Huolimatta miljardi avusta Afrikkaan kolmenkymmenen vuoden aikana on Afrikka tänään köyhempi kuin 30 vuotta sitten.
Ruotsin television Tehtävä tutkimus, "Uppdrag Granskning" kertoo miten Ruotsin kehitysmaa-apu lisää köyhyyttä ja korruptiota Ugandassa.
http://svt.se/svt/jsp/Crosslink.jsp?d=46152&a=513855&li d=puff_514579&lpos=extra_0
Ingen vet vad biståndsmiljonerna egentligen används till (3 januari 2006 Text: Henrik Bergsten).
Uganda - ett av världens mest korrumperade länder och ett viktigt mottagarland för det svenska biståndet. Men pengarna når inte fram. Miljonerna som skulle bekämpa fattigdomen betalar i stället ett krig där civila torteras och våldtas.
Halva den ugandiska statsbudgeten består av pengar från utländska biståndsgivare. Trots det lever drygt tio miljoner ugandier i absolut fattigdom, ett begrepp som betyder att de har mindre än motsvarande åtta kronor om dagen att leva på. Det är den fattigdomen som Sverige vill vara med och bekämpa och därför varje år skänker 65 miljoner kronor i så kallat budgetstöd till Uganda. Pengar som går direkt in i den ugandiska statsbudgeten.
PROBLEMET ÄR ATT PENGARNA får helt felaktiga effekter. Det anser Andrew Mwenda, politisk chefredaktör för dagstidningen Daily Monitor och Ugandas argaste regimkritiker.
- De svenska skattebetalarna bör få veta att varje gång de ger oss pengar, så missbrukar vi dem. Ju förr biståndet upphör, desto bättre för Uganda, säger Andrew Mwenda.
Sedan snart 20 år rasar ett brutalt inbördeskrig i norra Uganda. Rebellrörelsen LRA - Herrens Motståndsarmé - terroriserar civilbefolkningen och slåss mot den ugandiska regeringsarmén.
Nu beskylls även regeringssoldaterna för grova brott mot mänskliga rättigheter. Människorättsorganisationen Human Rights Watch rapporterar om tortyr, våldtäkter och dödsskjutningar som regeringssoldater gjort sig skyldiga till.
Det är detta krig som Sverige blivit delaktigt i, via budgetstödet.
- I själva verket finansierar budgetstödet kriget, säger parlamentsledamoten och oppositionspolitikern Reagan Okumu. "I själva verket så finansierar budgetstödet kriget." -Reagan Okumu
REAGAN OKUMU TYCKER ATT givarländerna låter sig luras av länder som Uganda. Pengarna slussas visserligen till rätt departement, men hamnar ändå till sist hos korrumperade tjänstemän som stoppar i egen ficka.
Och någon kontroll över vad budgetstödet används till har inte Sverige. Men den svenska ambassadören, Erik Åberg, säger till Uppdrag gransknings reporter att pengarna framgångsrikt används till att bekämpa fattigdomen.
- Det beskrivs till och med som ett av de mer framgångsrika fattigdomsprogrammen i Afrika, säger Erik Åberg.
MEN FATTIGDOMEN MINSKAR INTE i Uganda. Tvärtom. Peter Svedberg, professor i nationalekonomi vid Stockholms universitet, beskriver situationen:
- Vi har ju facit i händerna. Det är knappast något afrikanskt land som har en högre nationalinkomst per capita i dag än för 40 år sedan. Världsbankens senaste siffror visar att andelen fattiga har ökat.
Peter Svedberg är kritisk till budgetstödet som biståndsform, bland annat för att givaren inte kan utvärdera vad mottagaren använder pengarna till:
- På pappret satsar man på vettiga saker, men det kommer inget ut av det hela. Pengarna kan lika gärna gå till Mercedesbilar åt regeringsmedlemmarna, säger han.
EN STOR DEL AV DEN ugandiska statsbudgeten går till att finansiera kriget i norr. Ett krig som blivit allt mer lönsamt för regimen och många officerare, berättar forskaren och statsvetaren Anders Sjögren.
- Det saknas helt enkelt politisk vilja att lösa konflikten. Dels finns en ekonomisk koppling, dels bidrar kriget till att legitimera arméns starka ställning i statsapparaten, säger han.
Uganda styrs sedan 1986 av presidenten och envåldshärskaren Yoweri Museveni. En president som med våldsamma metoder slår vakt om sin makt - något som många flyktingar kan vittna om.
NÄR PRESIDENTEN I NOVEMBER i fjol lät gripa sin främste politiske rival Kizza Besigye drog flera biståndsgivare in sitt stöd till Uganda, däribland Sverige. Vad som ska hända med budgetstödet beslutas under våren. Först ska presidentval hållas i februari.
Chefredaktör Andrew Mwenda vet hur han vill ha det:
- Misstaget som biståndsgivarna gör är att de ger pengar till myndigheterna. Det är helt fel - ge inga pengar till myndigheter!
I början av januari släpptes oppositionsledaren Kizza Besigye ur fängelset och domstolen konstaterade att de inte hade någon laglig rätt att hålla kvar honom.
Uppdrag granskning har kontaktat Ugandas ambassad och bett dem svara på den kritik mot landets regering som förekommer i reportaget, men de har hittills valt att inte höra av sig till oss.
----
Elisabeth Rehn "Seksipalvelujen ostajissa kohdemaissa on poliiseja, diplomaatteja, humanitääristen kansalaisjärjestöjen väkeä sekä kirkon työntekijöitä. Ei kirkon väki mitenkään pahimpana tässä hääri, vaan yhtenä joukosta."
-----
RAHAT VUOSIKAUPALLA MYÖHÄSSÄ
Turun Sanomat / Matti Elo Pääkirjoitus 12.12.2005 "Tsunamimiljoonia ei kannata makuuttaa nollakorkotileillä"
...roponsa antaneita varmaan ihmetyttää tieto (TS 9.12.), jonka mukaan tsunamikeräysten tuotosta on käytetty tähän mennessä vasta kolmannes. Yli 20 miljoonaa euroa lojuu suomalaisilla pankkitileillä ja valtion obligaatioissa, vaikka Aasian suurturmasta on kulunut pian vuosi.
Rahaa koonneilla avustusjärjestöillä on viipeeseen sujuva selitys. Enin osa varoista aiotaan kohdentaa Thaimaan, Sri Lankan ja muiden luonnontuhosta kärsineiden alueiden jälleenrakentamiseen, joka pääsee käynnistymään "vasta akuutin kriisin lauettua".
Suomen Punaisen Ristin edustajien mukaan on vain hyvä, että rahaa on näinkin runsaasti jäljellä. Jos miljoonat olisi pantu heti tuulemaan, tuloksena olisi ollut tehotonta auttamista. Nyt jälleenrakennusta voidaan suunnitella pitkäjänteisemmin ja saada aikaan pysyvämpiä tuloksia. SPR:n on tarkoitus viipyä paikan päällä vielä 5-7 vuotta.
Ajatus lahjoitusvarojen solahtamisesta pörssikeinottelun syövereihin on tietysti puistattava. Sellaiseen sortumisesta ei ole kuitenkaan pelkoa, jos sijoitusriskit järkevästi hajautetaan ja hallitaan.
Toisaalta jo prosentin puolentoista vuotuisella tuottoerolla on iso merkitys, kun sijoitettavaa pääomaa on yli 20 miljoonaa euroa. Sillä rahoittaa monta avustuskohdetta lisää.
Lähde: http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:8:0:0,4: 8:1:1:2005-12-12,4:345801,1:0:0:0:0:
Suomi vaatii tutkimusta tsunamin uhrien rahoista
Julkaistu 25.12.2006 ((MTV3-STT-DPA-AFP))
Valituksen mukaan avustusrahoja on tuhlattu ja käytetty muun muassa matkusteluun.
Suomi on yhdessä kuuden muun maan kanssa tehnyt valituksen Thaimaalle tsunamiuhrien kadonneista avustusrahoista. Thaimaalaisen Nation-lehden mukaan maiden antamia avustusrahoja on kateissa noin 750000 euroa.
Valituksen on allekirjoittanut Suomen lisäksi Ruotsi, Hollanti, Ranska, Saksa, Britannia ja Yhdysvallat. Valituksen mukaan avustusrahoja on tuhlattu ja käytetty muun muassa matkusteluun.
- Suoraan sanottuna joku on varastanut kansalaistemme rahoja, nimettömänä pysytellyt thaimaalaislähde kertoi Nation-lehdelle.
Thaimaan poliisijohtaja Kowit Watana lupasi uutistoimisto AFP:n haastattelussa, että poliisi tutkii, minne rahat ovat kadonneet.
Varojen katoaminen tiedossa jo aiemmin
Pasi Tuominen ulkoministeriön konsuliasiain yksiköstä vahvistaa, että avustusrahoja on hukassa. Hänen mukaansa asia on ollut tiedossa jo jonkin aikaa ja Thaimaan viranomaiset selvittävät sitä. Suomen puolesta asiaa hoitaa Suomen Bangkokin-suurlähetystö.
- Kateissa oleva rahasumma on kuitenkin vain murto-osa kaikista tsunamiuhrien avustusrahoista, Tuominen muistuttaa.
Tuomisen mukaan ministeriö ei tiedä, mihin rahat ovat kadonneet. Hän ei myöskään osaa arvioida, milloin Thaimaan viranomaiset antavat selvityksen asiasta.
Kahden vuoden takaisessa tsunamikatastrofissa kuoli Thaimaassa lähes 5400 ihmistä, joista arviolta puolet oli ulkomaalaisia turisteja.
Tsunami-lahjoituksista valtaosa käyttämättä
26.12.2006 (MTV3)
Avustusjärjestöt saivat kansalta ja valtiolta yli 40 miljoonaa euroa. Siitä on käytetty vasta alle puolet, kertoo MTV3:n uutisten tekemä selvitys.
Suomalaisten lahjoittamista tsunami-rahoista valtaosa on edelleen käyttämättä
MTV3:n uutisten selvityksen mukaan kansalaisten ja valtion antamista tsunamin uhrien auttamiseen ja tuhojen korjaamiseen tarkoitetuista rahoista on kahdessa vuodessa käytetty alle puolet. Keräysten tuotot oli alun perinkin tarkoitettu usealle vuodelle, mutta avustusjärjestöt myöntävät että jälleenrakennus sujuu odotettua hitaammin.
- Ohjelmien toteutus on viivästynyt siitä, mitä alunperin tavoiteltiin ja meidän niin kuin kaikkien muittenkin avustusjärjestöjen on täytynyt pidentää ohjelmien toteutusaikataulua, humanitaarisen avun päällikkö Helena Manninen-Visuri Kirkon ulkomaanavusta paljastaa.
Alle puolet tsunami-varoista käytetty
Viisi suurinta tsunami-keräysjärjestöä Suomessa olivat SPR, Kirkon ulkomaanapu, Unicef, Fida sekä Pelastakaa lapset ry. Kansalaiset lahjoittivat niiden kautta 34 miljoonaa euroa. Lisäksi ne saivat valtiolta tsunami-rahaa. Yhteensä nämä järjestöt saivat tsunamin jälkeen 41 miljoonaa euroa jaettavaksi avustuskohteisiin. Tästä summasta on tähän mennessä käytetty 18,3 miljoonaa eli 44 prosenttia.
Suomen Unicefin osuus, 2,9 miljoonaa euroa, tilitettiin sen kansainväliselle kattojärjestölle jo ensimmäisenä vuonna tsunamin jälkeen. Kansainvälisesti Unicefin rahoista on käytetty noin puolet. Fida on nyt käyttänyt kokonaan vajaat 1,8 miljoonaa euroa. Pelastakaa lapset ry:kin on käyttänyt yli miljoonan eli 82 prosenttia kokonaissummasta.
Kirkon ulkomaanavun 4,4 miljoonasta on jäljellä 1,8 miljoonaa. Kirkko on siis käyttänyt 59 prosenttia rahoista. Eniten on rahaa jäljellä Suomen Punaisella Ristillä. Rahaa tuli keräyksellä ja valtiolta yhteensä 31,4 miljoonaa euroa. Siitä 9,9 miljoonaa euroa on käytetty eli 32 prosenttia. Loput ovat pankissa odottamassa jo tehtyjä suunnitelmia. Sopimuksia tulevista projekteista on 20 miljoonalla.
Jälleenrakennus odotettua hitaampaa
Avustusjärjestöjen mukaan jälleenrakennustyö on ollut ennakoitua hitaampaa. Erityisesti Acehin alueella on ollut pulaa rakennusmateriaaleista, hinnat ovat nousseet, rakennuslupa-asiat ovat hankalia byrokraattisessa hallintomallissa.
Myös Sri Lankassa on ollut maan sotilaallisen tilanteen ja kaavoituksen kanssa ongelmia. Viime päivien tulvat Indonesiassa tulevat myös hidastuttamaan jälleenrakennusta, sanoo SPR.
Tsunami-keräykset tuottivat myös kansainvälisesti verraten hyvin. Esimerkiksi pelkästään Unicef, Kansainvälinen Punainen risti ja puolikuu sekä Save the Children keräsivät yhteensä 2,5 miljardia euroa. Puolet tuosta summasta on käytetty.
SPR HALUAA RAHAT VAIN ITSELLEEN (Iltalehti)
Pääministeri Matti Vanhanen antaisi Thaimaassa ponnistelleille vapaaehtoisille suomalaisauttajille mitalit, SPR:n edustaja pitää heitä tyhminä.
SPR:n Thaimaan hallintodelegaatti Timo Korhonen vihjasi maanantaina, että Khao Lakiin rahakeräystä kaavailleella sukeltajasankari Janne Miikkulaisella, 31, on "näissä keräysasioissa iso sydän, mutta pienet aivot".
Kommentti herätti kummastusta erityisesti siksi, että se lausuttiin pääministeri Matti Vanhasen Phuketissa isännöimässä kahvitilaisuudessa, jossa tuhoalueella suomalaisia auttaneet Raya Divers -yrityksen suomalaissukeltajat olivat kunniavieraina.
Lausunto loukkasi pelastajia, vaikka Korhonen sanoo todenneensa asian vain yleisellä tasolla. Ennen lausahdustaan hän oli esitellyt SPR:n toiminnan perusperiaatteita.
Tilaisuudessa Miikkulaisen seurassa oli Aamulehden toimittaja Petri Ahoniemi, joka kuuli Korhosen kommentin sanasta sanaan. Hänen mukaansa lausunto on erityisen loukkaava, koska se sanottiin ylimielisessä hengessä.
- Yritin vielä varmistaa Korhosen tarkoitusta kysymällä "et kai sentään meitä tarkoita". Tähän Korhonen ei ollut vastannut mitään, Miikkulaisen vieressä seisonut Ahoniemi kertoo.
- Valahdin siinä tilanteessa ihan totaalisesti, että ei voi olla totta. Nyt saisi jokin kokenut järjestö pikaisesti ilmoittautua hoitamaan rahakeräyksen. Jos Janne olisi ollut takuumiehenä, rahat olisivat menneet perille ilman euronkaan hallintokuluja, Ahoniemi uskoo.
----------
Kuuskoskelle sakkoja pahoinpitelystä
Julkaistu 31.01.2007 15:30 (päivitetty 16:05)
Helsingin hovioikeuden päätös ei ollut yksimielinen, sillä yksi oikeuden jäsenistä olisi hylännyt syytteen.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Eeva Kuuskoski on tuomittu Helsingin hovioikeudessa sakkoihin entisen lapsiasiamiehen Helena Molanderin pahoinpitelystä.
Juttu liittyy lapsiasiamiehen toimen lakkauttamiseen vuonna 2004. Kuuskoski meni keskustelemaan asiasta, koska Molander otti edelleen työhön liittyviä puheluita vastaan. Molanderin ovella syntyi kuitenkin kahakka, ja Kuuskoski tönäisi alaistaan. Hovioikeudessa lääkäri todisti, että Molanderin rinnassa oli väitetyn teon jälkeen jälki, josta oli havaittavissa ulkoisen iskun merkit.
Hovioikeus katsoi, että muun muassa lääkärin todistuksen perusteella oli selvää, että jälki oli syntynyt tönäisystä. Teko ei ollut oikeuden mukaan vähäinen, koska Kuuskoski oli Molanderin esimies.
Pääsihteeri joutuu maksamaan yli 1400 euron sakot ja Molanderille 100 euroa kärsimyskorvauksia. Päätös ei ollut yksimielinen, koska yksi hovioikeuden jäsenistä olisi hylännyt syytteen.
(MTV3-STT)
En minä kehitysapua vastustanut, enkä ole sitä mieltä, että nälkää näkevien ihmisten annettaisiin kuolla nälkään ...
Mietin vain sitä, että miksi länsimaat vastustavat maataloustukia niin kiivaasti kehitysmaissa, joissa on oikeasti nälkäongelma, kun ne kerran itse näitä tukia maksavat omissa maissaan.
että saadaan sitä HALPAA VILJAA JA MUITA TUOTTEITA, SIIRTOMAA HERRA ON SIIRTOMAA HERRA EI SE MIKISIKÄÄN OLE MUUTTUNUT .
No pientä logiikkaa, koita nyt päättää ...
Hyväksytkö Malawin maksamat maataloustuet, vai oletko jenkkien ja niiden vapaakaupan kannalla, eli muilla afrikan mailla menee paremmin, kun ne elää jenkkien ruoka-avun varassa.