TV:ssa oli vuosia sitten ohjelma veden käyttämsestä voimanlähteenä. Periaate on se että normaalin nelitahtisen työvaihe muutettiin niin että joka tosen työtahdin ,polttoainen asemesta, sylinteriin johdetti vettä. Tällöin vesi höyryyntyi ja tapahtui höyrykoneen työtahti. Sylinterissähän on poistotahdinkin jälken riittävän suuri lämpötila veden höyryyntymiseksi. Rakeenteelisia muutoksia tietysti vaaditaan kuten se että normaalinen polttoaineen syöttö tapahtuu vain joka toisella kerralla ja veden syinteriin saattaminen jonkinlaisen ruiskutusjärjestelmän. Eri asia sitten on öljy joka soveltuisi veden kanssa käytettäväksi.
vesi
polttoaineena
9613
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ajatteles, jos tämä vesihomma toimisi, miten mahdotonta vettä olisi verottaa, koska sitä sataa taivaalta ihan ilmaiseksi. Unohda koko aprilli pila.
Kyllähän esim ruokaöljyä olisi tarjolla halpaan hintaan mutta verokohtelu olisi kohtuuton.
Jos ajoneuvossa käytetään verotettuja polttoaineta vähemmän verotettua polttoainetta puuta lukuunottamatta, tulee maksaa polttoaine maksu
http://www.ake.fi/AKE/Verotus/Polttoainemaksu/
Jos siis vettä käytettäisiin polttoaineena, tulisi siitä maksaa tuo vähintään 500€/päivä suuruinen maksu.
teknisesti täysin susi ja toiselle ruokaöljyä ei ole halvalla tarjolla, ruokaöljykin pitää käsitellä ennen kuin sitä tungetaan koneisiin. Toki toimii aikansa, mutta sen jälkeen karsta tukkii koko koneen tai saat bakteeriviljelmän polttoainetankkiin.
Asiaan. Polttomoottoriin voidaan lisätä ja lisätäänkin vettä palotilaan, ruiskutus tehdään vaiheistettuna työtahdin aikana. Vesi höyrystyy ja lisää tehoa sekä pienentää max palamislämpötilaa ja NOx-päästöjä. Tämä tekniikka on ollut laivamoottoreissa käytössä jo liki 20-vuotta. Tosin laivamoottorit ovat hidaskäyntisiä ja laivoissa löytyy täyssuolapoistettua vettä. Ruiskutuspaineet ovat korkeat. Eniten käytetään matalakierroksissa isoissa koneissa yli 20.000 hv ja kierrokset luokkaa 120-180r/min. Näissä hyöty on paras.
Veden lisääminen nopeakäyntiseen bensa tai dieselkoneeseen ei ole lainkaa hyvä idea. Veden höyrystyminen ja paisuminen sekä polttoaineen palaminen eivät välttämättä tapahtu oikeaan aikaa oikeassa paikassa. En suosittele kokeilemaan.
Jos haluat hyödyntää ylimääräistä lämpöenergiaa, tee pakokaasukattila ja siihen perään pienin höyryturbiini...Tämä toisin vaatii aika paljon osaamista.
Vesiruiskutuksen tarkoitus on kuten totesit lämmön päästöjen hallinta.
Tehomittauksissa veden osuus näkyy nousseena työpaineena, mutta tehon lisäys on pienempi kuin veden ruiskutukseen ja esilämmitykseen tarvitaan.
(Lämmitetään että höyrystymislämpö ei vaikuttaisi haitallisesti palamiseen = raskas pö)
Nopeakäyntisissä moottoreissakin vesiruiskutusta (myös polttoaine ylimäärää) on käytetty, mutta ainoastaan lämmönhallintaan, vesihöyry kun vie pakokaasunakin enemmän lämpöä mukanaan kuin CO2.
Ilman ydinreaktiota ei taida olla menetelmää saada vedestä energiaa.
väärässä. Veden höyrystyessä ja paisuessa saadaan palaminen tapahtumaan hallitummin ja paisumisjakso normaalia pidemmäksi. Tein asiasta aikonaan oman harjoitustyön ja materiaalina oli käytössä oleva tekniikka. Valmistaja vakuutti myös hyötyssuhteen paranevan edellä olleiden etujen lisäksi. Näin kävi - hyötysuhde nousi, eli samalla polttoaine määrällä saatiin suurempi teho. Veden lämmitys tehtiin pakokaasukattilassa, eli ei vaatinut lisäenergiaa kuin pumpputehon osalta.
Nykyiset ja tulevat NOx raja-arvot tulevat olemaan niin tiukkoja, että en usko kenenkään pääsevän niihin ilman katalysaattoria ja/tai vesiruiskutusta. Tekniikan edut ovat parhaiten nähtävillä silloin kun ruiskutus tehdään hidaskäyntisellä kaksitahtidieselillä. Tälläin ruiskutus voidaan ajoittaan erittäin tarkasti ja sitä voidaan tarvittaessa myös muuttaa.
Vedenruiskutusta on käytössä myös isoissa ja keskisuurissa raskasöljykattiloissa, hiukkasten ja NOx-päästöjen hallinnassa. Näissä ei haeta tehon tai hyötysuhteen nostamista, päästöjen hallinta on tärkein syy veden ruiskutukselle.
Tietoni ei ole omakohtaista vaan ammennettu muutamista valmistajan ja väitöskirjojen julkaisuista ja mittaustuloksista.
Totta kyllä jos pakokaasun lämpöä saadaan kierrätettyä, se voidaan hyödyntää ilmeisesti ilman vettäkin hyötysuhteeseen.
Yksi linkki (en jaksa hakea enenpää)
http://homepages.cae.wisc.edu/~rutland/research.dir/NOx_water/2000-01-2938.pdf
Tässä tapauksessa polttoaine ei ole raskas pö ja veden määrä ja esilämmitys on sen mukainen.
Siellä pitäs näkyä mittaus P/ka k ilman vettä ja vedellä ja selvä ero on maksimipaineessa (lämmössä) ja vartaavasti veden kanssa paine säilyy kauemmin korkeampana.
Paisuntamatkahan on sama, ilmeisesti tarkoitit juuri paineen hitaampaa laskua, mutta mitä enemmän paisunta siirtyy isobaarin suuntaa, sitä huonompi on hyötysuhde (se jäännöslämpö).
Matalampi palamislämpö ei oletettavasti paranna palotapahtumaa, nesteenä ruiskutetun polttoaineen höyrystys kun tapahtuu samassa yhteydessä, ja veden läsnäolosta esitetään yleensä päinvastaista.
Tosiaan jostain syystä miltei kaikki mittaukset keskittyvät veden vaikutukseen päästöjen hallintaan, hyötysuhde yleensä ohitetaan ja em mainintani on miltei suora lainaus valmistajan mittauksista.
Kiitos kuitenkin täsmennyksistä ja jos viitsit niin laita jotain linkkiä joista selvenee veden hyötysuhdetta parantava vaikutus, tiedon päivittäminen ei ole lainkaan vastenmielistä.
Niin leikittelinkin ajatuksella, että vedellä voisi ajella, enkä ottanut kantaa siihen, miten realistista se on. Verotus silloin siis olisi tuo yli 500€/päivä.
Tuo vesisuihku toimii kyllä "välijäähdyttimenä" ahdetuissa virityksissä.
Tiedän nuo ruokaöljyn ongelmat mutta kaikesta huolimatta oli tarkoitukseni, vähän huumorimielessäkin, rakentaa ruokaöljydiesel tankinlämmittimineen vanhasta rottelosta. rasvakeitin öljyä olisi saatavilla yllinkyllin ja jopa Lidlistä saa puhdasta ruokaöljyä naftaa halvemmalla mutta tuo polttoainevero sai minut hautaamaan ajatuksen munkeilta tuoksuvasta menopelistä. Vesi toimisi muuten myös tehokkaana karstan poistajana tuollaisessa menopelissä.
Limkki ei ole mittaustulos joten siihen on suhtauduttava sillä varauksella.
Moottorien hyötysuhde on yleensä paras korkealla kuormituksella ja lainaus:
"At 86% loads, SFC increases with increasing water/fuel
percentage. Figure 8 shows a 30% reduction in peak
pressure (for 45% W/F) which reduces the work output
significantly. Although pressure later in the cycle is
higher, the loss in work early in the cycle is too great to
overcome and the SFC increases nearly 16%.",
kertonee "jäännöslämmön" vaikutuksen.
Kun heitin ajatuksen en uskonut sen saavan näin suurta mielenkiintoa. Siitä kiitos.