Jos kerta puolet eroaa

jos sitä ei tavoittele. Jopa puolet naimisiin menneistä pysyy yhdessä ja näistä suurin osa on onnellisia parisuhteessaan. Itse ainakin haluan ottaa päämääräkseni kuulua tähän porukkaan, tee sinä mitä haluat.

Siksi, että haluaa kuulua siihen 50% joka pysyy naimisissa. Itse olen eronnut, mutta menen vielä nykyisen kultani kanssa vihille joku päivä enkä anna periksi.

Eihän sitä nimeä tarvitse vaihtaa vaikka naimisiin menisikin, en ainakaan itse toista kertaa sitä virhettä tekisi.

Ja niistä 3/5 todella paljon liian heppoisin perustein. Avioliitto/parisuhde vaatii työtä. Erottiinko ennen näin paljon? No ei... Nykyään on niin helppoa yrittää vaan vaihtaa ja vaihtaa ja etsiä sitä "täydellistä" kumppania. Väkivalta ja uskotttomuus ovat sitten asiat erikseen..

Noin tuo mun miekkonenkin ajatellut siitä, että seurustelun sijaan olisimme toistemme puolisoita. Ja juuri tuo ajattelu, jossa avioliiton sijaan ajatellaan niitä 50%, jotka eivät liitossa osaa elää , on saanut mut ajattelemaan miehen tahtomista asioista samoin; Miksi mitään lasta nyt yritettäisiin, koska kuitenkin erotaan ja tullaan YH:ksi. Miksi asutaan saman katon alla, kun jokatapauksessa tästä erotaan eri teille. Miksi ostaa isompaa asuntoa, kun tulevaisuudessa kuitenkin kamppaillaan niistäkin rahoista. Miksi harrastaa seksiä, kun sekin alkaa tulevaisuudessa maistumaan puulta. Miksi sanoa enää rakastan, koska eihän niin varmaankaan tulevaisuudessa ole. Miksei jo edeltä laitettais pillejä pussiin ja erottais, koska jokatapauksessa a) lakataan rakastamasta b) aletaan käymään vieraissa c) jompi kumpi kuolee jossain vaiheessa. Mitä järkeä.

Mitä järkeä tutustua uusiin ihmisiin, koska niiden kanssa voi joskus mennä kuitenkin sukset ristiin. Mitä järkeä kouluttautua, koska kuitenkin voi jäädä työttömäksi tai ainakin aikanaan jää eläkkeelle.