Voitteko enempää olla

Kaikki mikä ei menekään niin kuin haluatte, onkin paskanpuhumista? Tottahan on ettei teidän uskolla ole mitään perustaa. Teidän uskon on perustanut alkoholistin poika lapista. Todennäköisesti jopa mielenvikainen. Sitten te aivopesette omat lapsenne tähän uskoon? Tosi hienoa.

Tooodellla hienoa.

Totuudenkirjoittaja kirjoitti:

Kaikki mikä ei menekään niin kuin haluatte, onkin paskanpuhumista? Tottahan on ettei teidän uskolla ole mitään perustaa. Teidän uskon on perustanut alkoholistin poika lapista. Todennäköisesti jopa mielenvikainen. Sitten te aivopesette omat lapsenne tähän uskoon? Tosi hienoa.

Tooodellla hienoa.

Lue lisää

ei niiku sytytä, vai? oot niiku tyhmäki viäl?
ei kaike tartte menn niiku mee halutaan. kui tommottiis luulet?
sun juttus vaa sattuu oleen paskanpuhumist.

Totuudenkirjoittaja kirjoitti:

Kaikki mikä ei menekään niin kuin haluatte, onkin paskanpuhumista? Tottahan on ettei teidän uskolla ole mitään perustaa. Teidän uskon on perustanut alkoholistin poika lapista. Todennäköisesti jopa mielenvikainen. Sitten te aivopesette omat lapsenne tähän uskoon? Tosi hienoa.

Tooodellla hienoa.

Lue lisää

Tässä on sinulle, "Totuudenkirjoittaja", oikeaa tietoa rovasti Lars Levi Laestadiuksesta (jota tietoa saat googlettamalla lisää):

http://www.opinto.net/uskonto/timomuola/herlaest.html

Kuten voit linkin antamista tiedoista lukea, Laestadius kunnostautui myös tiedemiehenä, jos kohta hänet tunnetaankin parhaiten pohjolan herätyssaarnaajana.

En näe muuten suurtakaan eroa harrastamasi osatotuuksien kertomisen ja suoran valehtelun välillä.

Jos kuvitellaan tilanne, että sinun ilman uskonherätystä oleva isäsi alkaisi juopotella (Laestadiuksen isähän ei ollut kokenut herätystä), niin ajatteletko, että sinä olet siitä poikana vastuussa ja sinua pitää siitä rangaista? Vaikka olisit itse raitis ja perinyt eri geenit kuin juopotteluun taipuvainen isäsi?

Toki alkoholistien lapset saattavat edelleenkin joutua kokemaan kovia, jos elävät saman katon alla juopon kanssa, ja moni niinsanotusti syrjäytyy sen seurauksena.

Jos kasvuympäristö on pojalla tai tytöllä toinen kuin juopon isän tai äidin luona, on hänellä usein yhtä hyvät mahdollisuudet selvitä elämässä kuin muillakin. Mutta aina on kuitenkin poikkeuksia, koska ihmiset ovat erilaisia.

En viitsi tällaista läjää tökkiä. Sanon vain, ettei Laestadiuksen isä ollut alkoholisti. Sellaisesta tutkimus ei kerro yhtään mitään.

lest isästä kirjoitti:

En viitsi tällaista läjää tökkiä. Sanon vain, ettei Laestadiuksen isä ollut alkoholisti. Sellaisesta tutkimus ei kerro yhtään mitään.

Löysin el.isäni jäämistöstä Andreas Markussonin norjankielestä käännetyn kirjan "Mies, joka taisteli pimeyttä vastaan" (Otava, 1938 Helsinki).

Kirja on romaani Lars Levi Laestadiuksen elämästä ja se on "Laestadiuksen tutkijalle kirkkoherra Kristian Nissenille omistettu", kuten kirjan alkulehdillä lukee.

Kirjan 10. luvussa (ss. 79-89) kerrotaan kaunokirjallisin keinoin Laestadiuksen lapsuudesta ja hänen vanhemmistaan.

Isän juopottelun vuoksi perhe eli suuressa köyhyydessä. Jopa ruuasta oli usein pulaa. Ja juovuksissa ollessaan isä myös pahoinpiteli vaimoaan: "Isä joi rahat ja tuli kotiin ilman jauhoja ja löi äitiä juovuspäissään", kuvaa kirja (s. 84).

Rovasti Laestadiuksen isän päihdeongelma on kuitenkin toissijainen asia rovastin elämäntyön kannalta, ja siksi sitä ei varmaankaan ole Laestadius-tutkimuksissa juurikaan tuotu esiin. Mutta ei siitä ole aivan vaiettukaan.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että ikävätkään asiat eivät muutu sillä olemattomiksi, että niiden olemassaolon kieltää. Tai kieltäytyy niiden käsittelystä "läjän tökkimiseksi" nimittämällä.

Ade kirjoitti:

Löysin el.isäni jäämistöstä Andreas Markussonin norjankielestä käännetyn kirjan "Mies, joka taisteli pimeyttä vastaan" (Otava, 1938 Helsinki).

Kirja on romaani Lars Levi Laestadiuksen elämästä ja se on "Laestadiuksen tutkijalle kirkkoherra Kristian Nissenille omistettu", kuten kirjan alkulehdillä lukee.

Kirjan 10. luvussa (ss. 79-89) kerrotaan kaunokirjallisin keinoin Laestadiuksen lapsuudesta ja hänen vanhemmistaan.

Isän juopottelun vuoksi perhe eli suuressa köyhyydessä. Jopa ruuasta oli usein pulaa. Ja juovuksissa ollessaan isä myös pahoinpiteli vaimoaan: "Isä joi rahat ja tuli kotiin ilman jauhoja ja löi äitiä juovuspäissään", kuvaa kirja (s. 84).

Rovasti Laestadiuksen isän päihdeongelma on kuitenkin toissijainen asia rovastin elämäntyön kannalta, ja siksi sitä ei varmaankaan ole Laestadius-tutkimuksissa juurikaan tuotu esiin. Mutta ei siitä ole aivan vaiettukaan.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että ikävätkään asiat eivät muutu sillä olemattomiksi, että niiden olemassaolon kieltää. Tai kieltäytyy niiden käsittelystä "läjän tökkimiseksi" nimittämällä.

Lue lisää

Mielikuvituksen tuotteet eivät sentään ole tiedon väärtejä.

Oletan edellisen kirjoittajan olevan kirjallisuuden ammattilainen, ja hänen tietolähteensä on hyvin todennäköisesti luotettavampi kuin sinun. Markku Ihoinenkaan joka on lestadiustutkija myöskin, ei tietääkseni puhu Lestadiuksen Larsin isän juopottelemisesta.

Lainaus: Seppo Lohi
Simon kirkkoherra, rovasti, TM, FT, dosentti


"Olihan Laestadius saanut jo syntymälahjanaan
"papillisia geenejä". Laestadiusten maineikas pappissuku Ruotsin eteläisessä Lapissa oli tullut tunnetuksi jo sukupolvien ajan, vaikka Lars Levin isä olikin ollut epäonninen kaivoksenjohtaja ja uudisviljelijä. Hänen esivanhempansa olivat toimineet kolmessa perättäisessä polvessa Arjeplogin seurakunnan kirkkoherroina aina siitä lähtien, kun ensimmäinen Johan Nilsson (1615-1697) oli saapunut erämaaseurakunnan sielunpaimeneksi vuonna 1662. Laestadius-suvulla oli vankat perinteet, joista Lars Levi isän ammatti oli lähinnä poikkeus. Ilman muuta nämä perinteet olivat työntämässä Lars Leviä pappisuralle.

Ade kirjoitti:

Löysin el.isäni jäämistöstä Andreas Markussonin norjankielestä käännetyn kirjan "Mies, joka taisteli pimeyttä vastaan" (Otava, 1938 Helsinki).

Kirja on romaani Lars Levi Laestadiuksen elämästä ja se on "Laestadiuksen tutkijalle kirkkoherra Kristian Nissenille omistettu", kuten kirjan alkulehdillä lukee.

Kirjan 10. luvussa (ss. 79-89) kerrotaan kaunokirjallisin keinoin Laestadiuksen lapsuudesta ja hänen vanhemmistaan.

Isän juopottelun vuoksi perhe eli suuressa köyhyydessä. Jopa ruuasta oli usein pulaa. Ja juovuksissa ollessaan isä myös pahoinpiteli vaimoaan: "Isä joi rahat ja tuli kotiin ilman jauhoja ja löi äitiä juovuspäissään", kuvaa kirja (s. 84).

Rovasti Laestadiuksen isän päihdeongelma on kuitenkin toissijainen asia rovastin elämäntyön kannalta, ja siksi sitä ei varmaankaan ole Laestadius-tutkimuksissa juurikaan tuotu esiin. Mutta ei siitä ole aivan vaiettukaan.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että ikävätkään asiat eivät muutu sillä olemattomiksi, että niiden olemassaolon kieltää. Tai kieltäytyy niiden käsittelystä "läjän tökkimiseksi" nimittämällä.

Lue lisää

Markussonin kirja on romaani, eikä sen kertomus ole täysin luotettavaa.
Teoksen omistaminen Kristian Nissenille ei tietenkään vaikuta sen sisältöön.
Isä käytti viinaa, mutta alkoholistista emme tiedä mitään. On ilm. räyhännyt, tullut kotiin humalassa, mutta ovatko kaikki räyhääjät alkoholisteja? Ovatko kaikki viinaa juovat alkoholisteja? Eivät varmaankaan.
Lars Levi myös itse värittää omaa kertomustaan elämästään.

????? kirjoitti:

Mielikuvituksen tuotteet eivät sentään ole tiedon väärtejä.

Oletan edellisen kirjoittajan olevan kirjallisuuden ammattilainen, ja hänen tietolähteensä on hyvin todennäköisesti luotettavampi kuin sinun. Markku Ihoinenkaan joka on lestadiustutkija myöskin, ei tietääkseni puhu Lestadiuksen Larsin isän juopottelemisesta.

Lainaus: Seppo Lohi
Simon kirkkoherra, rovasti, TM, FT, dosentti


"Olihan Laestadius saanut jo syntymälahjanaan
"papillisia geenejä". Laestadiusten maineikas pappissuku Ruotsin eteläisessä Lapissa oli tullut tunnetuksi jo sukupolvien ajan, vaikka Lars Levin isä olikin ollut epäonninen kaivoksenjohtaja ja uudisviljelijä. Hänen esivanhempansa olivat toimineet kolmessa perättäisessä polvessa Arjeplogin seurakunnan kirkkoherroina aina siitä lähtien, kun ensimmäinen Johan Nilsson (1615-1697) oli saapunut erämaaseurakunnan sielunpaimeneksi vuonna 1662. Laestadius-suvulla oli vankat perinteet, joista Lars Levi isän ammatti oli lähinnä poikkeus. Ilman muuta nämä perinteet olivat työntämässä Lars Leviä pappisuralle.

Lue lisää

Historiantutkijakin voi erehtyä ja painottaa asioita väärin, ei se sinänsä asiaa muuta.

????? kirjoitti:

Mielikuvituksen tuotteet eivät sentään ole tiedon väärtejä.

Oletan edellisen kirjoittajan olevan kirjallisuuden ammattilainen, ja hänen tietolähteensä on hyvin todennäköisesti luotettavampi kuin sinun. Markku Ihoinenkaan joka on lestadiustutkija myöskin, ei tietääkseni puhu Lestadiuksen Larsin isän juopottelemisesta.

Lainaus: Seppo Lohi
Simon kirkkoherra, rovasti, TM, FT, dosentti


"Olihan Laestadius saanut jo syntymälahjanaan
"papillisia geenejä". Laestadiusten maineikas pappissuku Ruotsin eteläisessä Lapissa oli tullut tunnetuksi jo sukupolvien ajan, vaikka Lars Levin isä olikin ollut epäonninen kaivoksenjohtaja ja uudisviljelijä. Hänen esivanhempansa olivat toimineet kolmessa perättäisessä polvessa Arjeplogin seurakunnan kirkkoherroina aina siitä lähtien, kun ensimmäinen Johan Nilsson (1615-1697) oli saapunut erämaaseurakunnan sielunpaimeneksi vuonna 1662. Laestadius-suvulla oli vankat perinteet, joista Lars Levi isän ammatti oli lähinnä poikkeus. Ilman muuta nämä perinteet olivat työntämässä Lars Leviä pappisuralle.

Lue lisää

Sinä et näköjään arvosta lähellä rovasti Laestadiuksen aikaa elänyttä Andreas Markussonia (1891 - 1952) tiedonlähteenä, vaan enemmän vuosikymmenet myöhemmin syntynyttä ja nykyisin keski-ikäistä Markku Ihosta.

Markusson on näet voinut elinaikanaan tuntea myös ihmisiä, jotka ovat henkilökohtaisesti tunteneet 1861 kuolleen Laestadiuksen, joka oli Markussonin isoisän ikäluokkaa. Laestadiuksen tutkija, teologi Kristian Nissen, jolle romaani on omistettu, tuskin olisi hyväksynyt itselleen omistettua kirjaa, jos siinä olisi esitetty tieteelle häpeäksi olevaa vääristeltyä tietoa LLL:sta.

Internetin Laestadius-infossa sekä Markusson että Nissen noteerataan tietolähteinä kuten Ihonenkin, joka on kirjoittanut paljon lestadiolaisuudesta, mutta ei niinkään Laestadiuksesta (http://lestadiolaisuus.info).

Jos romani kirjoitetaan jonkun tietyn ihmisen elämästä, niin kyllä sen puitteiden on perustuttava faktatietoihin, vaikka mielikuvituksella onkin sitten elävöitetty eri tilannekuvia, "lihana luiden päällä".

Sitä, miksei Markku Ihonen ota esille LLL:n isän runsasta alkoholinkäyttöä voi kysyä häneltä itseltään. Itse pidän tätä asiaa täysin toisarvoisena lestadiolaisuuden kannalta. (Ehkä LLL:n isäkin monien nykyisten isien tapaan käytti alkoholia eräänlaisena omalääkkeenä elämän ankeuden keskellä, olihan hän joutunut jättämään omat opiskeluhaaveensa huoltajansa kuoltua).

lest.kirj.luken kirjoitti:

Markussonin kirja on romaani, eikä sen kertomus ole täysin luotettavaa.
Teoksen omistaminen Kristian Nissenille ei tietenkään vaikuta sen sisältöön.
Isä käytti viinaa, mutta alkoholistista emme tiedä mitään. On ilm. räyhännyt, tullut kotiin humalassa, mutta ovatko kaikki räyhääjät alkoholisteja? Ovatko kaikki viinaa juovat alkoholisteja? Eivät varmaankaan.
Lars Levi myös itse värittää omaa kertomustaan elämästään.

Lue lisää

pojan elämään paljon, joten ei sitä voi merkityksettömänä pitää! Esimerkiksi se, että LLL käytti sanoja "taivaallinen vanhin" eikä sanonut "taivaallinen isä" johtui ongelmallisesta isäsuhteesta.

Onko joku sitten alkoholisti tai ei ei minusta merkitse juurikaan, koska yhtä kauheaa on joka tapauksessa lapselle riitainen ja turvaton elämä. Jos alkoholi aiheuttaa väkivaltaisuutta ei sen käyttöä voi pitää muuna kuin ongelmana.

Kirjassa "Sydämen kristillisyys" (oliko se S.Lohen kirjoittama?) kerrotaan myös LLL:n köyhyydestä ja kuinka hän kärsi hienoina itseään pitäneiden naisten pilkasta. Olen ajatellut, että ehkä hän siksi niin ankarasti saarnasi koreutta vastaan - hän varmaan loppuikänsä inhosi ns."hienoja" naisia.

Eihän hänen puolisonsakaan ollut paremmista piireistä lähtöisin. Hän halusi, että vaimo olisi miestään alempana jotta osaisi sitten miestään kunnioittaa (Huutavan ääni korvessa).

Vanhuudessaan LLL eli sitten niin yksinkertaisesti, että häntä tapaamaan tullut ranskalainen tiedemies aivan kauhistui. Näin olen lukenut tuosta em. kirjasta. LLL oli suorastaan epäsiisti - mistä se sitten johtuikaan.

lest.kirj.luken kirjoitti:

Markussonin kirja on romaani, eikä sen kertomus ole täysin luotettavaa.
Teoksen omistaminen Kristian Nissenille ei tietenkään vaikuta sen sisältöön.
Isä käytti viinaa, mutta alkoholistista emme tiedä mitään. On ilm. räyhännyt, tullut kotiin humalassa, mutta ovatko kaikki räyhääjät alkoholisteja? Ovatko kaikki viinaa juovat alkoholisteja? Eivät varmaankaan.
Lars Levi myös itse värittää omaa kertomustaan elämästään.

Lue lisää

pillereillä vai ilman?

LLL:n isän elämä kirjoitti:

pojan elämään paljon, joten ei sitä voi merkityksettömänä pitää! Esimerkiksi se, että LLL käytti sanoja "taivaallinen vanhin" eikä sanonut "taivaallinen isä" johtui ongelmallisesta isäsuhteesta.

Onko joku sitten alkoholisti tai ei ei minusta merkitse juurikaan, koska yhtä kauheaa on joka tapauksessa lapselle riitainen ja turvaton elämä. Jos alkoholi aiheuttaa väkivaltaisuutta ei sen käyttöä voi pitää muuna kuin ongelmana.

Kirjassa "Sydämen kristillisyys" (oliko se S.Lohen kirjoittama?) kerrotaan myös LLL:n köyhyydestä ja kuinka hän kärsi hienoina itseään pitäneiden naisten pilkasta. Olen ajatellut, että ehkä hän siksi niin ankarasti saarnasi koreutta vastaan - hän varmaan loppuikänsä inhosi ns."hienoja" naisia.

Eihän hänen puolisonsakaan ollut paremmista piireistä lähtöisin. Hän halusi, että vaimo olisi miestään alempana jotta osaisi sitten miestään kunnioittaa (Huutavan ääni korvessa).

Vanhuudessaan LLL eli sitten niin yksinkertaisesti, että häntä tapaamaan tullut ranskalainen tiedemies aivan kauhistui. Näin olen lukenut tuosta em. kirjasta. LLL oli suorastaan epäsiisti - mistä se sitten johtuikaan.

Lue lisää

Taivaallinen vanhin merkitsee kai sitä, että Jumalasta hän käytti neutria ilmaisua tässä kohdassa. En näe isäsuhteella merkitystä.
Aika vaikea nääs on puhua isästä, jonka rintoja lapsi imee.
Isäsuhde ei anna vastausta tuohon alkoholismiin.
Ei kannata korostaa tuota riitaisuuttakaan. Isä oli paljon poissa kotoa rahdinajossa. Viikkokaupalla. Se on vaikuttanut isäsuhteeseen. Tullessaan kotiin oli hänellä viinaa, kun sitä rannikon kaupungeista sai. Metsäskylillä ei viinaa niinkään ollut.
Tutkimus kertoo, että LLL liioittelee viinankäytön haittaa ympäristössään.

Kuka oli ranskalainen tiedemies, joka tapasi LLL:n vanhuudessa?
Laestadius oli epäsiisti lapsesta lähtien.

täällä netissä kirjoitti:

pillereillä vai ilman?

Minä räyhään täällä pillereillä. Liikaa kahvia juotua närästää ja otan yhden 12 tunnin helpotuksen.

aivan!!!! kirjoitti:

Minä räyhään täällä pillereillä. Liikaa kahvia juotua närästää ja otan yhden 12 tunnin helpotuksen.

Minä juon noin 15 mukillista/ pv, Ei vielä närästä. Se mikä alkaa närästää on, Ruskeaksi käristetty kastike .

Ade kirjoitti:

Sinä et näköjään arvosta lähellä rovasti Laestadiuksen aikaa elänyttä Andreas Markussonia (1891 - 1952) tiedonlähteenä, vaan enemmän vuosikymmenet myöhemmin syntynyttä ja nykyisin keski-ikäistä Markku Ihosta.

Markusson on näet voinut elinaikanaan tuntea myös ihmisiä, jotka ovat henkilökohtaisesti tunteneet 1861 kuolleen Laestadiuksen, joka oli Markussonin isoisän ikäluokkaa. Laestadiuksen tutkija, teologi Kristian Nissen, jolle romaani on omistettu, tuskin olisi hyväksynyt itselleen omistettua kirjaa, jos siinä olisi esitetty tieteelle häpeäksi olevaa vääristeltyä tietoa LLL:sta.

Internetin Laestadius-infossa sekä Markusson että Nissen noteerataan tietolähteinä kuten Ihonenkin, joka on kirjoittanut paljon lestadiolaisuudesta, mutta ei niinkään Laestadiuksesta (http://lestadiolaisuus.info).

Jos romani kirjoitetaan jonkun tietyn ihmisen elämästä, niin kyllä sen puitteiden on perustuttava faktatietoihin, vaikka mielikuvituksella onkin sitten elävöitetty eri tilannekuvia, "lihana luiden päällä".

Sitä, miksei Markku Ihonen ota esille LLL:n isän runsasta alkoholinkäyttöä voi kysyä häneltä itseltään. Itse pidän tätä asiaa täysin toisarvoisena lestadiolaisuuden kannalta. (Ehkä LLL:n isäkin monien nykyisten isien tapaan käytti alkoholia eräänlaisena omalääkkeenä elämän ankeuden keskellä, olihan hän joutunut jättämään omat opiskeluhaaveensa huoltajansa kuoltua).

Lue lisää

Olen yllättynyt siitä, miten heppoisin konstein mielipiteitä perustellaan!

Se, että Markusson oli "melkein LLL:n aikalainen" ei tee hänen romaanistaan historiateosta eikä dokumenttia. Hän ei ole tavannut Laestadiuksen isää.

Ihmettelen millä konstilla hänestä saadaan "melkein aikalainen", kun hän syntyi 55 v. Laestadiuksen isän kuoleman jälkeen.


Teoksen omistaminen jollekulle ei merkitse yhtään mitään sen luotettavuuden kannalta.

Markku Ihonen on varmaan hieno mies, mutta ei varmaankaan tavannut Laestadiuksen isää.

Internet-maininnat eivät todista tässä asiassa yhtään mitään, valitettavasti.
Se, että paavi Leo X mainitaan samassa internetissä kuin Martin Luther, ei todista heidän olleen samaa mieltä vanhurskauttamisopista.

Ade kirjoitti:

Sinä et näköjään arvosta lähellä rovasti Laestadiuksen aikaa elänyttä Andreas Markussonia (1891 - 1952) tiedonlähteenä, vaan enemmän vuosikymmenet myöhemmin syntynyttä ja nykyisin keski-ikäistä Markku Ihosta.

Markusson on näet voinut elinaikanaan tuntea myös ihmisiä, jotka ovat henkilökohtaisesti tunteneet 1861 kuolleen Laestadiuksen, joka oli Markussonin isoisän ikäluokkaa. Laestadiuksen tutkija, teologi Kristian Nissen, jolle romaani on omistettu, tuskin olisi hyväksynyt itselleen omistettua kirjaa, jos siinä olisi esitetty tieteelle häpeäksi olevaa vääristeltyä tietoa LLL:sta.

Internetin Laestadius-infossa sekä Markusson että Nissen noteerataan tietolähteinä kuten Ihonenkin, joka on kirjoittanut paljon lestadiolaisuudesta, mutta ei niinkään Laestadiuksesta (http://lestadiolaisuus.info).

Jos romani kirjoitetaan jonkun tietyn ihmisen elämästä, niin kyllä sen puitteiden on perustuttava faktatietoihin, vaikka mielikuvituksella onkin sitten elävöitetty eri tilannekuvia, "lihana luiden päällä".

Sitä, miksei Markku Ihonen ota esille LLL:n isän runsasta alkoholinkäyttöä voi kysyä häneltä itseltään. Itse pidän tätä asiaa täysin toisarvoisena lestadiolaisuuden kannalta. (Ehkä LLL:n isäkin monien nykyisten isien tapaan käytti alkoholia eräänlaisena omalääkkeenä elämän ankeuden keskellä, olihan hän joutunut jättämään omat opiskeluhaaveensa huoltajansa kuoltua).

Lue lisää

Pysytäänpä asiassa, niin Lestadius kun hänen isänsäkin ovat jo edesmenneitä ihmisiä.

Ihonen on yksi Lestadiuksen elämää tutkineista, Markku Talonen on toinen. Ja monia muita.

Jahkata nyt nimettömänä jonkun toista sataa vuotta sitten kuolleen henkilön alkoholinkäytöstä internetissä???

Mikä näitä ihmisiä riivaa???

Elämäkertaa lukenut kirjoitti:

Olen yllättynyt siitä, miten heppoisin konstein mielipiteitä perustellaan!

Se, että Markusson oli "melkein LLL:n aikalainen" ei tee hänen romaanistaan historiateosta eikä dokumenttia. Hän ei ole tavannut Laestadiuksen isää.

Ihmettelen millä konstilla hänestä saadaan "melkein aikalainen", kun hän syntyi 55 v. Laestadiuksen isän kuoleman jälkeen.


Teoksen omistaminen jollekulle ei merkitse yhtään mitään sen luotettavuuden kannalta.

Markku Ihonen on varmaan hieno mies, mutta ei varmaankaan tavannut Laestadiuksen isää.

Internet-maininnat eivät todista tässä asiassa yhtään mitään, valitettavasti.
Se, että paavi Leo X mainitaan samassa internetissä kuin Martin Luther, ei todista heidän olleen samaa mieltä vanhurskauttamisopista.

Lue lisää

Ihonen on mainittu tässä avauksessa Lestadius-tutkijana. Miksi irvailet ettei hän ole tavannut Lestadiuksen isää? Sellaisesta ei ole ollut puhettakaan. Hänellä on tutkijana tietoa Lestadiuksen elämästä aikansa kirjallisuuden ja historiatietojen perusteella. - Muitakin tutkijoita voisin mainita.

Kornia jahkata toista sataa vuotta sitten kuolleen henkilön mahdollisesta alkoholinkäytöstä.

Kukaan ei mainitse August Iisaksoninkaan alkoholinkäytöstä, vaikka hän on sentään hyvin kuuluisa ja tunnettu omavanhurskauden opettaja as.lest. liikkeessä.

täällä netissä kirjoitti:

pillereillä vai ilman?

Vastaat asialliseen viestiin todellä törkeästi.

Elämäkertaa lukenut kirjoitti:

Olen yllättynyt siitä, miten heppoisin konstein mielipiteitä perustellaan!

Se, että Markusson oli "melkein LLL:n aikalainen" ei tee hänen romaanistaan historiateosta eikä dokumenttia. Hän ei ole tavannut Laestadiuksen isää.

Ihmettelen millä konstilla hänestä saadaan "melkein aikalainen", kun hän syntyi 55 v. Laestadiuksen isän kuoleman jälkeen.


Teoksen omistaminen jollekulle ei merkitse yhtään mitään sen luotettavuuden kannalta.

Markku Ihonen on varmaan hieno mies, mutta ei varmaankaan tavannut Laestadiuksen isää.

Internet-maininnat eivät todista tässä asiassa yhtään mitään, valitettavasti.
Se, että paavi Leo X mainitaan samassa internetissä kuin Martin Luther, ei todista heidän olleen samaa mieltä vanhurskauttamisopista.

Lue lisää

Minä en ole Lestadiuksen tutkija enkä aio edes ryhtyä sellaiseksi - siis kaivamaan dokumentteja, joille Markusson on kirjansa rakentanut. Valitettavasti hän on kuollut jo 56 vuotta sitten, joten häneltä itseltäänkään ei asiaa voi kysyä. Norjalaiset kirjallisuuden ja/tai Laestadiuksen tutkijat osaisivat varmaan valaista asiaa, onhan Andreas Markusson Norjassa tunnettu kirjailija.

Markussonilla ei ole mitään syytä alkaa valehdella LLL:n isästä, kun kaikki muukin, mitä hän (kunnioittavaan sävyyn) kirjoittaa, pitää monien lähteiden perusteella paikkansa.

Professori Juha Pentikäinen, joka on myös tutkinut Laestadiusta ja on julkaissut hänestä muutama vuosi sitten monipuolisen tutkimuksen.(Minulla on kirja hyllyssäni, mutta en kaiken paperipaljouden keskeltä nyt löytänyt sitä). Tässä on kuitenkin linkki, jossa Pentikäinen käsittelee Laestadiusta (päivätty 3.4.2008):

http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=344&Itemid=16

Siinä prof. Pentikäinen kirjoittaa LLL:n lapsuudesta:

//Merkille pantavaa on, että Laestadius eli keskellä useaa eri saamenkieltä puhuvaa ja ekologisesti ja etnisesti omaleimaista aluetta oppien näiden kielet ja sisäistäen niiden elämäntavat. Varhaisin lapsuus (1800-1808) Petrus-veljen kanssa kului Piitimen saamen tunturi- ja metsäsaamelaisten alueella. Jäckvikin koti oli saamelaissyntyisen äidin vastuulla; ruotsalaisen isän kiertävän ammatin ja juoppouden vuoksi äärimmäisen köyhä. Ratkaiseva muutos tapahtui 1808, jolloin perhe muutti Luulajan saamen alueelle, missä Laestadius-veljesten nuoruus kului Kvikkjokkissa velipuolen, Carl Erik Laestadiuksen pappilassa tämän kuolemaan asti (1808-1816).//

Edelleenkin olen sitä mieltä, että LLL:n isän alkoholinkäyttö on rovastin toiminnan näkökulmasta täysin sivuasia.

????? kirjoitti:

Vastaat asialliseen viestiin todellä törkeästi.

LLL:n isä herättää täällä ällistyttävän paljon tunteita.
LLL:n asenne alkoholiin saattaa olla jyrkempi sen vuoksi, että hän ja koko perhe on joutunut kärsimään isän juopottelusta.
Minusta hänellä on terveet periaatteet, kun hän on ottanut etanolia sisältäviin juomiin täysin kielteisen kannan.

????? kirjoitti:

Vastaat asialliseen viestiin todellä törkeästi.

räyhäämisistäsi ja niitähän riittää!!!!

Ade kirjoitti:

LLL:n isä herättää täällä ällistyttävän paljon tunteita.
LLL:n asenne alkoholiin saattaa olla jyrkempi sen vuoksi, että hän ja koko perhe on joutunut kärsimään isän juopottelusta.
Minusta hänellä on terveet periaatteet, kun hän on ottanut etanolia sisältäviin juomiin täysin kielteisen kannan.

Lue lisää

Ei kai LLL:n isä mitään tunteita herätä.
Onko todella niin??

Markussonin romaanin kuvaa Carl Laestadiuksen alkoholismista ehkä tuettiin liian suurin tuntein ja täysin olemattomin tosiasioin.
Se on tätä nettikirjoittelua. Siihen kyllä tottuu.
Monelle on sanomalehtiuutinenkin jumalansanaa, miksei sitten romaanikin. Kaikkeen pitää kuitenkin suhtautua kriittisesti.

Ade kirjoitti:

Minä en ole Lestadiuksen tutkija enkä aio edes ryhtyä sellaiseksi - siis kaivamaan dokumentteja, joille Markusson on kirjansa rakentanut. Valitettavasti hän on kuollut jo 56 vuotta sitten, joten häneltä itseltäänkään ei asiaa voi kysyä. Norjalaiset kirjallisuuden ja/tai Laestadiuksen tutkijat osaisivat varmaan valaista asiaa, onhan Andreas Markusson Norjassa tunnettu kirjailija.

Markussonilla ei ole mitään syytä alkaa valehdella LLL:n isästä, kun kaikki muukin, mitä hän (kunnioittavaan sävyyn) kirjoittaa, pitää monien lähteiden perusteella paikkansa.

Professori Juha Pentikäinen, joka on myös tutkinut Laestadiusta ja on julkaissut hänestä muutama vuosi sitten monipuolisen tutkimuksen.(Minulla on kirja hyllyssäni, mutta en kaiken paperipaljouden keskeltä nyt löytänyt sitä). Tässä on kuitenkin linkki, jossa Pentikäinen käsittelee Laestadiusta (päivätty 3.4.2008):

http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=344&Itemid=16

Siinä prof. Pentikäinen kirjoittaa LLL:n lapsuudesta:

//Merkille pantavaa on, että Laestadius eli keskellä useaa eri saamenkieltä puhuvaa ja ekologisesti ja etnisesti omaleimaista aluetta oppien näiden kielet ja sisäistäen niiden elämäntavat. Varhaisin lapsuus (1800-1808) Petrus-veljen kanssa kului Piitimen saamen tunturi- ja metsäsaamelaisten alueella. Jäckvikin koti oli saamelaissyntyisen äidin vastuulla; ruotsalaisen isän kiertävän ammatin ja juoppouden vuoksi äärimmäisen köyhä. Ratkaiseva muutos tapahtui 1808, jolloin perhe muutti Luulajan saamen alueelle, missä Laestadius-veljesten nuoruus kului Kvikkjokkissa velipuolen, Carl Erik Laestadiuksen pappilassa tämän kuolemaan asti (1808-1816).//

Edelleenkin olen sitä mieltä, että LLL:n isän alkoholinkäyttö on rovastin toiminnan näkökulmasta täysin sivuasia.

Lue lisää

Käsitys Carl Laestadiuksen juoppoudesta voi olla ylikorostunut, kun Pentikäinekään ei ole saanut käyttöönsä mitään erityisiä lähteitä, mihin tuo ajatus perustuu.
Olisi hyvä tietää, mitä nuorempi veli Petrus asiasta sanoo omassa muistelmateoksessaan.

Pitäisi myös tietää, käyttikö isä viinaa enemmän kuin muut sen ajan virkamiehet. Hyvin mahdollista, ettei käyttänyt.
Emme myöskään tiedä miten tiuhaan isä käytti alkoholia. Toki hänet viinamiehenä tunnettiin.
Sitten pitäisi tietää, miten määritellään reilun viinankäytön, juoppouden, tuurijuopon ja alkoholistin ero?

Isäsuhteen muuodostumiseen on varmasti vaikuttanut isän poissaolo. Äiti oli viikkokausia yksin lasten kanssa erämaamökissä, jossa lähin naapuri oli kymmenien kilometrien päässä. Talvella ei edes voinut mennä naapuriin lumen tai järven jäälle nóusseen veden takia.

Lars Levi Laestadiuksen oma elämäkerta Huutavan Äänessä ei ole täysin luotettava.
Kaaresuannossakaan ei viina virrannut sillä tavalla, kun hän antaa ymmärtää.
Taisivat siellä juoda henkeä kohden 10% siitä, mitä suomalainen nyt.
Laestadius siis itse värittelee omaa kertomustaan. Hän on todella inhonnut juoppoja. se on varmaa.

????? kirjoitti:

Ihonen on mainittu tässä avauksessa Lestadius-tutkijana. Miksi irvailet ettei hän ole tavannut Lestadiuksen isää? Sellaisesta ei ole ollut puhettakaan. Hänellä on tutkijana tietoa Lestadiuksen elämästä aikansa kirjallisuuden ja historiatietojen perusteella. - Muitakin tutkijoita voisin mainita.

Kornia jahkata toista sataa vuotta sitten kuolleen henkilön mahdollisesta alkoholinkäytöstä.

Kukaan ei mainitse August Iisaksoninkaan alkoholinkäytöstä, vaikka hän on sentään hyvin kuuluisa ja tunnettu omavanhurskauden opettaja as.lest. liikkeessä.

Lue lisää

Irvailen sinun rääviä tapaasi käydä keskustelua.

Argumentointisi on täysin epärehellistä.
Viittaat Ihoseen, Nissenin saamaan omistukseen (!!), Markussonin elinvuosiin (!!) ja ties mihin.
Voithan sinä marssittaa tähän vaikka Hämeen ratsujääkäripataljoonan omien väitteittesi tueksi.
Tosiasia on: he eivät ole tavanneet LLL:n isää, eikä romaani kelpaa dokumentiksi, eikä toisen toiselta kopioima yleinen käsitys sinänsä ole varma tieto eli fakta.

Ade kirjoitti:

LLL:n isä herättää täällä ällistyttävän paljon tunteita.
LLL:n asenne alkoholiin saattaa olla jyrkempi sen vuoksi, että hän ja koko perhe on joutunut kärsimään isän juopottelusta.
Minusta hänellä on terveet periaatteet, kun hän on ottanut etanolia sisältäviin juomiin täysin kielteisen kannan.

Lue lisää

Ihminen ei tarvitse alkoholia, sen olen elämässäni havainnut, enkä päivääkään ole sitä katunut. Siinä opetuksessaan Lestadius on kokemukseni mukaan aivan oikeassa.

Se mikä tässä eniten askarruttaa, on lestadiolaisen liikkeen henkilöityminen hyvin kauan sitten kuolleiden henkilöiden opetusten ympärille. - Ja nimenomaan niiden opetusten TULKITSEMISIIN. Tämä ei ole tervettä uskoa, eikä Lestadiuksen itsensäkään opetusten mukaista, hän turvasi nimittäin Kristukseen, eikä itseensä.

Lestadiuksella on ollut hyviä oivalluksia ja omakohtainen usko. Uskonsa mukaisesti hän on muita opettanut. Olisi kuitenkin tärkeätä nähdä AIKUISEN IHMISEN TAVOIN Lestadius aivan tavallisena ihmisenä, EIKÄ RAKENTAA HÄNESTÄ PATSASTA JUMALAKSEEN.

Ihmiset kullakin aikakaudella elävät omaa elämäänsä ympäröivän kulttuurin keskellä, ja Jeesus on pelastava häneen uskovat synnistä kuolemasta ja perkeleen vallan alta.

Jeesuksen tilalle ei ole lupa panna kuolevaisia ihmisiä, ei eläviä, eikä kuolleita, se on raskas synti. Tässä synnissä lestadiolaisuus on rämpinyt pitkään, pahasti eksyksissä Jumalan armosta, Kristuksen sanasta, ja Jumalan anteeksiantamuksesta Jeesuksessa Kristuksessa.

Lestadiukselle tyypillisestä sarkasmista tuon ajan tavallista kirkkokansaa kohtaan on otettu oikeuksia tehdä syntiä tuomitsemalla Jumalan lapsia.
-------

Eihän Lestadius aikanaan tuominnut sen ajan uskovia, eikä hän väittänyt että vain häneen, tai juuri hänen laillaan uskovat pelastuisivat.

Nykyiset lestadiolaisliikkeen "vain me" ja "hyvä me" tulkinnat eivät ole siis Lestadiuksesta lähtöisin, vaan ihan muuta. Omavanhurskauden itsekeskeisyyden itsesäälin ylpeyden hengellisen laiskuuden omavoimaisuuden ja itsetyytyväisyyden hedelmää.

Tämä lestadiolais-liikkeen sisällä vaivaava uni on monen osalta hämmästyttävän syvää?! Mikään Jumalan sana ei kosketa, eikä mene "nautahärän vuodan" lävitse. Paljon kyllä itketään, paljon surraan ja tehdään "parannusta". Motiivina ei ole kuitenkaan halu todelliseen muutokseen ja parannukseen, joka on Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa ja syntien anteeksiantamus, - vaan syyllisyys häpeä ja itsesäälissä kieriskeleminen, joiden avulla joukkoa pidetään koossa.

Silloin on helppoa selittää omalle porukalle, että muut eivät ole oikeita uskovia koska he ovat vapaita iloisia ja onnellisia Jumalan lapseudesta, Kristuksen lahjoittamasta vanhurskaudesta ja pyhyydestä, eivätkä poraa ja valita joka sunnuntai itsesäälissä, pelossa syyllisyydessä ja hengellisessä ylpeydessä.

omista kirjoitti:

räyhäämisistäsi ja niitähän riittää!!!!

Eikö Jumalan armo ole kelvannut sinulle? Tee parannus ja usko evankeliumi, saat sinäkin syntisi anteeksi.

Kysymysmerkki esitti hyvin asiallisen huomautuksen.

------------------------- kirjoitti:

Irvailen sinun rääviä tapaasi käydä keskustelua.

Argumentointisi on täysin epärehellistä.
Viittaat Ihoseen, Nissenin saamaan omistukseen (!!), Markussonin elinvuosiin (!!) ja ties mihin.
Voithan sinä marssittaa tähän vaikka Hämeen ratsujääkäripataljoonan omien väitteittesi tueksi.
Tosiasia on: he eivät ole tavanneet LLL:n isää, eikä romaani kelpaa dokumentiksi, eikä toisen toiselta kopioima yleinen käsitys sinänsä ole varma tieto eli fakta.

Lue lisää

Mikäs räyhä-petteri täällä räksyttää, jäikö seksit illalla vähiin?

Etkö sinä erota eri nimimerkkejä toisistaan, vai miksi tuollaisia kirjoittelet?

Minun argumentointini on rehellistä, sinun sen sijaan ei, viestisi on pelkkää luuloa halksivaa asiatonta kritiikkiä ja pelkkää turhaa höpinää.

Markus-sonneista en tiedä mitään, Fergusonia (traktori) olen ajellut nuorempana. Minua ei kiinnosta pätkääkään Lestaduiksen isän elämä ja Lestadiuskin on minulle vain tavallinen ihminen heikkouksineen ja puutoksineen.

Mainitsin muutaman Lestadius-tutkijan. Ainoastaan siitä olen varma että sinun kaltaisiasi räyhä-pettereitä ei täällä tarvita.

Ade kirjoitti:

Minä en ole Lestadiuksen tutkija enkä aio edes ryhtyä sellaiseksi - siis kaivamaan dokumentteja, joille Markusson on kirjansa rakentanut. Valitettavasti hän on kuollut jo 56 vuotta sitten, joten häneltä itseltäänkään ei asiaa voi kysyä. Norjalaiset kirjallisuuden ja/tai Laestadiuksen tutkijat osaisivat varmaan valaista asiaa, onhan Andreas Markusson Norjassa tunnettu kirjailija.

Markussonilla ei ole mitään syytä alkaa valehdella LLL:n isästä, kun kaikki muukin, mitä hän (kunnioittavaan sävyyn) kirjoittaa, pitää monien lähteiden perusteella paikkansa.

Professori Juha Pentikäinen, joka on myös tutkinut Laestadiusta ja on julkaissut hänestä muutama vuosi sitten monipuolisen tutkimuksen.(Minulla on kirja hyllyssäni, mutta en kaiken paperipaljouden keskeltä nyt löytänyt sitä). Tässä on kuitenkin linkki, jossa Pentikäinen käsittelee Laestadiusta (päivätty 3.4.2008):

http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=344&Itemid=16

Siinä prof. Pentikäinen kirjoittaa LLL:n lapsuudesta:

//Merkille pantavaa on, että Laestadius eli keskellä useaa eri saamenkieltä puhuvaa ja ekologisesti ja etnisesti omaleimaista aluetta oppien näiden kielet ja sisäistäen niiden elämäntavat. Varhaisin lapsuus (1800-1808) Petrus-veljen kanssa kului Piitimen saamen tunturi- ja metsäsaamelaisten alueella. Jäckvikin koti oli saamelaissyntyisen äidin vastuulla; ruotsalaisen isän kiertävän ammatin ja juoppouden vuoksi äärimmäisen köyhä. Ratkaiseva muutos tapahtui 1808, jolloin perhe muutti Luulajan saamen alueelle, missä Laestadius-veljesten nuoruus kului Kvikkjokkissa velipuolen, Carl Erik Laestadiuksen pappilassa tämän kuolemaan asti (1808-1816).//

Edelleenkin olen sitä mieltä, että LLL:n isän alkoholinkäyttö on rovastin toiminnan näkökulmasta täysin sivuasia.

Lue lisää

Ainoastaan sillä on merkitystä että meillä itsellämme on tänään elävä usko Kristukseen, kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

Millään muulla ei ole merkitystä hengelliselle elämällemme. On ärsyttävää että aika kuluu tällä tavalla hukkaan kiistellessä merkityksettömistä asioista. Armon aika menossa ihmiset ilman Kristusta. Tämäkin aika on poissa evankeliumin julistuksesta ja johtaa tuijottamaan sellaisia asioita joilla ei ole hengellistä merkitystä.

Kirjallisuuden tutkijat ja historioitsijat saavat tällaisesta leipänsä, keskittykööt he näihin asioihin. Nykyisin netissä on paljon tutkimustietoa saatavilla hjos asia jostain syystä kiinnostaa.

niiku sanoa kirjoitti:

Käsitys Carl Laestadiuksen juoppoudesta voi olla ylikorostunut, kun Pentikäinekään ei ole saanut käyttöönsä mitään erityisiä lähteitä, mihin tuo ajatus perustuu.
Olisi hyvä tietää, mitä nuorempi veli Petrus asiasta sanoo omassa muistelmateoksessaan.

Pitäisi myös tietää, käyttikö isä viinaa enemmän kuin muut sen ajan virkamiehet. Hyvin mahdollista, ettei käyttänyt.
Emme myöskään tiedä miten tiuhaan isä käytti alkoholia. Toki hänet viinamiehenä tunnettiin.
Sitten pitäisi tietää, miten määritellään reilun viinankäytön, juoppouden, tuurijuopon ja alkoholistin ero?

Isäsuhteen muuodostumiseen on varmasti vaikuttanut isän poissaolo. Äiti oli viikkokausia yksin lasten kanssa erämaamökissä, jossa lähin naapuri oli kymmenien kilometrien päässä. Talvella ei edes voinut mennä naapuriin lumen tai järven jäälle nóusseen veden takia.

Lars Levi Laestadiuksen oma elämäkerta Huutavan Äänessä ei ole täysin luotettava.
Kaaresuannossakaan ei viina virrannut sillä tavalla, kun hän antaa ymmärtää.
Taisivat siellä juoda henkeä kohden 10% siitä, mitä suomalainen nyt.
Laestadius siis itse värittelee omaa kertomustaan. Hän on todella inhonnut juoppoja. se on varmaa.

Lue lisää

Kylläpä täällä nyt on hätä kädessä, kun Laestadiuksen isän alkoholinkäyttö on kysymyksessä, ja asia pyritään kaikin tavoin suorastaan mitätöimään ja selittämään pois.

Pentikäisen kirjasta voisi tarkistaa, mitä lähteitä hänellä on. Omaa kappalettani en nyt - kuten jo aiemmin sanoin - tähän hätään löydä, mutta varmaan kirjan löytää kirjastosta. Asiaa voisi tietysti Pentikäiseltä itseltäänkin kysyä. Minulla on se käsitys, että hän on vanhoillislestadiolainen tutkija.

Kristillisyyden kannalta sen ei pitäisi olla mikään avainkysymys, käyttikö LLL:n isä viinaa, miten paljon käytti ja ihanko juopotteli. Jos perhe elää kurjuudessa isän janon vuoksi, niin kyllä se jano liian suurta on ollut. Ja jos kaikki sen ajan virkamiehet ovat olleet yhtä persoja viinalle - juoppoja siis, niin ehkä siinä tilanteessa ei "juopon" leimaa samalla tavalla saa kuin silloin, kun tässä suhteessa eroaa muista.

Alustuksesta johtuen on LLL:n isän alkoholinkäyttö tässä keskusteluketjussa korostunut, mutta yleensähän se on aika yhdentekevä asia, joka saatetaan jossakin yhteydessä sivun mennen mainita.

Armahdettu syntinen kirjoitti:

Ainoastaan sillä on merkitystä että meillä itsellämme on tänään elävä usko Kristukseen, kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

Millään muulla ei ole merkitystä hengelliselle elämällemme. On ärsyttävää että aika kuluu tällä tavalla hukkaan kiistellessä merkityksettömistä asioista. Armon aika menossa ihmiset ilman Kristusta. Tämäkin aika on poissa evankeliumin julistuksesta ja johtaa tuijottamaan sellaisia asioita joilla ei ole hengellistä merkitystä.

Kirjallisuuden tutkijat ja historioitsijat saavat tällaisesta leipänsä, keskittykööt he näihin asioihin. Nykyisin netissä on paljon tutkimustietoa saatavilla hjos asia jostain syystä kiinnostaa.

Lue lisää

Tätähän olen koko ajan yrittänyt siinä sivussa huomautella.
Että uskon ja kristillisyyden kannalta koko keskusteluketju on sivuraiteilla.
Mutta keskusteluketjun ja siinä olevan puheenaiheen näkökulmasta "Armahdettu syntinen" on myös sivuraiteilla.
Tärkeämpää kuin se, miten paljon LLL:n isä käytti alkoholia, on tänä aikana se, miten itse otamme kantaa alkoholiin ja miten se meidän ja perheidemm elämään vaikuttaa.

Ade kirjoitti:

Kylläpä täällä nyt on hätä kädessä, kun Laestadiuksen isän alkoholinkäyttö on kysymyksessä, ja asia pyritään kaikin tavoin suorastaan mitätöimään ja selittämään pois.

Pentikäisen kirjasta voisi tarkistaa, mitä lähteitä hänellä on. Omaa kappalettani en nyt - kuten jo aiemmin sanoin - tähän hätään löydä, mutta varmaan kirjan löytää kirjastosta. Asiaa voisi tietysti Pentikäiseltä itseltäänkin kysyä. Minulla on se käsitys, että hän on vanhoillislestadiolainen tutkija.

Kristillisyyden kannalta sen ei pitäisi olla mikään avainkysymys, käyttikö LLL:n isä viinaa, miten paljon käytti ja ihanko juopotteli. Jos perhe elää kurjuudessa isän janon vuoksi, niin kyllä se jano liian suurta on ollut. Ja jos kaikki sen ajan virkamiehet ovat olleet yhtä persoja viinalle - juoppoja siis, niin ehkä siinä tilanteessa ei "juopon" leimaa samalla tavalla saa kuin silloin, kun tässä suhteessa eroaa muista.

Alustuksesta johtuen on LLL:n isän alkoholinkäyttö tässä keskusteluketjussa korostunut, mutta yleensähän se on aika yhdentekevä asia, joka saatetaan jossakin yhteydessä sivun mennen mainita.

Lue lisää

Ehkä itselläsi on hätä kädessä.

Huvikseni tässä vain suoristelen näitä väitteitä. Ne tuntuvat vain paisuvan.
Eikö kristityn pitäisi rakastaa totuutta?

Laestadiuksen perhe e i elänyt isän viinan käytön vuoksi kurjuudessa. LLL:n varhaislapsuudessa syy oli lähinnä työttömyys, jos puhutaan nykykielellä.
Eikä perhe elänyt niin kurjuudessakaan, kun isä sai viljeltäväkseen erään papinpöydän ylläpitoon kuuluneen tilan. Vanhimman pojan luota vanhemmat lähtivät kun LLL oli noin 12-vuotias ja meni kouluun. Hän näyttää hoitaneen asiansa hyvin ja eli silloisissa oloissa vanhaksi.

Nimenomaan isä opetti varhain lapsia rukoilemaan ja myös lukemaan.

Laestadiuksen suhde alkoholiin ei vuoden 1844 jälkeenkään ollut kielteinen, mutta hän luopui siitä täysin esimerkin vuoksi. Talonpojat ja lappaiset eivät olisi tietäneet, onko hänen pullossaan todella viiniä, vaiko viiniksi värjättyä arrakkia ja pirtua, jota trokarit myivät.

Armahdettu syntinen kirjoitti:

Ainoastaan sillä on merkitystä että meillä itsellämme on tänään elävä usko Kristukseen, kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

Millään muulla ei ole merkitystä hengelliselle elämällemme. On ärsyttävää että aika kuluu tällä tavalla hukkaan kiistellessä merkityksettömistä asioista. Armon aika menossa ihmiset ilman Kristusta. Tämäkin aika on poissa evankeliumin julistuksesta ja johtaa tuijottamaan sellaisia asioita joilla ei ole hengellistä merkitystä.

Kirjallisuuden tutkijat ja historioitsijat saavat tällaisesta leipänsä, keskittykööt he näihin asioihin. Nykyisin netissä on paljon tutkimustietoa saatavilla hjos asia jostain syystä kiinnostaa.

Lue lisää

Sinunhan ei ole mikään pakko kiistellä turhista asioista.
Keskustelupalstalla on korrektia oikaista virheellisiä väitteitä, jos sattuu sellaisen huomaamaan ja jos korjaaminen huvittaa.

näitä tietoja kirjoitti:

Ehkä itselläsi on hätä kädessä.

Huvikseni tässä vain suoristelen näitä väitteitä. Ne tuntuvat vain paisuvan.
Eikö kristityn pitäisi rakastaa totuutta?

Laestadiuksen perhe e i elänyt isän viinan käytön vuoksi kurjuudessa. LLL:n varhaislapsuudessa syy oli lähinnä työttömyys, jos puhutaan nykykielellä.
Eikä perhe elänyt niin kurjuudessakaan, kun isä sai viljeltäväkseen erään papinpöydän ylläpitoon kuuluneen tilan. Vanhimman pojan luota vanhemmat lähtivät kun LLL oli noin 12-vuotias ja meni kouluun. Hän näyttää hoitaneen asiansa hyvin ja eli silloisissa oloissa vanhaksi.

Nimenomaan isä opetti varhain lapsia rukoilemaan ja myös lukemaan.

Laestadiuksen suhde alkoholiin ei vuoden 1844 jälkeenkään ollut kielteinen, mutta hän luopui siitä täysin esimerkin vuoksi. Talonpojat ja lappaiset eivät olisi tietäneet, onko hänen pullossaan todella viiniä, vaiko viiniksi värjättyä arrakkia ja pirtua, jota trokarit myivät.

Lue lisää

mistä tässä nyt on kysymys!

Miksi noita käsityksiä pitää oikaista? Onko niissä jotain sellaista, millä on merkitystä tässä ajassa?

Ainakaan minun elämääni ei LLL:n elämällä ole juurikaan vaikutusta - siis millainen oli hänen elämänsä ja lapsuutensa tai suhteensa isään.

Minulla on ihan omat ongelmani :):):) Tietenkin voin pysyä keskustelun ulkopuolella, mutta kysyn kuitenkin:

Onko tässä nyt kysymys suhteesta alkoholiin?

Ja kenen etua olisi palvellut väärien tietojen levittäminen?

näitä tietoja kirjoitti:

Ehkä itselläsi on hätä kädessä.

Huvikseni tässä vain suoristelen näitä väitteitä. Ne tuntuvat vain paisuvan.
Eikö kristityn pitäisi rakastaa totuutta?

Laestadiuksen perhe e i elänyt isän viinan käytön vuoksi kurjuudessa. LLL:n varhaislapsuudessa syy oli lähinnä työttömyys, jos puhutaan nykykielellä.
Eikä perhe elänyt niin kurjuudessakaan, kun isä sai viljeltäväkseen erään papinpöydän ylläpitoon kuuluneen tilan. Vanhimman pojan luota vanhemmat lähtivät kun LLL oli noin 12-vuotias ja meni kouluun. Hän näyttää hoitaneen asiansa hyvin ja eli silloisissa oloissa vanhaksi.

Nimenomaan isä opetti varhain lapsia rukoilemaan ja myös lukemaan.

Laestadiuksen suhde alkoholiin ei vuoden 1844 jälkeenkään ollut kielteinen, mutta hän luopui siitä täysin esimerkin vuoksi. Talonpojat ja lappaiset eivät olisi tietäneet, onko hänen pullossaan todella viiniä, vaiko viiniksi värjättyä arrakkia ja pirtua, jota trokarit myivät.

Lue lisää

Minun väitteeni eivät "paisu", koska kertaan vain lukemiani lähteitä.

Heittelet itse väitteitäsi lähteitäsi mainitsematta. "Eikö Kristityn pitäsisi rakastaa totuutta?" Pitäisi.

täällä pakota kirjoitti:

Sinunhan ei ole mikään pakko kiistellä turhista asioista.
Keskustelupalstalla on korrektia oikaista virheellisiä väitteitä, jos sattuu sellaisen huomaamaan ja jos korjaaminen huvittaa.

Lue lisää

Jeesuksesta minä täällä todistan että ihmiset pelastuisivat. Se että minut leimataan lähes jokaiseksi nimimerkiksi, ei johdu minusta.

Ade kirjoitti:

Minun väitteeni eivät "paisu", koska kertaan vain lukemiani lähteitä.

Heittelet itse väitteitäsi lähteitäsi mainitsematta. "Eikö Kristityn pitäsisi rakastaa totuutta?" Pitäisi.

Lue lisää

Olet esittänyt omia käsityksiäsi.
Lähdetodistelu kuuluu yleensä sille, joka esittää väitteen.
Vastakkainen mielipide ei tarvitse todistelua, koska siihen riittää se, että esitettyä väitettä tukevaa todistetta ei ole.

Voidaan sanoa esimerkiksi, että Laestadius kävi Saksassa, koska siinä ja siinä teoksessa sanottiin niin. Näinhän on sanottukin.
Vastakkaisen mielipiteen taakse ei tarvita mitään lähdetietoa. Riittää kun toteaa, etteivät käytettävissä olevat tiedot tue tätä käsitystä, sen täytyy olla väärinkäsitys.

mutta en käsitä kirjoitti:

mistä tässä nyt on kysymys!

Miksi noita käsityksiä pitää oikaista? Onko niissä jotain sellaista, millä on merkitystä tässä ajassa?

Ainakaan minun elämääni ei LLL:n elämällä ole juurikaan vaikutusta - siis millainen oli hänen elämänsä ja lapsuutensa tai suhteensa isään.

Minulla on ihan omat ongelmani :):):) Tietenkin voin pysyä keskustelun ulkopuolella, mutta kysyn kuitenkin:

Onko tässä nyt kysymys suhteesta alkoholiin?

Ja kenen etua olisi palvellut väärien tietojen levittäminen?

Lue lisää

Kukaan ei todellakaan vaadi sinua käsittämään enemmän kuin kykenet käsittämään.

Armahdettu syntinen kirjoitti:

Jeesuksesta minä täällä todistan että ihmiset pelastuisivat. Se että minut leimataan lähes jokaiseksi nimimerkiksi, ei johdu minusta.

nimimerkkiä jatkuvalla syötöllä,puhetyyliäsi ei voi olla tunnistamatta jos on lukenut "keskustelujasi"... : -))))))))))))))

ei mene noin kirjoitti:

Olet esittänyt omia käsityksiäsi.
Lähdetodistelu kuuluu yleensä sille, joka esittää väitteen.
Vastakkainen mielipide ei tarvitse todistelua, koska siihen riittää se, että esitettyä väitettä tukevaa todistetta ei ole.

Voidaan sanoa esimerkiksi, että Laestadius kävi Saksassa, koska siinä ja siinä teoksessa sanottiin niin. Näinhän on sanottukin.
Vastakkaisen mielipiteen taakse ei tarvita mitään lähdetietoa. Riittää kun toteaa, etteivät käytettävissä olevat tiedot tue tätä käsitystä, sen täytyy olla väärinkäsitys.

Lue lisää

Minua alkoi oikein kiinnostaa, kävikö Laestadius Saksassa. Muistin näet, että hänet nimitettiin kasviteiteellisistä ansioistaan vuonna 1841 Ranskan kunnialegioonan ritariksi.

Jos olisin saanut selville, että Laestadius olisi sen vuoksi käynyt Ranskassa, olisi ollut mahdollista, jopa todennäköistä, että hän olisi mennyt sinne manner-Euroopan kautta ja siten Saksan läpi, koska lentokoneita ei oltu vielä keksitty.

Mutta en löytänyt internetistä mainintaa Ranskassa käynnistä. Joten Saksan kanssa on sama juttu: tuskin hän Saksassakaan on käynyt, edes hevosilla läpi ajaen.

Minua ei kiinnosta, kenelle jokin lähdetodistelu sovitusti kuuluu, vaan ainostaan se, mikä on asian oikea laita. Minulle lähteet ovat merkityksellisiä. Jos lähteesi ovat omien toiveidesi sanelemia, niin pidä lähteesi ja uskosi ja elä onnellisena, en häiritse. Kaltaisiasi ihmisiä on paljon.

Ade kirjoitti:

Minua alkoi oikein kiinnostaa, kävikö Laestadius Saksassa. Muistin näet, että hänet nimitettiin kasviteiteellisistä ansioistaan vuonna 1841 Ranskan kunnialegioonan ritariksi.

Jos olisin saanut selville, että Laestadius olisi sen vuoksi käynyt Ranskassa, olisi ollut mahdollista, jopa todennäköistä, että hän olisi mennyt sinne manner-Euroopan kautta ja siten Saksan läpi, koska lentokoneita ei oltu vielä keksitty.

Mutta en löytänyt internetistä mainintaa Ranskassa käynnistä. Joten Saksan kanssa on sama juttu: tuskin hän Saksassakaan on käynyt, edes hevosilla läpi ajaen.

Minua ei kiinnosta, kenelle jokin lähdetodistelu sovitusti kuuluu, vaan ainostaan se, mikä on asian oikea laita. Minulle lähteet ovat merkityksellisiä. Jos lähteesi ovat omien toiveidesi sanelemia, niin pidä lähteesi ja uskosi ja elä onnellisena, en häiritse. Kaltaisiasi ihmisiä on paljon.

Lue lisää

Et ole ymmärtänyt, mihin lähteitä ja todistelua tarvitaan ja mihin ei tarvita.
Koetin tuossa esimerkillä selittää.

voit jättää väliin kirjoitti:

Kukaan ei todellakaan vaadi sinua käsittämään enemmän kuin kykenet käsittämään.

ystävällisyydestäsi!

Tämä palsta suorastaan huokuu empatiaa...

vaihtelet kirjoitti:

nimimerkkiä jatkuvalla syötöllä,puhetyyliäsi ei voi olla tunnistamatta jos on lukenut "keskustelujasi"... : -))))))))))))))

Naruun olet mennyt sinäkin luuloinesi.

Se on sinun ongelmasi, täällä kun puhutaan asioista, ei kirjoittajista. Monesti olen havainnut että ihmiset joilla ei ole mitään asiaa jahkaavat sitä kieli pitkällä kuin sudet, kuka minkin viestin on heidän mielestään kirjoittanut.

Ja sitten kun jokin itseltä kielletty piilossa elävä asia koskettaa sisintä (haavaa), se synnyttää vihan, niin sitten nämä reuhupetterit kirjoittelevat sellaisia viestejä ettei kenenkään uskoa tunnustavan luulisi kehtaavan sellaisia kirjoittaa.

Ette huomaa kuinka teette itsestänne näillä menetelmillä naurunalaisia.

Ade kirjoitti:

Minua alkoi oikein kiinnostaa, kävikö Laestadius Saksassa. Muistin näet, että hänet nimitettiin kasviteiteellisistä ansioistaan vuonna 1841 Ranskan kunnialegioonan ritariksi.

Jos olisin saanut selville, että Laestadius olisi sen vuoksi käynyt Ranskassa, olisi ollut mahdollista, jopa todennäköistä, että hän olisi mennyt sinne manner-Euroopan kautta ja siten Saksan läpi, koska lentokoneita ei oltu vielä keksitty.

Mutta en löytänyt internetistä mainintaa Ranskassa käynnistä. Joten Saksan kanssa on sama juttu: tuskin hän Saksassakaan on käynyt, edes hevosilla läpi ajaen.

Minua ei kiinnosta, kenelle jokin lähdetodistelu sovitusti kuuluu, vaan ainostaan se, mikä on asian oikea laita. Minulle lähteet ovat merkityksellisiä. Jos lähteesi ovat omien toiveidesi sanelemia, niin pidä lähteesi ja uskosi ja elä onnellisena, en häiritse. Kaltaisiasi ihmisiä on paljon.

Lue lisää

En nyt käy luettelemaan mutta paljon perätöntä tietoa liikkuu Lestadiuksesta. Hänestä yritetään edelleenkin tehdä Jumal-olentoa monenlaisilla mystisillä tarinoilla.

Yhtä tärkeätä kun on rukoilla sitä että Jumala tekisi ihmisistä uskovia, on rukoilla että Jumala teksi uskovista ihmisiä. Mikään ei ole suurempaa petosta kun alkaa uskottelemaan ihmisryhmiä erehtymättömillä ihmisillä. Jeesus on erehtymätön, hän on Heerra seurakunnassa, hän on tie totuus ja elämä meille erehtyville syntisille. Aivan samanlainen erehtyvä ihminen oli Lestadiuskin. Ja heikkoja erehtyviä ihmisiä ovat olleet ja edelleen ovat kaikki hänen nimeään kantavan liikkeen vastuunkantajat ja sanankuulijatkin.

Jos Kristus ohitetaan seurakunnassa, niin siinä käy aina samalla tavalla, kun lestadiolaisliikkeessä on käynyt monen monta kertaa liikkeen historian aikana. Rakkaus loppuu, sananjulistajat julistavat kukin omaan pussiinsa ja nälkiintyneet lampaat hajaantuvat taas jonkun joukosta valikoituneen kellokkaan perässä ruokaa etsimään. Jeesuksessa on kaikki, ja sananjulistajat on asetettu julistamaan Jeesusta Kristusta syntisten pelastukseksi.

Aviaton kirjoitti:

En nyt käy luettelemaan mutta paljon perätöntä tietoa liikkuu Lestadiuksesta. Hänestä yritetään edelleenkin tehdä Jumal-olentoa monenlaisilla mystisillä tarinoilla.

Yhtä tärkeätä kun on rukoilla sitä että Jumala tekisi ihmisistä uskovia, on rukoilla että Jumala teksi uskovista ihmisiä. Mikään ei ole suurempaa petosta kun alkaa uskottelemaan ihmisryhmiä erehtymättömillä ihmisillä. Jeesus on erehtymätön, hän on Heerra seurakunnassa, hän on tie totuus ja elämä meille erehtyville syntisille. Aivan samanlainen erehtyvä ihminen oli Lestadiuskin. Ja heikkoja erehtyviä ihmisiä ovat olleet ja edelleen ovat kaikki hänen nimeään kantavan liikkeen vastuunkantajat ja sanankuulijatkin.

Jos Kristus ohitetaan seurakunnassa, niin siinä käy aina samalla tavalla, kun lestadiolaisliikkeessä on käynyt monen monta kertaa liikkeen historian aikana. Rakkaus loppuu, sananjulistajat julistavat kukin omaan pussiinsa ja nälkiintyneet lampaat hajaantuvat taas jonkun joukosta valikoituneen kellokkaan perässä ruokaa etsimään. Jeesuksessa on kaikki, ja sananjulistajat on asetettu julistamaan Jeesusta Kristusta syntisten pelastukseksi.

Lue lisää

Näin se pakkaa olemaan.

Armahdettu syntinen kirjoitti:

Naruun olet mennyt sinäkin luuloinesi.

Se on sinun ongelmasi, täällä kun puhutaan asioista, ei kirjoittajista. Monesti olen havainnut että ihmiset joilla ei ole mitään asiaa jahkaavat sitä kieli pitkällä kuin sudet, kuka minkin viestin on heidän mielestään kirjoittanut.

Ja sitten kun jokin itseltä kielletty piilossa elävä asia koskettaa sisintä (haavaa), se synnyttää vihan, niin sitten nämä reuhupetterit kirjoittelevat sellaisia viestejä ettei kenenkään uskoa tunnustavan luulisi kehtaavan sellaisia kirjoittaa.

Ette huomaa kuinka teette itsestänne näillä menetelmillä naurunalaisia.

Lue lisää

ku olevvaa tämmöne kansammiäs, ni huvittas tiätää, mikä semmone kiälletty asia o ku tääl ruppee pistämään. voisiksää yhre mainita kummmää emmuute ymmärrä.

mutta ei ihan kuitenkaan kirjoitti:

Et ole ymmärtänyt, mihin lähteitä ja todistelua tarvitaan ja mihin ei tarvita.
Koetin tuossa esimerkillä selittää.

On kiinnostavaa omata suurin piirtein oikeaa tietoa toiveajattelun sijaan. Haluan verrata eri lähteitä, ja jos niistä saatu tieto on ristiriitaista tai erilaista, arvioida asioita mielessäni intuitiota apuna käyttäen.

Laestadiuksen isästä voi toki painottaa muitakin asioita, kuten teetkin, ja ohittaa alkoholinkäyttö - oli se miten häiritsevää hyvänsä. Kysymys on siten näkökulman valinnasta.

Kun joku ihminen nykyisinkin leimataan "juopoksi", häntä aletaan helposti katsoa vain tämän leiman läpi ja hänen muut ominaisuutensa jäävät vähemmälle huomiolle tai kokonaan huomiotta.

Ade kirjoitti:

On kiinnostavaa omata suurin piirtein oikeaa tietoa toiveajattelun sijaan. Haluan verrata eri lähteitä, ja jos niistä saatu tieto on ristiriitaista tai erilaista, arvioida asioita mielessäni intuitiota apuna käyttäen.

Laestadiuksen isästä voi toki painottaa muitakin asioita, kuten teetkin, ja ohittaa alkoholinkäyttö - oli se miten häiritsevää hyvänsä. Kysymys on siten näkökulman valinnasta.

Kun joku ihminen nykyisinkin leimataan "juopoksi", häntä aletaan helposti katsoa vain tämän leiman läpi ja hänen muut ominaisuutensa jäävät vähemmälle huomiolle tai kokonaan huomiotta.

Lue lisää

Historia perustaa ittensä tosiasioihin, ei tunnelmiin.
Romaanit ja tutkimukset eivät ole alkuperäislähteitä, vaan niitten pitäisi perustaa ittensä niihin. Sitä ne eivät aina tee.
Kenestäkään ei tartte tehrä hirviötä vaan sen takia, että viina on paha asia.
Kaikki juopot eivät ole alkoholisteja eiväkkä kaikki viinamiehet ole juoppoja. Muistelmateos ei ole koskaan kelvannut vakavasti otettavaksi historiaksi. Se koskee Lestaatiustaki.

maalt kirjoitti:

ku olevvaa tämmöne kansammiäs, ni huvittas tiätää, mikä semmone kiälletty asia o ku tääl ruppee pistämään. voisiksää yhre mainita kummmää emmuute ymmärrä.

Olet siis aivan kipsissä ja itseäsi paossa? Näinhän se useimmilla on alkutilanne.

Omia piilossa olevia fasadeja ja tunnelukkoja pitää alkaa tutkimaan ensiksi ammattiauttajien kanssa ja vertaisryhmissä. Se on vuosikymmenien aktiivisen rohkean työskentelyn takana, mutta totisesti kannattaa. Kun oppii tuntemaan itseään, avautuu tie muidenkin ymmärtämiselle.

Armahdettu syntinen kirjoitti:

Olet siis aivan kipsissä ja itseäsi paossa? Näinhän se useimmilla on alkutilanne.

Omia piilossa olevia fasadeja ja tunnelukkoja pitää alkaa tutkimaan ensiksi ammattiauttajien kanssa ja vertaisryhmissä. Se on vuosikymmenien aktiivisen rohkean työskentelyn takana, mutta totisesti kannattaa. Kun oppii tuntemaan itseään, avautuu tie muidenkin ymmärtämiselle.

Lue lisää

vastaukses on ihan mettässä kysymykseen nähden.

jo viisi kirjoitti:

vastaukses on ihan mettässä kysymykseen nähden.

Enemmistö on sinun kaltaisiasi, kärsikää vain rauhassanne, ei Jeesus pakota ketään paranemaan.

näitä tietoja kirjoitti:

Ehkä itselläsi on hätä kädessä.

Huvikseni tässä vain suoristelen näitä väitteitä. Ne tuntuvat vain paisuvan.
Eikö kristityn pitäisi rakastaa totuutta?

Laestadiuksen perhe e i elänyt isän viinan käytön vuoksi kurjuudessa. LLL:n varhaislapsuudessa syy oli lähinnä työttömyys, jos puhutaan nykykielellä.
Eikä perhe elänyt niin kurjuudessakaan, kun isä sai viljeltäväkseen erään papinpöydän ylläpitoon kuuluneen tilan. Vanhimman pojan luota vanhemmat lähtivät kun LLL oli noin 12-vuotias ja meni kouluun. Hän näyttää hoitaneen asiansa hyvin ja eli silloisissa oloissa vanhaksi.

Nimenomaan isä opetti varhain lapsia rukoilemaan ja myös lukemaan.

Laestadiuksen suhde alkoholiin ei vuoden 1844 jälkeenkään ollut kielteinen, mutta hän luopui siitä täysin esimerkin vuoksi. Talonpojat ja lappaiset eivät olisi tietäneet, onko hänen pullossaan todella viiniä, vaiko viiniksi värjättyä arrakkia ja pirtua, jota trokarit myivät.

Lue lisää

Minulle on tarttunut muistiin LLL:n saarnoista jotenkin huvittava ilmaisu, miten "riettaalle tulee hätä käteen".
Toisaalta minua on ihmetyttänyt jonkinlainen ihannoiva suhtautuminen rovasti Laestadiukseen, minkä seurauksena sellaista inhimillistä ongelmaa kuin isän alkoholiriippuvuutta ei voida myöntää. Eihän se kumoa sitä, että tämä pappissuvun vesa on voinut ajoittain olla myös hyvä isä, joka on opettanut lapsiaan muun muassa rukoilemaan.

Mitä LLL:n isän työttömyyteen tulee, niin nykyisinkin ovat juuri viinamäen miehet niitä, joiden on vaikea työllistyä toisen palveluksessa ja jotka saavat helposti lopputilejä. Mikä siis on syy ja mikä seuraus?

Jos on tila, jota viljellä, niin siinä ei perhe ole enää samalla tavalla isästä riippuvainen, vaan perheen muutkin jäsenet voivat osallistua viljelemiseen.

Armahdettu syntinen kirjoitti:

Enemmistö on sinun kaltaisiasi, kärsikää vain rauhassanne, ei Jeesus pakota ketään paranemaan.

Onha mie täss kärsiny, mut silti sie vastaat puutheinää ja väärää kysmyksee.

Ade kirjoitti:

Minulle on tarttunut muistiin LLL:n saarnoista jotenkin huvittava ilmaisu, miten "riettaalle tulee hätä käteen".
Toisaalta minua on ihmetyttänyt jonkinlainen ihannoiva suhtautuminen rovasti Laestadiukseen, minkä seurauksena sellaista inhimillistä ongelmaa kuin isän alkoholiriippuvuutta ei voida myöntää. Eihän se kumoa sitä, että tämä pappissuvun vesa on voinut ajoittain olla myös hyvä isä, joka on opettanut lapsiaan muun muassa rukoilemaan.

Mitä LLL:n isän työttömyyteen tulee, niin nykyisinkin ovat juuri viinamäen miehet niitä, joiden on vaikea työllistyä toisen palveluksessa ja jotka saavat helposti lopputilejä. Mikä siis on syy ja mikä seuraus?

Jos on tila, jota viljellä, niin siinä ei perhe ole enää samalla tavalla isästä riippuvainen, vaan perheen muutkin jäsenet voivat osallistua viljelemiseen.

Lue lisää

Ei ole sellaista tietoa, että LLL:n isä olisi ollut alkoholisti.
Ei ole sellaista tietoa, että perhe olisi elänyt kurjuudessa isän viinankäytön takia.
Ei ole sellaista tietoa, että isä olisi ollut työttömänä viinankäyttönsä takia.

virhetietoja kirjoitti:

Ei ole sellaista tietoa, että LLL:n isä olisi ollut alkoholisti.
Ei ole sellaista tietoa, että perhe olisi elänyt kurjuudessa isän viinankäytön takia.
Ei ole sellaista tietoa, että isä olisi ollut työttömänä viinankäyttönsä takia.

Lue lisää

Se, että sinulla ei jotakin tietoa ole - tai et usko, siis ota vastaan, lukemaasi tai kuulemaasi, ei tarkoita sitä, ettei sitä tietoa missään olisi.

Jos LLL:n isä on ostanut perheen ruokarahoilla päihteitä, niin se on ollut nälkäisen perheen ongelma, ei minun. Ja jos isän jano on ollut niin suurta, että perhe on saanut olla vaikka nälissään, kunhan itsellä on ollut juotavaa, niin kyllä semmoista janoa on ollut tapana kutsua juoppoudeksi.

Itse asiassa minulle on aika yhdentekevää, minkälaisia sukulaisia puutteineen kaikkineen Laestadiuksella on ollut.

Joskus opiskeluaikana tosin, vuosikymmeniä sitten, tutustuttuani Mc Cord -pariskunnan kirjaan alkoholismin lähteistä pohdin juoppoisien poikien identiteettiä - ja silloin myös LLL:n.

Monet ns. tavalliset el.kristityt lienevät minun laillani muodostaneet käsityksensä Lestadiuksesta ja hänen kasvuympäristöstään paitsi saarnojen niin myös lukemiensa kaunokirjallisten tekstien perusteella. Kotonani ollut ja nyt minulla oleva Andreas Markussonin romaani (1938) kiersi aikoinaan luettavana monilla el.kristityillä, joita se kiinnosti ja joille sitä lainasimme.

Kun käsitykset vuosikymmenten saatossa oikein juurtuvat, niin tule siinä sitten bessrwisserinä väittämään jotakin muuta.

Mistähän tämän keskusteluketjun aloittaja on muuten saanut sen käsityksen, että LLL:n isä oli ollut juoppo? Hänhän ei myöskään kerro lähdettään.

Ade kirjoitti:

Se, että sinulla ei jotakin tietoa ole - tai et usko, siis ota vastaan, lukemaasi tai kuulemaasi, ei tarkoita sitä, ettei sitä tietoa missään olisi.

Jos LLL:n isä on ostanut perheen ruokarahoilla päihteitä, niin se on ollut nälkäisen perheen ongelma, ei minun. Ja jos isän jano on ollut niin suurta, että perhe on saanut olla vaikka nälissään, kunhan itsellä on ollut juotavaa, niin kyllä semmoista janoa on ollut tapana kutsua juoppoudeksi.

Itse asiassa minulle on aika yhdentekevää, minkälaisia sukulaisia puutteineen kaikkineen Laestadiuksella on ollut.

Joskus opiskeluaikana tosin, vuosikymmeniä sitten, tutustuttuani Mc Cord -pariskunnan kirjaan alkoholismin lähteistä pohdin juoppoisien poikien identiteettiä - ja silloin myös LLL:n.

Monet ns. tavalliset el.kristityt lienevät minun laillani muodostaneet käsityksensä Lestadiuksesta ja hänen kasvuympäristöstään paitsi saarnojen niin myös lukemiensa kaunokirjallisten tekstien perusteella. Kotonani ollut ja nyt minulla oleva Andreas Markussonin romaani (1938) kiersi aikoinaan luettavana monilla el.kristityillä, joita se kiinnosti ja joille sitä lainasimme.

Kun käsitykset vuosikymmenten saatossa oikein juurtuvat, niin tule siinä sitten bessrwisserinä väittämään jotakin muuta.

Mistähän tämän keskusteluketjun aloittaja on muuten saanut sen käsityksen, että LLL:n isä oli ollut juoppo? Hänhän ei myöskään kerro lähdettään.

Lue lisää

Rähjää vapaasti jos se sua helpottaa.

Halusin vain korjata noita sun esittämiä virhetietoja.
Nyt ei kannata enää paljoa korjata, kun olet mennyt tapasi mukaan keksimään juttuja omasta päästäsi.
Moi!

????? kirjoitti:

Mielikuvituksen tuotteet eivät sentään ole tiedon väärtejä.

Oletan edellisen kirjoittajan olevan kirjallisuuden ammattilainen, ja hänen tietolähteensä on hyvin todennäköisesti luotettavampi kuin sinun. Markku Ihoinenkaan joka on lestadiustutkija myöskin, ei tietääkseni puhu Lestadiuksen Larsin isän juopottelemisesta.

Lainaus: Seppo Lohi
Simon kirkkoherra, rovasti, TM, FT, dosentti


"Olihan Laestadius saanut jo syntymälahjanaan
"papillisia geenejä". Laestadiusten maineikas pappissuku Ruotsin eteläisessä Lapissa oli tullut tunnetuksi jo sukupolvien ajan, vaikka Lars Levin isä olikin ollut epäonninen kaivoksenjohtaja ja uudisviljelijä. Hänen esivanhempansa olivat toimineet kolmessa perättäisessä polvessa Arjeplogin seurakunnan kirkkoherroina aina siitä lähtien, kun ensimmäinen Johan Nilsson (1615-1697) oli saapunut erämaaseurakunnan sielunpaimeneksi vuonna 1662. Laestadius-suvulla oli vankat perinteet, joista Lars Levi isän ammatti oli lähinnä poikkeus. Ilman muuta nämä perinteet olivat työntämässä Lars Leviä pappisuralle.

Lue lisää

Tässä huomaa kuinka tittelit ja liperit ratkaisevat ja kääntävät ylös alas taivaallisen totuuden mustakaapuisten kauhtanoitten hikisiin liiveihin.
Tutkii enemmän luulee vähemmän.

mut koeta lukkee kirjoitti:

Onha mie täss kärsiny, mut silti sie vastaat puutheinää ja väärää kysmyksee.

Ihminen joka on lukossa ja lähellä häntä sitovaa "virtahepoa", torjuu kaiken avun.
Ammattiapua tarvittaisiin kipeästi sinunkin tapauksessasi. Mutta kuten sanottu Jumala ei tee mitään väkisin.

Anab kirjoitti:

Tässä huomaa kuinka tittelit ja liperit ratkaisevat ja kääntävät ylös alas taivaallisen totuuden mustakaapuisten kauhtanoitten hikisiin liiveihin.
Tutkii enemmän luulee vähemmän.

Lue lisää

Anteeksi, mikä taivaallinen totuus on kääntynyt?
En ymmärrä kirjoitustasi.

noita virhetietoja kirjoitti:

Rähjää vapaasti jos se sua helpottaa.

Halusin vain korjata noita sun esittämiä virhetietoja.
Nyt ei kannata enää paljoa korjata, kun olet mennyt tapasi mukaan keksimään juttuja omasta päästäsi.
Moi!

Lue lisää

Mistä tiedät, että ne ovat virheitä?
Jos et edes kerro lähteitäsi, niin miten voin arvioida oikaisujasi, etteivät ne ole pelkkää todeksi kuvittelemaasi toiveajattelua? Semmoiseenkin olen joskus törmännyt.
En myöskään kannata jesuiittamoraalia, jossa tarkoitus pyhittää keinot.

Ade kirjoitti:

Mistä tiedät, että ne ovat virheitä?
Jos et edes kerro lähteitäsi, niin miten voin arvioida oikaisujasi, etteivät ne ole pelkkää todeksi kuvittelemaasi toiveajattelua? Semmoiseenkin olen joskus törmännyt.
En myöskään kannata jesuiittamoraalia, jossa tarkoitus pyhittää keinot.

Lue lisää

Kelaat turhaan asiaa, ku se o sulle jo pari kertaa hyvi selitetty. lue sieltä ylempää. todistustaakkahan o sulla.

väsyttävää!! kirjoitti:

Kelaat turhaan asiaa, ku se o sulle jo pari kertaa hyvi selitetty. lue sieltä ylempää. todistustaakkahan o sulla.

Huomasit varmaan, että viestiketjun aloittaja nimenomaan puhui Lestadiuksesta "alkoholistin poikana", eikä hänkään - sinun laillasi - kertonut lähdettään.
Teidän kahdenko ei tarvitse kertoa lähteitään, vaan vain minun, jonka eri lähteistä saama tieto käy yksiin ketjun aloittajan esittämän väitteen kanssa? Vain minullako on "todistustaakka"? Heh.

Ade kirjoitti:

Huomasit varmaan, että viestiketjun aloittaja nimenomaan puhui Lestadiuksesta "alkoholistin poikana", eikä hänkään - sinun laillasi - kertonut lähdettään.
Teidän kahdenko ei tarvitse kertoa lähteitään, vaan vain minun, jonka eri lähteistä saama tieto käy yksiin ketjun aloittajan esittämän väitteen kanssa? Vain minullako on "todistustaakka"? Heh.

Lue lisää

Mielestäni edellinen kirjoittaja on oikeassa.
Sinulla on tiedonjulkistajana raskas taakka todistaa julkisuudessa esittämäsi väitteet todeksi.

Jos väitetään ketä hyvänsä nimeltä mainiten internetissä alkoholistiksi, niin kyllä siihen tarvitaan todella vahvat ja pitävät todisteet.

Vetoaminen johonkin edesmenneeseen kirjailijaan, ei riitä alkuunkaan perusteluksi tuollaisille väitteille.

Ade kirjoitti:

Huomasit varmaan, että viestiketjun aloittaja nimenomaan puhui Lestadiuksesta "alkoholistin poikana", eikä hänkään - sinun laillasi - kertonut lähdettään.
Teidän kahdenko ei tarvitse kertoa lähteitään, vaan vain minun, jonka eri lähteistä saama tieto käy yksiin ketjun aloittajan esittämän väitteen kanssa? Vain minullako on "todistustaakka"? Heh.

Lue lisää

Sille ei voi sitten mitään, jos et mitään suostu lukemaan etkä lukemaasi ymmärtämään.
Mitään todisteita ei tarvitse esittämään ja todistamaan ei mitään. Etkö sitä asiaa ymmärrä?

Alkuperäinen kysymys oli ihan hyvä, eikä sinusta sitten ollut sen jutun selittäjäksi.

Jos kaikki lestadiolaiset menee noin helppoon, en ihmettele yhtään.

Kannattaa tällaisten selitysten kanssa pysyä vain vl seuroissa.

Kun et yritäkkään muuta kuin vl-papiksi niin etköhän pärjää tästä eteenpäinkin.

ei ihme kirjoitti:

Alkuperäinen kysymys oli ihan hyvä, eikä sinusta sitten ollut sen jutun selittäjäksi.

Jos kaikki lestadiolaiset menee noin helppoon, en ihmettele yhtään.

Kannattaa tällaisten selitysten kanssa pysyä vain vl seuroissa.

Kun et yritäkkään muuta kuin vl-papiksi niin etköhän pärjää tästä eteenpäinkin.

Lue lisää

Kiusaukseen asti . Mutta Es/Lesta olen .

Sanot, että Jumala loi KAIKEN sanalla kuudessa päivässä. Tuo yleinen käsitys ja usein käytetty sanonta ei aivan vastaa Raamatun omaa ilmoitusta luomistapahtumista.
Kaiken muun, paitsi ihmisen, Jumala loi luovan sanansa voimalla, mutta ihmisen osalta sanotaan alkutekstissäkin, että Jumala otti tomun maasta ja TEKI ( muovasi ) siitä ihmisen.Hän ei siis sanonut, että tulkoon ihminen, kuten tapahtui kaiken muun kohdalla luovan sanan voimasta, kun sanotaan, että tapahtui niin. Mutta koko jumaluuden olemus, Isä, Poika ja PH keskustelivat keskenänsä sanoen: Tehkäämme ihminen... Näin oli siis Aadamin alku Jumalan työ. Ja sanotaan, että kun Jumala katseli KÄTTENSÄ TÖITÄ, näki Hän kaiken sangen hyväksi.Tämän ajatuksen vahvistaa myös apostoli Paavali, sanoessaan, että "me olemme siis Hänen TEKONSA, luodut Kristuksessa kaikkinaisiin hyviin töihin"!

Pysytään Sanassa kirjoitti:

Sanot, että Jumala loi KAIKEN sanalla kuudessa päivässä. Tuo yleinen käsitys ja usein käytetty sanonta ei aivan vastaa Raamatun omaa ilmoitusta luomistapahtumista.
Kaiken muun, paitsi ihmisen, Jumala loi luovan sanansa voimalla, mutta ihmisen osalta sanotaan alkutekstissäkin, että Jumala otti tomun maasta ja TEKI ( muovasi ) siitä ihmisen.Hän ei siis sanonut, että tulkoon ihminen, kuten tapahtui kaiken muun kohdalla luovan sanan voimasta, kun sanotaan, että tapahtui niin. Mutta koko jumaluuden olemus, Isä, Poika ja PH keskustelivat keskenänsä sanoen: Tehkäämme ihminen... Näin oli siis Aadamin alku Jumalan työ. Ja sanotaan, että kun Jumala katseli KÄTTENSÄ TÖITÄ, näki Hän kaiken sangen hyväksi.Tämän ajatuksen vahvistaa myös apostoli Paavali, sanoessaan, että "me olemme siis Hänen TEKONSA, luodut Kristuksessa kaikkinaisiin hyviin töihin"!

Lue lisää

Joo, mutt universumikin on hänen tekonsa, ei siinä mitään eroa ihmiseen ole siinä suhteessa.

Tätä ei pitäisi ehkä sanoa ääneen, että minua on kovasti huvittanut Vihnen napakka vastaus. Hyvin sanottu.

Se on ainoa oikea kysymys.

Jumala on luonut aikojen alussa ihmiset lisääntymiskykyisiksi ja nyt maailmassa on yli 6 miljardia ihmistä, siis riittävästi, eikö totta?.

Melko pian ilmasto muuttuu niin kuumaksi että kaikki elollinen häviää maapallolta. Kysymys on vain siitä kelpaako syntisille Jumalan armo ja anteeksiantamus, vai menevätkö he synteineen helvetin vaivaan. Suurin osa ihmisistä on valinnut helvetin, entä sinä?