Olen lähdössä kohtapuolin kolmeksi viikoksi etelään lomalle ihan yksikseni ja kyselen teiltä kokemuksia miten teillä on reissut yksin onnistuneet ? Onko ollut kuolettavan tylsää, juttuseuran puutetta vai mukavaa ja rentouttavaa kun saa itse päättää miten päivänsä viettää. Silloin nuorena reissasin yksinkin ja hostelleissa oli aina seuraa ja juttukavereita, mutta mitenkähän ny valmismatkalla ? Keväällä olin yksin kylpylälomalla Virossa. Siellä kaikki olivat pareittain liikkeellä, hotellihuoneen telkkari toimi pätkittäin ja meinasin vallan tylsistyä, mutta sitten buukkasin lisähoitoja ja olinkin päiväohjelman jälkeen aina ihan onnellisen väsynyt enkä jaksanut yhtenäkään kertana osallistua iltarientoihin tai istuskella baarissakaan. Kolme viikkoa on kuitenkin sen verran pitkä aika etten varmaan ihan yksin jaksaisi koko aikaa olla. Suositteletteko Suomi-baareja juttuseuranhakuun ?
Lomamatkalle
FarA way
4242
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vai sanotaanko paremmin:"Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo". En tykkää yksin matkailemisesta, mutta en myöskään massaturismista - tylsiä reissuja ovat. Sitten lähden, kun saan värvättyä naispuolisen ja suunnilleen samahenkisen kaverin mukaan. Sitten kierrellään ja nähdään tosi paljon.
Vaimo lähtee kerran, pari vuodessa omille matkoilleen.
1 - 3vko / matka.
Etupäässä kaupunkimatkoja mutta pitemmät suuntautuvat etelämmäksi ollen kaupunki/rantalomia.
Joka kerta on palannut hirveän hyväntuulisena.
Sosiaalisena sieluna ei taatusti ole elänyt erakokkona.
Tuskinpa on hakeutunut mihinkään seuroihin.
Seuraan kylläkin.
Pisin yhteinen reisumme on kestänyt 3kk.
Yleensä 2 - 4 viikkoa joten tottumusta vieraassa ympäristössä oleiluun hänellä on.
Espanjaa osaavana vaimo ei ole seuran hankinnassaan riippuva maanmiehistään.
Toimii myös laajalti muuallakin.
Eihän ketkään muut ole yhtä umpimielisiä kuin suomalaiset.
...ventovieraan kanssa, voi tulla ongelma. Tai sitten ei. Pahin mahdollinen on juoppo häirikkö.
..kuin huonossa seurassa. On olemassa kuolematon lause: "Kaksi asiaa on ihmisen syytä huolella valita, matkaseuransa ja ryyppykaverinsa." Huonoja kokemuksia lienee monella meistä, mutta onneksi niistä aina viisastuu.
Olen jo kymmenen vuoden ajan matkustanut yksin, olosuhteiden pakosta. On mukavaa, kun voi tehdä kaikkea sitä, mikä itseä kiinnostaa. En ole shoppailija -tyyppi. Teen tietenkin myös ostoksia, mutta ne eivät ole matkan pääsisältö. Riippuu tietenkin lomakohteesta, mitä siellä kannattaa tehdä, itse kävelen paljon, tutustun ympäristöön, käyn kirkoissa, museoissa, taidenäyttelyissä, ja niissä on mukava kierrellä ihan itsekseen.
Ainoa asia, joka ei ole yksin niin mukavaa, ovat yksinäiset illalliset. Olisi mukava nauttia hyvästä ruoasta ja viinilasillisesta sopivassa seurassa.
On kuitenkin ihanaa, kun voi illalla illallisen jälkeen painua omaan huoneeseensa, panna oven lukkoon,ja ottaa hyvän kirjan luettavakseen. Ei seurusteluvelvoitetta kenenkään kanssa.