Hei.
Tulin vain kertomaan, että ei kannata elätellä sellaista turhaa harhaluuloa, että ajan myötä helpottuu, että vanhempien ihmisten kanssa ei enää tarvitse kuunnella kommentointia ja naljailua ujoudesta, se on turha toive.
Olen 21 ja lähes jokaisessa työpaikassa jossa olen ollut olen saanut kuulla jotain siitä, että olen hiljaisempi kuin muut, jopa suoranaista vittuilua eräältä keski-ikäiseltä äijältä. Alkaa olla hieman puuduttavaa kuunnella kommentointia itsestään, kun omasta mielestäni olen kuitenkin melko normaali, en hiippaile seiniä pitkin selkä kyyryssä. Isommassa porukassa olen vain hiljainen, mutta kuuntelen silti muiden juttuja ja nauran niille, eli olen kuitenkin "mukana" keskusteluissa. Yhden tai kahden ihmisen seurassa kyllä juttelen.
On se kurja juttu kun jossain vaiheessa käy sellaisen kehittävän vaiheen ja alkaa kuvitella, että on ihan ookoo olla ujo ja hiljaisempi, niin sitten saakin taas kuulla jotain kommentointia itsestään. Tai ihan tietynlaiset katseetkin kyllä huomaan. On se kumma kun joka paikassa on näitä joiden on ihan pakko kommentoida jollain tapaa, miksei voi vain antaa olla. Olen tullut siihen tulokseen, että mitä pienempi työyhteisö niin sitä parempi.
Minähän en tästä miksikään toiseksi ihmiseksi muutu joten jos ei voi hyväksyä erilaisia persoonia niin voi häipyä tai mielellään pitää turpansa kiinni.
Tulin vain kertomaan, että ei kannata elätellä sellaista turhaa harhaluuloa, että ajan myötä helpottuu, että vanhempien ihmisten kanssa ei enää tarvitse kuunnella kommentointia ja naljailua ujoudesta, se on turha toive.
Olen 21 ja lähes jokaisessa työpaikassa jossa olen ollut olen saanut kuulla jotain siitä, että olen hiljaisempi kuin muut, jopa suoranaista vittuilua eräältä keski-ikäiseltä äijältä. Alkaa olla hieman puuduttavaa kuunnella kommentointia itsestään, kun omasta mielestäni olen kuitenkin melko normaali, en hiippaile seiniä pitkin selkä kyyryssä. Isommassa porukassa olen vain hiljainen, mutta kuuntelen silti muiden juttuja ja nauran niille, eli olen kuitenkin "mukana" keskusteluissa. Yhden tai kahden ihmisen seurassa kyllä juttelen.
On se kurja juttu kun jossain vaiheessa käy sellaisen kehittävän vaiheen ja alkaa kuvitella, että on ihan ookoo olla ujo ja hiljaisempi, niin sitten saakin taas kuulla jotain kommentointia itsestään. Tai ihan tietynlaiset katseetkin kyllä huomaan. On se kumma kun joka paikassa on näitä joiden on ihan pakko kommentoida jollain tapaa, miksei voi vain antaa olla. Olen tullut siihen tulokseen, että mitä pienempi työyhteisö niin sitä parempi.
Minähän en tästä miksikään toiseksi ihmiseksi muutu joten jos ei voi hyväksyä erilaisia persoonia niin voi häipyä tai mielellään pitää turpansa kiinni.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jee! Ihan sama, sä kyllä ajan mittaan muutut juuri samanlaiseksi kuin kaikki muutkin.
Mikä oli typerän kommenttisi pointti?
varmaan se, että olet edelleen niin nuori ettet voi puhua tuollaisia. valita sitten kun olet 40.
Tuota en käsittänyt ollenkaan. Miksi en voi "puhua tällaisia"? Jospa joskus keskittyisit vaikkapa ihan asioihin etkä vain tarttuisi ihmisten ikään. Tuo mitä kerroin on sitä mitä minä töissä koen enkä tajua mitä tekemistä sillä on ikäni kanssa.
Jos luet kirjoituksesi uudestaan, niin se aika selkeästi kertoo että ei kannata elätellä toiveita siitä että ujous väistyy iän myötä ja tämän totuuden kertojana on 21-vuotias kaveri. Vieläkö ihmettelet miksi siihen takerrutaan?
Kyllä ujous varmasti iän myötä helpottuu, mutta se vaatii vähän enemmän kokemusta ja itsetuntemusta kuin 21-vuotiaalla keskimäärin on. Puhutaan nyt about yli 30-vuotiaista. Tietysti täytyy ottaa huomioon myös ihmisen perusominaisuudet. Hiljaisuus ei välttämättä ole merkki ujoudesta tai huonosta itsetunnosta.
Jos joku naljailee hiljaisuudesta niin sano takaisin ettei kiinnosta jauhaa tyhjästä asiaa. Tiettävästi paskasta ei saa muutakuin paskaa vaikka sitä kuinka pyörittelisi.
Sitä tulet olemaan mihin uskot ja elämä on kanssa.
"Älkää toivoko turhia!" ..että elämä muuttuisi `vanhemmiten´? 21-vuotiaanahan se on hyvä luovuttaa, kun elämä on jo käytännössä takana.
Tuollaiset kommentoinnit ja naljailut voi jättää omaan arvoonsa. Se vaan osoittaa, ettei sanojalla itsellään ole mitään tilannetajua kun tuollaista menee tölväisemään. Olet sen yläpuolella!
Tarkoitin kylläkin sitä, että kun työpaikoilla on yleensä kaiken ikäisiä ihmisiä, niin ei kannata kuvitella etteivätkö vanhemmat ihmiset naljailisi ja kommentoisi ujoutta. En tarkoittanut, että itse olen se vanhempi henkilö.