tästä, jota on jo monta kertaa linkitetty:
http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/A4B46F48-84C6-4B3A-AF4F-CD956A885271/0/Tietoahomeista.pdf
LAINAUS RAILI KREUSIN TEKSTISTÄ:
Inhalaatioaltistuskoe homeelle tehdään vain vakuutus- tai muusta oikeudellisesta syystä.
Tutkimusta varten potilas otetaan aina osastolle ja astmadiagnoosin pitää olla varmistettu.
Altistuskokeen suorittamisen edellytyksenä on se, että henkilö on merkittävässä määrin altistunut
kyseiselle homeelle.
Tutkittavan tulee selvitä osasto-olosuhteissa 24 tuntia ilman lääkitystä tai steroidisuojassa (5-15
mg Prednisolonia).
LAINAUS PÄÄTTYY
Siis ASTMADIAGNOOSIN pitää olla VARMISTETTU. Keuhkoputki-inhalaatiokokeen saa suorittaa vain, jos on todella varmistettu, että on astma, eikä esim. keuhkoputkitulehdus tai ns. TTL-astma. Aspergillus fumigatus -uute on tarkoitettu vain IgE-allergian tutkimiseen. Tässä tapauksessa on kyse astmasta ja se pitää olla siis varmistettu ennen altistuskoetta siten, että altistetun verestä löytyy Af:n IgE-vasta-ainetta.
Kun Raili Kreus puhuu Prednisolonista, niin hän puhuu siis ASTMASTA. Astmatulehdusta se on hyvä tukehduttamaan, muttei keuhkorakkulatulehdusta.
Raili Kreus puhuu siis homeallergiasta, jolle on ominaista IgE-välitteisyys ja se, että siinä esiintyy muista hengityselinten kroonisista tulehduksista poiketen myös eosinofiilisiä valkosoluja. Raili Kreus ei tiennyt vielä tuohon aikaan n. 1994 sitä, että sairauden kosteusvauriorakennuksessa puhkaisivatkin "sädesienet" eli bakteerit. Vasta sitten muutaman vuoden kuluttua KTL ja M S-S saivat selville, että ko. bakteerit tuottivat myös myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita. Näiden bakteeri-itiöiden (itiökoko alle yksi µm) päästyä keuhkorakkuloihin myrkkyjensä kera syntyikin keuhkorakkulatulehdus. Mielenkiintoista on myös se, että ketään farmarinkeuhkoihin sairastunutta ei altisteta. Se siis selvitetään työpaikan mikrobilöydöksillä, sairauden oireilla ja lämpöhakuisten eli termofiilisten sädesienten ja Af:n IgG-vasta-aineiden löytymisellä sairastuneen verestä. Näin pitäisi toimia myös kosteusvauriorakennuksessa sairastuneen kohdalla. Vuonna 1995 17 Teknillisen korkeakoulun työntekijää sai muuten allerginen alveoliitti-diagnoosin juuri tuolla tavalla! Tämän jälkeen aloitettiin sitten täysin laittomat viattomien täysin puolustuskyvyttömien ihmisten KAASUTUKSET !
Tämä Raili Kreusin toteamus sivulla 32:
"Alveoliittia pidän altistuskokeen vasta-aiheena, mutta pelkästään
BAL-näytteen alveoliittiin sopivaa solulöydöstä en."
on erittäin raskauttava todiste työterveyslaitosta vastaan. TTL tietää aivan varmasti, että jos sairastuu kosteusvauriorakennuksessa, niin se on allerginen alveoliitti. Tiedän sellaisenkin tapauksen TTL:lta, että vaikka sairastuneella oli jo allergologian ja keuhkosairauksien erikoislääkäriltä diagnoosina allerginen alveoliitti, niin silti he altistivat häntä.
No entäs sitten tämä tieto sivulta 17:
"Viime vuosina on tieto kosteusvauriota indikoivista mikrobeista lisääntynyt, ja vuonna 1992 Baarnissa Hollannissa päädyttiin seuraavanlaiseen indikaattorilistaan: Aspergillus fumigatus, Trichoderma,
Exophiala, Stachybotrys, Phialophora, Fusarium, Ulocladium, hiivat, sädesienet, Gram-negatiiviset
bakteerit, Aspergillus versicolor, Eurotium, Wallemia ja Penicillium-suvun lajit. Tätä luetteloa ei tule
pitää ehdottomana, koska tieto ja kokemus lisääntyy sitä mukaa kuin näytteitä tutkitaan."
Siellä se eli Af komeilee ensimmäisenä. Aivan varmasti, jos kostuneesta materiaalista otetaan näyte, niin kyllä siinä Af kasvaa. Sen itiöitä on nimittäin kaikkialla. Menee sitä viisaskin vipuun ja vuonna 2003 Af poistettiin kosteusvauriopaneelista nro 6. Af tuli tutuksi keuhkolääkäreille maanviljelijöiden homepölykeuhkosta eli farmarinkeuhkoista, joka on siis allerginen alveoliitti eli keuhkorakkulatulehdus. Af on siis lämmenneen kasvuympäristön (komposti, kostunut heinä) home. Sen vuoksi se ei sairastuta kosteusvauriokohteessa. Siitä sairastutaan vasta työterveyslaitoksen altistuskokeessa!
ystävällisin terveisin
Pekka Nikkola
tutkiva TTL-KR-Af-allergikko.
http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/A4B46F48-84C6-4B3A-AF4F-CD956A885271/0/Tietoahomeista.pdf
LAINAUS RAILI KREUSIN TEKSTISTÄ:
Inhalaatioaltistuskoe homeelle tehdään vain vakuutus- tai muusta oikeudellisesta syystä.
Tutkimusta varten potilas otetaan aina osastolle ja astmadiagnoosin pitää olla varmistettu.
Altistuskokeen suorittamisen edellytyksenä on se, että henkilö on merkittävässä määrin altistunut
kyseiselle homeelle.
Tutkittavan tulee selvitä osasto-olosuhteissa 24 tuntia ilman lääkitystä tai steroidisuojassa (5-15
mg Prednisolonia).
LAINAUS PÄÄTTYY
Siis ASTMADIAGNOOSIN pitää olla VARMISTETTU. Keuhkoputki-inhalaatiokokeen saa suorittaa vain, jos on todella varmistettu, että on astma, eikä esim. keuhkoputkitulehdus tai ns. TTL-astma. Aspergillus fumigatus -uute on tarkoitettu vain IgE-allergian tutkimiseen. Tässä tapauksessa on kyse astmasta ja se pitää olla siis varmistettu ennen altistuskoetta siten, että altistetun verestä löytyy Af:n IgE-vasta-ainetta.
Kun Raili Kreus puhuu Prednisolonista, niin hän puhuu siis ASTMASTA. Astmatulehdusta se on hyvä tukehduttamaan, muttei keuhkorakkulatulehdusta.
Raili Kreus puhuu siis homeallergiasta, jolle on ominaista IgE-välitteisyys ja se, että siinä esiintyy muista hengityselinten kroonisista tulehduksista poiketen myös eosinofiilisiä valkosoluja. Raili Kreus ei tiennyt vielä tuohon aikaan n. 1994 sitä, että sairauden kosteusvauriorakennuksessa puhkaisivatkin "sädesienet" eli bakteerit. Vasta sitten muutaman vuoden kuluttua KTL ja M S-S saivat selville, että ko. bakteerit tuottivat myös myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita. Näiden bakteeri-itiöiden (itiökoko alle yksi µm) päästyä keuhkorakkuloihin myrkkyjensä kera syntyikin keuhkorakkulatulehdus. Mielenkiintoista on myös se, että ketään farmarinkeuhkoihin sairastunutta ei altisteta. Se siis selvitetään työpaikan mikrobilöydöksillä, sairauden oireilla ja lämpöhakuisten eli termofiilisten sädesienten ja Af:n IgG-vasta-aineiden löytymisellä sairastuneen verestä. Näin pitäisi toimia myös kosteusvauriorakennuksessa sairastuneen kohdalla. Vuonna 1995 17 Teknillisen korkeakoulun työntekijää sai muuten allerginen alveoliitti-diagnoosin juuri tuolla tavalla! Tämän jälkeen aloitettiin sitten täysin laittomat viattomien täysin puolustuskyvyttömien ihmisten KAASUTUKSET !
Tämä Raili Kreusin toteamus sivulla 32:
"Alveoliittia pidän altistuskokeen vasta-aiheena, mutta pelkästään
BAL-näytteen alveoliittiin sopivaa solulöydöstä en."
on erittäin raskauttava todiste työterveyslaitosta vastaan. TTL tietää aivan varmasti, että jos sairastuu kosteusvauriorakennuksessa, niin se on allerginen alveoliitti. Tiedän sellaisenkin tapauksen TTL:lta, että vaikka sairastuneella oli jo allergologian ja keuhkosairauksien erikoislääkäriltä diagnoosina allerginen alveoliitti, niin silti he altistivat häntä.
No entäs sitten tämä tieto sivulta 17:
"Viime vuosina on tieto kosteusvauriota indikoivista mikrobeista lisääntynyt, ja vuonna 1992 Baarnissa Hollannissa päädyttiin seuraavanlaiseen indikaattorilistaan: Aspergillus fumigatus, Trichoderma,
Exophiala, Stachybotrys, Phialophora, Fusarium, Ulocladium, hiivat, sädesienet, Gram-negatiiviset
bakteerit, Aspergillus versicolor, Eurotium, Wallemia ja Penicillium-suvun lajit. Tätä luetteloa ei tule
pitää ehdottomana, koska tieto ja kokemus lisääntyy sitä mukaa kuin näytteitä tutkitaan."
Siellä se eli Af komeilee ensimmäisenä. Aivan varmasti, jos kostuneesta materiaalista otetaan näyte, niin kyllä siinä Af kasvaa. Sen itiöitä on nimittäin kaikkialla. Menee sitä viisaskin vipuun ja vuonna 2003 Af poistettiin kosteusvauriopaneelista nro 6. Af tuli tutuksi keuhkolääkäreille maanviljelijöiden homepölykeuhkosta eli farmarinkeuhkoista, joka on siis allerginen alveoliitti eli keuhkorakkulatulehdus. Af on siis lämmenneen kasvuympäristön (komposti, kostunut heinä) home. Sen vuoksi se ei sairastuta kosteusvauriokohteessa. Siitä sairastutaan vasta työterveyslaitoksen altistuskokeessa!
ystävällisin terveisin
Pekka Nikkola
tutkiva TTL-KR-Af-allergikko.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.