Kirkon

Toivotaan nyt että kirkko tarttuisi tuohon henkiseen väkivaltaan mitä vl-herätysliike on harjoittanut mm. hoitokokusmuodoissa ja miten yksittäiselle ihmiselle voi tuollainen olla erittäin traumaattista, varsinkin lapselle. Mielestäni on muutenkin erittäine epäilyttäviä tällaise liikkeet jossa ei anneta ihmiselle tilaa miettiä omaatuntoaan itse vaan joku muu ulkopuolinen määrittelee sen. Miksi jollakin on tarve siihen? Kuvitteleeko hän olevansa Jumalan asialla ja tietävänsä paremmin miten toisen tulee toimia ihan missä vain tilanteessa? Tuo on henkistä väkivaltaa.

Vl-herätys liike tunkeutuu liikaa ihmisten yksittäiseen elämään vetämällä tiukat rajat elämiseen. Tuolla tavalla he tunkeutuvat ihmisten elämään ja perheisiin, joilla voi olla vaikeita ja kohtalokkaita seurauksia. Sitten kun lapsi voi pahoin ja aikuistuttuaan joutuu elämään tuon taakan kanssa, kenen on syy? Kuka kantaa sitten vastuun...Miksi joillekin ihmisille annetaan sellainen valta yksittäisten ihmisten elämään? Miksi se saa olla laillista, kun ihminen on niin helposti höynäytettävissä?

Hoitokokousten tutkiminen on ehdottomasti tehtävä. Asioista ei saa vaieta ja se joka niistä haluaa vaieta, kertoo sen ettei olla rehellisellä tiellä. Hiljentyminenkin on aina hyväksymisen merkki, jota esim. kirkko on aivan liian kauan harrastanut. Ei olla puututtu millään lailla siihen miten heidän seurakunnassaan toimiva herätysliike toimii vielä kirkon nimissä.
Kirkolle ei saa olla yhdentekevää miten sen jäseniä kodellaan. Eikö kirkon tulisi olla ihmiselle se turvapaikka jossa hyvä paimen hoitaa? Ei se, joka tuomitsee ja tuo vihaa ja katkeruutta ihmisten elämään. Jumalan nimissä saatetaan tehdä äärettömästi myös pahaa ja johon on puututtava tai koko kirkko joutuu narrin asemaan.
8327
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

srk ei ota mitään vastuuta perheistä missään muodossaa

Äänestä

Pitäisi ymmärtää hieman asia toista puolta, eli sitä miksi inkvisitio on järjestetty. Sen taustalla on henkisesti sairaita pelokkaita ihmisiä, eivät he pahuuttaan erota, vaan pelon ja siitä johtuvan eristäytymisen tarpeen vuoksi.

Järkyttävintä tässä on se kuinka tosissaan moni on tämän liikkeen kanssa. Liikehän on ollut opillisesti ei-lestadiolainen jo vuodesta 1902 alkaen. Superlatiivit joita he käyttävät yhteisöstään, kuten "Jumalan valtakunta", nehän ovat tyhjää suun pieksäntää, pelkkää pelleilyä ja pelokkaiden ihmisten uhoa.

Toki liike on monille hengellinen koti, mutta jos syystä taikka toisesta syntyy tilanne jossa kodin piirteet loppuvat jonkun yksilön kohdalla, niin ei muuta kuin ulos leiristä.

Jumalan sana ja sakramentit ovat tähänkin asti olleet ev.lut kirkossa, ja lestadiolaisia liikkeitä on useita, huomattavasti parempia, jos haluaa lestadiolaisena olla edelleen.

Äänestä
  • "Superlatiivit joita he käyttävät yhteisöstään, kuten "Jumalan valtakunta","

    Superlatiivi on adjektiivin vertailumuoto (esim. suurin, pienin). "Jumalan valtakunta" ei ole superlatiivi.

    Äänestä

Tämä on nähty monta kertaa. Mutta millä SRK:n johto kirkkoa uhkailee saadakseen tahtonsa läpi ja kirkolta hiljaisen hyväksynnän harrastamalleen henkiselle ja hengelliselle väkivallalle?

Millä he tukkivat piispojen suut? Millä he kiristävät paikallisia kirkkoherroja ja pappeja? Miksi kirkko ei uskaltanut puuttua asiaan edes SRK:n puimatantereen pahimman puhdistuksen aikana kun saatanalle heiteyt pyysivät apua jopa arkkipiispalta?

Näihin kysymyksiin kun saisi vastauksia, moni asia kirkastuisi...

Äänestä
  • niin voisitteko arvon lestadiolaiset sitten selittää seuraavan asian.... eli miksi ette seuraakaan lestadiuksen oppeja loppuun asti....

    "Erikseen on syytä mainita, että juuri naiset käyttivät ensi kerran herätysliikkeen historiassa sittemmin tunnusmerkiksi muodostuneita synninpäästön vakuuttamisen sanoja: ”Jeesuksen nimessä ja veressä ovat synnit anteeksi annetut”. Tähän historialliseen yksityiskohtaan voi perehtyä O.H. Jussilan artikkelista Nisunjyvä-lehdessä (Jussila 1953; ks. myös Leivo 2001). Siinä mainitaan kolme Lestadiuksen aikaista, tätä synninpäästön vahvistussanomaa rohkeasti saarnannutta naispuolista sananjulistajaa: Eeva (tai Maria) Parkajoki Muonion Ylipäästä, Loviisa Ranta Muodoslompolosta ja Vuolon Luuva eli Loviisa Vuolo Muonion Ylikylästä. Jussila oli kirjoitusta laatiessaan päässyt haastattelemaan silminnäkijöitä ja aikalaisia.

    Pekka Raittila on väitöskirjassaan osoittanut luotettavasti, että naisia toimi saarnaajina ainakin jo 1860-luvulla, herätysliikkeen lähtiessä toden teolla leviämään, Lestadiuksen kuoltua. Jo Lestadius itsekin oli kannustanut naisia saarnaamaan (Kaivola 1959a, 1959b; Raittila 1976; Nilsson 1988, Tiirola 1989; Ratinen & Tuomaala 2001). Raittila onkin nimennyt useita naissaarnaajia. lestadiolaisuuden tutkimuksessa on mainittu useimmiten ainakin nämä kolme varhaista puhujaa: Magdaleena ja Maria Jokela sekä Angelica Laestadius. (Raittila 1976.)

    Naisten saarnaajina toimiminen oli herätysliikkeen alkuvuosikymmenillä tavallista aina 1890-luvulle saakka."

    Te ette noudata Raamatun oppia, ette ev.lut.seurakunnan oppia, ette lestadiuksen oppeja...mitä te oikein loppu viimeksi olette??

    Äänestä

  • huutamassa lestadiolaisuutta kirjoitti:

    niin voisitteko arvon lestadiolaiset sitten selittää seuraavan asian.... eli miksi ette seuraakaan lestadiuksen oppeja loppuun asti....

    "Erikseen on syytä mainita, että juuri naiset käyttivät ensi kerran herätysliikkeen historiassa sittemmin tunnusmerkiksi muodostuneita synninpäästön vakuuttamisen sanoja: ”Jeesuksen nimessä ja veressä ovat synnit anteeksi annetut”. Tähän historialliseen yksityiskohtaan voi perehtyä O.H. Jussilan artikkelista Nisunjyvä-lehdessä (Jussila 1953; ks. myös Leivo 2001). Siinä mainitaan kolme Lestadiuksen aikaista, tätä synninpäästön vahvistussanomaa rohkeasti saarnannutta naispuolista sananjulistajaa: Eeva (tai Maria) Parkajoki Muonion Ylipäästä, Loviisa Ranta Muodoslompolosta ja Vuolon Luuva eli Loviisa Vuolo Muonion Ylikylästä. Jussila oli kirjoitusta laatiessaan päässyt haastattelemaan silminnäkijöitä ja aikalaisia.

    Pekka Raittila on väitöskirjassaan osoittanut luotettavasti, että naisia toimi saarnaajina ainakin jo 1860-luvulla, herätysliikkeen lähtiessä toden teolla leviämään, Lestadiuksen kuoltua. Jo Lestadius itsekin oli kannustanut naisia saarnaamaan (Kaivola 1959a, 1959b; Raittila 1976; Nilsson 1988, Tiirola 1989; Ratinen & Tuomaala 2001). Raittila onkin nimennyt useita naissaarnaajia. lestadiolaisuuden tutkimuksessa on mainittu useimmiten ainakin nämä kolme varhaista puhujaa: Magdaleena ja Maria Jokela sekä Angelica Laestadius. (Raittila 1976.)

    Naisten saarnaajina toimiminen oli herätysliikkeen alkuvuosikymmenillä tavallista aina 1890-luvulle saakka."

    Te ette noudata Raamatun oppia, ette ev.lut.seurakunnan oppia, ette lestadiuksen oppeja...mitä te oikein loppu viimeksi olette??

    kommentin jatkeeksi. Sori :)

    Äänestä

  • huutamassa lestadiolaisuutta kirjoitti:

    niin voisitteko arvon lestadiolaiset sitten selittää seuraavan asian.... eli miksi ette seuraakaan lestadiuksen oppeja loppuun asti....

    "Erikseen on syytä mainita, että juuri naiset käyttivät ensi kerran herätysliikkeen historiassa sittemmin tunnusmerkiksi muodostuneita synninpäästön vakuuttamisen sanoja: ”Jeesuksen nimessä ja veressä ovat synnit anteeksi annetut”. Tähän historialliseen yksityiskohtaan voi perehtyä O.H. Jussilan artikkelista Nisunjyvä-lehdessä (Jussila 1953; ks. myös Leivo 2001). Siinä mainitaan kolme Lestadiuksen aikaista, tätä synninpäästön vahvistussanomaa rohkeasti saarnannutta naispuolista sananjulistajaa: Eeva (tai Maria) Parkajoki Muonion Ylipäästä, Loviisa Ranta Muodoslompolosta ja Vuolon Luuva eli Loviisa Vuolo Muonion Ylikylästä. Jussila oli kirjoitusta laatiessaan päässyt haastattelemaan silminnäkijöitä ja aikalaisia.

    Pekka Raittila on väitöskirjassaan osoittanut luotettavasti, että naisia toimi saarnaajina ainakin jo 1860-luvulla, herätysliikkeen lähtiessä toden teolla leviämään, Lestadiuksen kuoltua. Jo Lestadius itsekin oli kannustanut naisia saarnaamaan (Kaivola 1959a, 1959b; Raittila 1976; Nilsson 1988, Tiirola 1989; Ratinen & Tuomaala 2001). Raittila onkin nimennyt useita naissaarnaajia. lestadiolaisuuden tutkimuksessa on mainittu useimmiten ainakin nämä kolme varhaista puhujaa: Magdaleena ja Maria Jokela sekä Angelica Laestadius. (Raittila 1976.)

    Naisten saarnaajina toimiminen oli herätysliikkeen alkuvuosikymmenillä tavallista aina 1890-luvulle saakka."

    Te ette noudata Raamatun oppia, ette ev.lut.seurakunnan oppia, ette lestadiuksen oppeja...mitä te oikein loppu viimeksi olette??

    selitätte "oppi-isänne" tämän tulkinnan?


    "Kokoavasti voidaan todeta, että Laestadius ymmärtää papin viran erityisesti saarnavirkana, jonka päätehtävänä on oikean armon järjestyksen teroittaminen sekä muu opetustoiminta. Olaus Brännströmin käsitys, että Laestadius ei antaisi "ulkonaiselle" viralle mitään arvoa, vaikuttaa liioittelulta. Laestadius hyväksyy erityisen viran olemassaolon. Koska hän asettaa papiston vastuuseen kirkon opin säilyttämisestä ja sen oikeasta opettamisesta, näyttää perusteettomalta väittää, ettei hän antaisi viralle periaatteellista hengellistä merkitystä.

    Laestadiuksen virkakäsitys vaikuttaa tyypillisesti funktionaaliselta: viran merkitys on siinä, mitä viran haltija tekee tai hänen tulisi tehdä. Pietismin ministerium regenitorum -periaate liittyy hänen ajattelussaan juuri tähän: omakohtaisen armon järjestyksen kokeminen antaa edellytykset johdattaa toisiakin tähän kokemiseen."

    Yritääköhän joku "pissiä" teidän silmiinne aidosta lestadiolaisuudesta??

    Tähän verraten voi lausua sanonnan: "tyhmä ei ole se, joka pyytää... vaan se, joka maksaa".

    Joku voi muuntaa se aiheeseen sopivammaksi.

    Äänestä

  • mitenkäs kirjoitti:

    selitätte "oppi-isänne" tämän tulkinnan?


    "Kokoavasti voidaan todeta, että Laestadius ymmärtää papin viran erityisesti saarnavirkana, jonka päätehtävänä on oikean armon järjestyksen teroittaminen sekä muu opetustoiminta. Olaus Brännströmin käsitys, että Laestadius ei antaisi "ulkonaiselle" viralle mitään arvoa, vaikuttaa liioittelulta. Laestadius hyväksyy erityisen viran olemassaolon. Koska hän asettaa papiston vastuuseen kirkon opin säilyttämisestä ja sen oikeasta opettamisesta, näyttää perusteettomalta väittää, ettei hän antaisi viralle periaatteellista hengellistä merkitystä.

    Laestadiuksen virkakäsitys vaikuttaa tyypillisesti funktionaaliselta: viran merkitys on siinä, mitä viran haltija tekee tai hänen tulisi tehdä. Pietismin ministerium regenitorum -periaate liittyy hänen ajattelussaan juuri tähän: omakohtaisen armon järjestyksen kokeminen antaa edellytykset johdattaa toisiakin tähän kokemiseen."

    Yritääköhän joku "pissiä" teidän silmiinne aidosta lestadiolaisuudesta??

    Tähän verraten voi lausua sanonnan: "tyhmä ei ole se, joka pyytää... vaan se, joka maksaa".

    Joku voi muuntaa se aiheeseen sopivammaksi.

    esim. tämä:

    Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Vastuu, Missä?? kirjoitti:

Toivotaan nyt että kirkko tarttuisi tuohon henkiseen väkivaltaan mitä vl-herätysliike on harjoittanut mm. hoitokokusmuodoissa ja miten yksittäiselle ihmiselle voi tuollainen olla erittäin traumaattista, varsinkin lapselle. Mielestäni on muutenkin erittäine epäilyttäviä tällaise liikkeet jossa ei anneta ihmiselle tilaa miettiä omaatuntoaan itse vaan joku muu ulkopuolinen määrittelee sen. Miksi jollakin on tarve siihen? Kuvitteleeko hän olevansa Jumalan asialla ja tietävänsä paremmin miten toisen tulee toimia ihan missä vain tilanteessa? Tuo on henkistä väkivaltaa.

Vl-herätys liike tunkeutuu liikaa ihmisten yksittäiseen elämään vetämällä tiukat rajat elämiseen. Tuolla tavalla he tunkeutuvat ihmisten elämään ja perheisiin, joilla voi olla vaikeita ja kohtalokkaita seurauksia. Sitten kun lapsi voi pahoin ja aikuistuttuaan joutuu elämään tuon taakan kanssa, kenen on syy? Kuka kantaa sitten vastuun...Miksi joillekin ihmisille annetaan sellainen valta yksittäisten ihmisten elämään? Miksi se saa olla laillista, kun ihminen on niin helposti höynäytettävissä?

Hoitokokousten tutkiminen on ehdottomasti tehtävä. Asioista ei saa vaieta ja se joka niistä haluaa vaieta, kertoo sen ettei olla rehellisellä tiellä. Hiljentyminenkin on aina hyväksymisen merkki, jota esim. kirkko on aivan liian kauan harrastanut. Ei olla puututtu millään lailla siihen miten heidän seurakunnassaan toimiva herätysliike toimii vielä kirkon nimissä.
Kirkolle ei saa olla yhdentekevää miten sen jäseniä kodellaan. Eikö kirkon tulisi olla ihmiselle se turvapaikka jossa hyvä paimen hoitaa? Ei se, joka tuomitsee ja tuo vihaa ja katkeruutta ihmisten elämään. Jumalan nimissä saatetaan tehdä äärettömästi myös pahaa ja johon on puututtava tai koko kirkko joutuu narrin asemaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu