Olen raskaana ihan alussa, parin viikon päästä niskapoimu-ultraan. Odotan kolmatta ja mulla tässä kaks pikkuista vaippasankaria hoidettavana. En tiiä mut raskasta on! Tää raskaus jotenki väsyttää, pahoinvoinnit onneks vähä helpannu, mitään ei vaan jaksais. En odottanu mitään tällaista (kummastakaan lapsesta ei oo ollu mitään oireita) ja puistoon meneminen lasten kans on jotain niiiiin stressaavaa olevinaan. Onko muilla moisia kokemuksia, kuinka ootte jaksanu vetää päivän odotusaikana ja hoitanu myös muita lapsia? Juu totkai selviän päivästä jne, ja pakkokin se on, mies tulee avuksi iltapäivisin. Monet miettii "mitä tuo valittaa" jne mut kait mä jotain rohkaisua ja jaksamis-toivotuksia odotan.. Mielikin jotenki maassa, kuulunee alkuraskauteen. Vetopois olo ihan täysin. Mites muilla odottajilla, kuinka jakselette?=)
Raskasta
Odottaja..
2428
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mä odottelen toista rv 14 4. Esikoinen on 1v1kk. Olo on myös kertakaikkisen väsynyt ja nuutunut. Vaikka nukun hyvät yöunet, olen niin väsynyt päivällä että hyvä kun saa silmät pidettyä auki! Mietinkin tässä, että eikös sen alkuraskauden väsymyksen pitäis olla pikkuhiljaa ohi, onkohan mulla matala hb kun tällanen olo on... Mitenkään ylivoimaisen raskasta tämä ei ole kunhan tämä väsymys ja voimattomuus helpottaisi!!!
Mulla ei ole itkuherkkyyttä, mutta oma ulkonäkö on alkanut ketuttamaan ja vatsankasvu häiritsemään. En ole jotenkin nyt sinut sen asian kanssa, että minulla on ylimääräistä vatsan seudulla. Esikoisesta ei haitannut yhtään, sen takia tämä on niin ihmeellistä kun vituttaa tuo vatsan kasvu eikä seksikään kiinnosta kun ajattelen itsestäni niin etten ole enää hyvän näköinen... No, näistä onneksi voidaan miehen kanssa puhua eli varsinaiseksi ongelmaksi se ei ole muodostunut enkä usko että muodostuukaan!
Heippa.
Itse odotan kans kolmatta lastamme rv26.
Meillä lapset hoidossa silloin kun mies on aamuvuorossa töissä,eli kaks kolme päivää viikosta,mutta tämä sen takia kun minut on maarätty vuodelepoon,supistusten takia.
Tämä onneksi helpottaa minua,mutta nytkin mies on koko viikonlopun töissä ja minä lasten kanssa yksin kotona,levätä pitäisi mutta eipä sitä paljon saa levättyä lapset molemmat alle 3v.
Ulkona ollaan joka päivä käyty jos ei sada vettä,lapset leikkii hiekkalaatikolla ja äiti istuu keinussa katsomassa,kun kyykistellä ei voi hiekkalaatikon reunalla :(
Mulla alussa oli ihan valtava väsymys ja piti käydä eka 8h töissä ja sit hakea lapset hoidosta ja jaksaa vielä ilta leikkiä heidän kanssaan,olin jo viimeistään 6aikaan aivan sippi.Silloinkun mies oli kotona auttoi kyllä.
Valittaa saa,minun mielestäni ainakin ja kuuluukin,ei aina voi mennä vain hyvin,se on jo sit teeskentelyä jos kaikki on aivan mahtavasti eikä koskaan mikään vituta :) tai mitään paikkaa säre :)
Mä sanoin silloin alkuraskaudessa miehelle että nyt autat jumankauta,mä en jaksa yksin hoitaa kaikkea,työ lapset ja koti.Onneksi tajusi ja auttoi,olisin varmasti jo muuten saanut hermoromahduksen :)
Mulla ei onneksi nyt ollut paha pahoinvointi niinkuin kahdesta edellisestä joista oksensin 15vk ja laihduin olemattomiin eli n.10kg,ei paljon ollut tytöstä jäljellä :)
Nyt vaan piinaa tuo mahdollisuus siitä että synnytys käynnistyy milloin vain kun supistuksia on ja kipeitä,kohdunsuu on pehmennyt ja yli sentin verran auki,kohdunkaulaa vielä jäljellä.
Onneksi se väsymys helpottaa mulla ainakin taisi toisella kolmanneksella jossain 14-16vk kohdalla helpottaa.Nythän sitä sitten väsyttää tietenkin vähän kun lapset herättelee yöllä moneen kertaan :) Mutta välillä saa aina nukkua päikkärit.
Meille hommattiin kuivausrumpu josta olen harvinaisen iloinen,sanoin miehelle että jos meinaat saada joskus puhtaita vaatteita niin se on hommattava,meillä kun tuntuu tuota pyykkiä tulevan 3koneellista per päivä.
Mutta kyllä se tästä,Loppujen lopulta äkkiä tämä odotus sitten menee,mullakin on varmaan enää n.10vk jäljellä jos hyvin käy,toivottavasti vauva ei sitä ennen synny.Pidetään jalat ristissä :)Ja niin niitä saa kyllä pitääkin,kun välillä tuntuu että se sieltä yrittää tosissaan pyrkiä ulos,pelotta kyllä aina välillä.Varsinkin silloin kun supistelee.
Onnea sulle odotukseen ja kyllä se siitä helpottaa ainakin se väsymys :) Ainahan sitä jotain oireita on,mutta sinnillä vaan,ja sit pitää valittaa niin sekin joskus helpottaa,kun saa vähän purkaa paineita :)