Kokemuksia pienestä kyläkoulusta pohjoisesta Suomesta.
Meidän kylällä lessujen lapset oppivat ensimmäisenä röökin vedon. Hassua, että kylällä oli ala-asteella pari lestadiolaista opettajaa, joiden lapset pelasivat järjestään koulun joukkueissa saivat parhaat numerot kokeissa - nyt ajelevat aikuisiällä rekkaa tai tekevät siivoushommia. Eipä sinänsä, arvokasta työtä molemmat.
Ihmettelen jos olivat kerran niin eteviä, niin minnekähän kyvyt ovat hävinneet kun vanhempien luota ovat pois lähteneet? Olivatkohan arvostelut kohdallaansa?
Meidän kylällä lessujen lapset oppivat ensimmäisenä röökin vedon. Hassua, että kylällä oli ala-asteella pari lestadiolaista opettajaa, joiden lapset pelasivat järjestään koulun joukkueissa saivat parhaat numerot kokeissa - nyt ajelevat aikuisiällä rekkaa tai tekevät siivoushommia. Eipä sinänsä, arvokasta työtä molemmat.
Ihmettelen jos olivat kerran niin eteviä, niin minnekähän kyvyt ovat hävinneet kun vanhempien luota ovat pois lähteneet? Olivatkohan arvostelut kohdallaansa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
sormet sanoo....
eli vanhoillislestadiolaiset lapset ovat taitavia kaikessa. Heidän erityisosaamistaan on monenlaisten savurenkaiden puhaltelu tupakasta. Ilmeisesti vl-pyhäkoulu opettaa tämän taidon.
tuollaisia miettiä ja asioita yhdistellä.Monen lahjakkaankin lapsen opinnot ovat jääneet ja asettuneet tavalliseen suomalaiseen työhön. Tiedän monia hyvillä arvosanoilla kirjoittaneita ylioppilaitakin, jotka ovat silti suorittaneet alemman ammattitutkinnon ja ovat tavantyössä.Sehän on pääasia, että on työ ja toimeentulo ja on itse tyytyväinen.
Pointtihan on siinä, että miten kymmenlapsisesta kakaralaumasta tuli poikkeuksetta alisuorittajia huolimatta "hyvistä" arvosanoista.
Valmistaako vanhoillislestadiolainen kasvatus huonosti maailman haasteisiin vai onko arvostelu kotiinpäin vetävää nepotismia...?
Ihmisllä on erilaiset tarpeet ja tilanteet.
Joillakin voi koulunkäynti kiinnostaa, mutta siten kun tulee valmiiksi, voi olla että ei olkeaan vastaavia töitä.
Silloin on tehtävä niitä töitä mitä saa.
Eläähän täytyy silti.
Ja on hyvä muistaa että kaikkea ei aina saa mitä haluaa. Ja ei ankakaan heti, mutta monet asiat voi jäjrestyä ajan kanssa.
Siitä huolimatta ihmisellä on hyvä olla tavotteita, vaikka niitä kaikkea ei voiskaan aina saada toteutetuksi.
Ja sitähän voi myöhemmin katella jos vois vaikka vaihtaa sopivampaan työhön, jos ei nykyinen sovi.
Jos se sopii itselle, kyllä kai se silloin saa sopia naapurillekin. :))
Pääasia, että aluksi on ainakin jotakin mitä voi tehdä, että pääse jaloilleen ja tulee toimeen.
Toisekseen, joku voi käydä kolua ja silti voi huomata, että ei heti koulun jälkeen haluais mitään teoreettista vähään aikaan.
Koska on saanut istua kolun penkillä ehkä pitkäänkin, niin sitä voi haluta kokeilla välillä jotakin muutakin.
ja sehän on kuin rahaa panis pankkiin. Tiedot säilyy joko muistissa, jos ei säily sieltähn ne löytyy kirjosta tarpeen tullen..
liikkeelle.
Tässä tietokoneessa on hipaisukosekttimet, ja en ehtinyt kirjoittaa valmiiksi edellistä viestiäni ennen kuin se lähti jo likkeelle.
Siispä yritän vähän lisätä jotakin edelliseen viestiin.
Siis vaikka kolua käykin, se on arvokasta tietoa ja tärkeäähän se yleis-sivistyskin on mitä sieltä saa, vaikka ei juuri vastaavaa työtä valitsekaan tai ei löytyisi.
Olen itsekin välillä istunut jonkin verran ainakin koulun penkillä nuorena, ja vielä senkin jälkeen.
Mutta ehkä vasta nyt vois olla siitä jotakin sellaista tuntuvaa hyötyä, mitä avaaja ehkä tarkoitti.
Ehkä vaan neuvonanatajana toisille, mutta kuitenkin jotakin...
Meitä kaikki tarvitaan...
yksityisestikin.
Olen itse harrastanut aika monelasta lukemista, millon mistäkin asiasta ja Ei se ihmsen viisaus aina ole riippuvainen siitä, että on koulua käynyt.
Viisautta voi olla monenlaista, ja se koulun käynti on vaan yhdenlaista viisautta.
On siis olemassa esim. elämänviisautta jne.
Kun koulussa lukee, joskus ei tarvitse olla muuta kuin hyvä muisti kun tulee toimeen koulussa.
Jotku voi taas joutua ahertamaan hyvinkin paljon, mutta pääsee siten kuitenkin toivottuun tulkokseen.
Jotka ei selviä koulussa ja eikä välitäkään, ja heille on elämässä tarjolla jotakin muuta.
Ja on huomion arvoinen asia, että kaikki ei ole edes sellaisia ihmisiä, että viihtyvät koulun penkillä, ja viitsivät lukea muuta kuin suorittaa sen tarpeellisen oppimäärän, mitä laissa on määrätty.
He ovat varmaan ihmisinä ihan yhtä viisaita kuin nämä toisetkin, mutta ERILAISIA. Ja heillä voi olla erilaiset tavoitteet.
Niin että tuskin sitä älyllisyyttä voidaan sillä mitata onko käynyt kouluja vai ei. Voi niitä olla todella viisaita ja fiksuja ihmisiä jotka ei ole känyt koulua, muuta kuin sen mitä on pakko.
Ja jos tulee muutenkin toimeen, sehän on vapaus valita.
Täällä maaimassa kun on monenlaista tarjolla, kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Eihän esim. eduskunnassakaan tarvitse olla kouluja käynyt, ja silti on hyvä palkka.