PAHA RIIIPPUVUUS

Olen samassa tilanteessa (tupakoinut yli 40v), minä kokeilen nyt Champixia, nyt menossa viides päivä ilman tupakkaa, meneehän tämä tässä vaikka tuleehan se tupakka aika usein mieleen, katotaan nyt miten tässä yrityksessä käypi, ei lannistuta.

Ei siinä muu taida auttaa kun koettaa kestää päivät ilman tupakkaa.

Mutta totta on, että päihteet ovat eräänlainen suoja "pahaa maailmaa" vastaan. Että joillekin ihmisille elämän todellisuus on liian kova nauttivaksi raakana, ja sitä pitää sitten lieventää päihteillä.

Itsekkin kuulun valitettavasti samaan joukkoon.

aikojen saatossa.
Sana "riippuvuus" jo kertoo kaiken. Nikotiini orjuuttaa käyttäjäänsä, mutta siitä pääsee eroon kun on hyvä motivaatio ja sinnikkyyttä.

Nikotiini on samaa luokkaa kuin heroiini, kun puhutaan nopeudesta riippuvuus-suhteeseen.

Vielä voi lopettaa käytön, sillä suurin osa ihmisistä elää kuitenkin ilman tupakkaa.

Itse en tosin kerennyt polttaa vielä vuosikymmeniä mutta vuosia kuitenkin. Kylläpä sekin aika koukutti pahasti reppanan. Joku järjen ääni kuitenkin heräili, joten lopetin(monta kertaa). Lopettamisen alkuaika on hirveää mutta kannustimeksi voin kertoa, että tapariippuvuus alkaa unohtua muutaman viikon jälkeen ja varsinainen nikotiiniriippuvuuskin parin kolmen kuukauden kuluttua. Nyt polttamatta pari päivää yli puolen vuoden ja kohtuullisen hyvin menee. Ei tee enää edes kaljotellessa mieli tupakkaa. Eli tsemppiä vaan ja korvaushoitoa...

Miksi minun riipuvuus on sinulle tärkeä? Anna olla ja keskity olennaiseen , kaada kapitalismi. Näin ollen minä kuolen ja sinä kärsit.

Voi sua! Kyllä sinun kannattaa todellakin lopettaa sauhuttelu...en ole kyllä ikinä ite polttanu tai edes maistanu,mutta mieheni poltti n.15v ja yks kesäloma hän päätti lopettaa ja sen jälkeen ei ole sauhuakaan vetänyt!! Eikä hänellä ole ollut minkäänlaisia "oireita" vaikka ei polta ja pääsi kerralla eroon. Sinun olisi hyvä kokeilla laittaa se raha minkä poltat johonki lippaaseen ja toteuttaa sitten kertyneillä rahoilla jokin haaveesi! Voimia sinulle ja toivottavasti onnistut :)

Osaksi tupakointi on totuttu tapa tietyissa (sosiaalisissa) tilanteissa. Ajattelematta sen enempaa tupakka tulee sytytettya. Nikotiiniriippuvuuden jalkeenkin tuo tapa (tietty tilanne) saa ihmisen "kaipaamaan" tupakkaa.

Itse lopetin jo kauan sitten, enka ole tupakkaan sen jalkeen koskenut. Isalleni tehtiin askettain ohitusleikkaus, joka johtui tupakoinnista. Kun ajattelee, miten myrkyllista elimistolle tupakansavu on, niin lahtee parhaiten himo polttaa. Tupakan aiheuttamat haitat/sairaudet tulevat esille vasta vuosikymmenten jalkeen.

tsemppiä lopettamiselle. itselläni kohta vuositulee täyteen lopettamisesta. mulla 3 ensimmäistä viikkoa oli vaikeat sitten helpotti. nyt harvoin tulee tupakka mieleen

Viestin kun luin niin alkoi tekemään törkeästi mieli norttia, joten pakko se on kipittää vetämään kunnon henkoset kahvikupin kanssa.

Mutta totta, lopettaminen on vaikeaa. Olen pari kertaa yrittänyt, siinä onnistumatta. Kerkiää sitä varmaan myöhemminkin lopettaa, tupakka kun vaan on niin hyvää.

Tupakalle ->

lopettaa tupakointi, minäkin olen lopettanut
monta kertaa ja nyt tiedän kuinka helppoa
se on,että en enää edes viitsi lopettaa kun
siinä ei ole tarpeeksi haastetta.

vaikeaa, muttei mahdotonta. Se on korvien välissä, jos todella haluat lopettaa niin siinä onnistut. Mutta sitä pitää TODELLA haluta, koska houkutus repsahtaa on välillä suuri. Ja ajan mittaan se tietenkin helpottaa, omalla kohdalla voin sanoa että puolen vuoden lopettamisen jälkeen ei itselleni ole tullut vaikeita tilanteita kun pari-kolme. Tupakkahistoriaa takana aski päivässä 13-vuotiaasta saakka 25 vuotta. Lopetin Allen Carr:in kirjan avulla luomuna, tämä tapa sopi minulle muille saatta sopia joku toinen tapa. Täytyy muistaa että ei ole yhtään väärää tapaa lopettaa eikä tyylipisteitä jaeta, jokainen lopettaja löytää sen itselleen sopivimman keinon. Luin myös paljon netissä tupakoinnin aihettamista sairauksista ja katsoin näin "totuutta silmiin". Se ahdisti mutta auttoi pysymään päätöksessä.

Sanoit että et oikein voi rentoutua ilman tupakkaa. Omalla kohdalla se meni oikeastaan päinvastoin: kun alkuvaikeudet oli ohitettu huomasin olevani paljon rentoutuneempi kun ei koko ajan tarvinnut olla kyttäämässä että missä ja milloin voi seuraavan tupakan polttaa... Ja Carria siteeraten kysynkin: ovatko mielestäsi kaikki tupakoimattomat jatkuvasti hermostuneita eivätkä osaa rentoutua ollenkaan koska eivät polta?

Paljon onnea lopetusyritykseen, sitä päätöstä ei ainakaan tarvitse katua! Vai oletko kuullut että joku olisi katunut sitä että on lopettanut :-)

Tiedän tunteen. Viikon ajan olen paininut samojen tuntemuksien kanssa. Viikko sitten alkoi tuntua palantunnetta kurkussa kun poltin, nyt se on muuttunut kivuliaaksi kyhmyksi kaulassa. Olen vasta 20-vuotias,polttanut 6vuotta, toivon ettei ole vakavaa. Lääkäriin menen tunnin päästä, hermostuttaa aika lailla. Olin viime vuonna 7kk ilman tupakkaa, ja tiedän että pystyn siihen uudestaan,jos oikein haluan. Taitaa olla se aika käsillä. Asiaa ei helpota ollenkaan kumppanin tupakoiminen ja hänen haluttomuus lopettamiseen. Pitäkää peukkuja...

Sinun on muutettava koko elämäntyylisi, ei vain lopetettava tupakointia. Olet valitettavan heikko yksilö henkisesti, joka luonnollisesti vaikeuttaa tupakoinnin lopettamista.

Tupakoinnin tilalle on saatava jotain pysyvää ja arvokasta, esimerkiksi kohtuullinen hyötyliikunta. Itse lopetin tupakoinnin vuosikymmeniä kestäneen sauhuttelun jälkeen. Lopettaminen oli yllättävä helppo prosessi, kun olin tehnyt päätöksen. Vahvista itseäsi henkisesti ja tee pysyvä päätös. Siinä kaikki.

Laitampa omanikin, josko vaikka kannustais muitakin lopettamaan.
Ite poltin 1/4 vuosisataa yli askin päivässä. (laskeppa siitä menetetyt rahat).
Nyt ollu 3kk ilman (ei laastareita, purkkaa tai muitakaan mielialalääkkeitä). Tosin ekan kuukauden ajaks olis varmaan pitäny ottaa ajokorttikin pois, eikä palkkaakaa siltä ajalta varmaan tarttis maksaa, sen verran sekaisin nuppi oli, unettomuutta yms.
Nyt alkaa "elämä" voittaa ja pystyy ajattelee muutakin ...kun pääsi noista "fyysisistä" oireista on ollut helpompaa kuin luulinkaan, kun on päättänyt että, nyt en vaan polta ...ja ikääkin on tullut sen verran ettei enää tarvii polttaa ollakseen joku ;)
Tiedän tiedän alussahan tässä vasta ollaan mutta, itseluottamus on kasvanut sen verran että, tuntuu pystyvän vaikka mihin.

Motivoidu miettimällä näitä:
1. Lopettamalla saavutat nopeasti terveysvaikutusia.
2. Syöpäriski vähenee
3. Rahaa säästyy
4. Henki ei haise
5. Iho ei muutu kellertäväksi
6. Tuoksut hyvälle
7. Sinua on mukavampi suudella kuin tupakoijaa
8. Hampaasi eivät enää kellastu
9. Makuaistisi paranee
10. Tupakointi on nykyään epämuodikasta ja sopii vain jos sinulla on amisviikset
11. Jos satut olemaan raskaana ja tupakoit, olet todella viheliäinen tyyppi.
Itse poltin 25 v ja sitten vain päätin lopettaa. Siihen se jäi kuin seinään. Laihduttaminen ja tissuttelun lopettaminen onkin paljon vaikeampaa kuin tupakoinnin lopettaminen. - Tiedän kokemukseta!

Lääkäriltä saat sellaiset tapletit ettei enää tee mieli tupakkaa, en muista lääkkeen nimeä eräällä tuttavallani oli sellaisia. Kannattaa kokeilla. Lopeta tupakka ennenkuin se lopettaa sinut.

vaikeaa se on lopettaa mutta kannattavaa.minä otin itseäni niskasta kiini noin 11vuotta sitten ja nyt olen täysin vapaa tupakasta.sisua tarvitaan mutta sitähän meillä suomalaisilla on

onneksi lopetin ja kaksi ja puoli vuotta takana polttamatta...vaatii tahtoa ja neuvon ettet keksikorvaavaa tekemistä...sillä tavalla mie lopetin ...istuin vaan alas ja laitoin kädet ristiin rinnalle kunnes himot meni ohi...nyt oon onnellinen tupakoimaton ainoo tutuistani joka ei polta...aloitin nicotiniini pillereillä jotka laitetaan kielen alle kymmenen kappaleen päivä satsilla ja puotin kahessa viikossa kahteen kappaleeseen...jolloin lopetin kokonaan...kyllä se onnistuu kun tahtoa on...edes kännissä en ole meinannut kertaakaa polttaa joten se onnistuu kyllä sinultakin...jos oikeesti sitä haluat

Olin toukokuun, kesäkuun ja heinäkuusta puolet polttamatta ja lankesin sitten, kun ei pää kestänyt. Aloitin taas lopettamisen 4 päivää sitten. Poltin äsken hermosavut, kun tekisi mieli riehua. Yritän kuitenkin korvata sen kuntosalilla ja syömisellä. Jos ihmisellä on rankka elämäntilanne...niin on melkein mahdotonta yrittää. Olen polttanut vain 4 vuotta, mutta kuiteskin. Aina kannattee yrittää. :)

itse tupakoin 14 vuotiaasta 30 vuotiaaksi.noin 1,5 askia vrk.joskus meni enemmänkin.sitten vaan päätin yksinkertaisesti lopettaa tupakoinnin.lopetin kertalaakista ilman vieroitusoireita.suosittelen lämpimästi kaikille tupakoinnin lopettamista.

kuvat vaan askeihin mitä on käytetty josain eumais
luulis sauhuttelun vähenevä

Juu, champix auttoi minua, söin sitä sit vaan 3 viikkoa kun tuli muita oireita. Nyt oon ollut polttamatta reilun vuoden verran, mut perskuta kun taas tekisi mieli välillä polttaa...Täytyy vaan sisukkaasti yrittää kestää ilman. Iho voi tosi hienosti ja kiva kun maistaa ja haistaa kaiken.

Opeta aivosi. Itselläni se onnistui lukemalla tehoisku Valituista paloista tupakanlopetuksen hyvistä vaikutuksista. Eli näin kuvan kera mitä 2 viikkoa tekee keuhkoille, mitä 2 kk ja 2 vuotta. Ei soimaamista ja paheksuntaa, vain toteamus mitä HYVÄÄ se saa aikaiseksi sinussa. Se tepsi. Aivoni muljahtivat enkä ole sen jälkeen polttanut kertaakaan ja olin sentään aktiivipolttaja. Aluksi tupakansavu herätti hiukan himoa, mutta pyysin ystäviäni kannustamaan minua seurauksella että yksi heitäkin lopetti seurattuaan kivutonta onnistumistani. :))) Onnea lopettamiselle, ajattele sitä siis positiivisesti. 2 vuoden kuluttua olet lähes parantanut keuhkosi siihen pisteeseen mihin ne voivat parantua ja se on lähes normaaleiksi JIHAAAAAA!

puoli vuotta sitten kuin seinään ilman mitään purkkaa tai pillereitä.Poltin 25 v ja päätin että tämä oli tässä.Olen todella iloinen päätöksestäni,nyt jaksaa paljon paremmin töissä ja vapaalla.

Itse käytin kyllä nikotiinilaastareita hieman reilu kaks kuukautta ja sit jätin nekin loppuenlopuks pois ja kyllä mä olen onnistunut tupakoinnin lopettamisessa. Nyt olen ollut reilu 10kuukautta ilman tupakkaa. Kyllä on kaikinpuolin hyvä olo. Mun mielestä se on tekosyy jos alkaa että; ''En lopeta nyt ku nyt on stressiä töissä.'' Stressitöntä elämää ei tule koskaan olemaankaan! Motivaatio ja halu lopettaa on todella tärkeitä tekijöitä, jos sä 110% haluat lopettaa, kyllä sä myös siinä onnistut! Tsemppiä!

minut, kun aloin uskoa Häneen.Raammattu toteaakin, kenet Jumalan Poika tekee vapaaksi, hän on todella vapaa.

Ise aloitin tupakoinnin vuonna 1980, lopullinen irtaantuminen onnistu vuonna 2001. siis 19 vuotta samanlainen suhde tupakointiin.
Aikaisemmin kokeilin nikotiinipurukumit ja muut poppakonstit.
Loppujen lopuksi huomasin että lopettamisen juju on pekästään psykolooginen..lisäksi toteutin seuraavat elämäntapamuutokset:
1. Lopettamisen yhteydessä lopetin myös tilanteet missä altistuisin tupakanpolttoon, ravintoloissakäynnit ym. tilanteet jossa houkutus voisi nousta pintaan
2. Silloin kun aikaisemmin poltin, join vettä...tapa joka jäi..onneksi terveellinen tapa
3. Keskity seuraavaan tuntiin, päätä olla polttamatta seuraava tunti...päätä sitten olla polttamatta taas seuraava tunti...samala tiellä olen vieläkin, joka hetki teet sen hetkisn päätöksen.

Onnittelen kaikkia tupakoinnista irti päässeiotä. itse onneksi pääsin ja suosittelen lämpimästi muillekin.

t. sam

oma isä poltti 29vuotta ja lopetti seinään. vaikeata kuulema oli ja näki 10 vuotta tupakasta unta jälkeenpäin. voi olla vaikea prosessi

poltin 35vuotta viimeiset viisi vuotta varmasti toista askillista päivässä.
nyt tulee juuri täyteen 9kuukautta siitä kun viimeisen sytytin ja CHAMPIX oli se jolla pystyin lopettamaan söin kolmekuu,kkauden kuurin aluksi 2päivässä loput 1päivässä noin 4,5kuukautta yhteensä, välillä tekee mieli mutta lihomista lukuunottamatta mennyt IHMEEN hyvin SUOSITTELEN lääkärille reseptiä pyytää, voi syödä myös kaksi 3kk satsia peräkkäin:O))

Nauti elämästä ja tupakasta, kun tuo elämä pukkaa olemaan niin pirun lyhty. Elämässä pitää nauttia pienistä asioista.

Poltin aika paljon 15 vuoden ajan ja tietysti yritin lopettaa monia kertoja.
Mutta lopullisesti pääsin eroon tupakista mielikuvaharjoitusten avulla. Aina kun näin jonkun polttavan tupakkaa, ajattelin mielessäni kuinka pahalle hänen hengityksensä haisee. Kuinka nopeasti tupakoivan ihovanhenee. yms.

Kaiken tuon kohdistin myös itseeni kun menin tupakalle.

Lopulta tupakan asettaminen huulille oli vastenmielistä. En voi edes sanoin kuvata mihin sitä vertasin.

No mitä sain tilalle kun pääsin eroon tupakasta.
Sitä en osannut kuvitellakaan.
Hajuaisti palasi, makuaisti parani. Nuo kaikki on varsin suurietu, nyt elämä maistuu oikeasti !!!

Jos et pääse eroon tupakasta niin rupea lestadiolaiseksi.
Täällä vl-liikkeessä on oikea siunaus kun polttaa tupakkaa. Tupakan siunauksellisuudesta jopa saarnataan.
Vl-kokouksissa ei kukaan katso poltteluasi paheksuen.
Se on siunauksellista toimintaa.

"Että aikakin muuttuu yhdeksi isoksi möhkäleksi kun päivää ei enää rytmitä tupakkatauot"

Juuri tuo minua eniten pelotti: miten selviän elämästä ilman taukoja? Nyt viisi vuotta lopettamisen jälkeen ihmettelen, että mitä ihmeen taukoja tarvitsin elämään? Mutta muistan sen silloin, kun poltin, tarvitsin ajattelutuokioita. Neuvoni onkin, älä pelkää. Opit kyllä pitämään taukoja ilman tupakkaakin.

Tärkein asia, mikä sinun pitää ymmärtää, on todella se, että et enää halua (alitajuisesti) tuhota itseäsi, enää yhtään. Koska tiedät kyllä, mitä kaikkea tupakka sinussa ajan mittaan saa aikaan.

Kun olet päättänyt lopettaa, pysyttele Smogon sivuilla, siellä on paljon ihmisiä samassa veneessä. Tarvitset ihmisen, joka todella ymmärtää. Jo vuosikausia sitten (pakosta) lopettaneet eivät välttämättä enää sinua ymmärrä, oikeasti.

Kun päätät lopettamispäivän, pidä huolta, että saat olla omissa oloissasi muutaman päivää työpäivän päätteeksi, käärit itsesi vaikka peiton sisään ja vain olet. Ja muista ne smogon sivut.

Ja vielä yksi juttu: tupakka EI rauhoita, päinvastoin, se stimuloi ja saa sinut entistä hermostuneemmaksi. Huomaat eron kun olet ollut jonkun aikaa polttamatta.

Jos vielä kysyttävää, vastaan parhaani mukaan:
[email protected]

Takana neljä lopettamisyritystä: tahdonvoima, nikotiinipurkat, Zyban (eli sama kuin Champix) ja tahdonvoima. Pieleen on mennyt kaikki.

Kaksi kuukautta sitten kävin hypnoosissa kolmen istunnon sarjan. Ja edellisiin kertoihin verrattuna tämä on ollut helppoa kuin heinän teko. Tahdonvoimaa on nytkin tarvittu ja pari ensimmäistä päivää oli tälläKIN kertaa ihan h*lvettiä.

Mutta niiden kahden ensimmäisen päivän jälkeen olen miettinyt tupakkaa ja polttamista yllättävän vähän ja vain satunnaisesti. Lähinnä olen aika ajoin hämmästellyt sitä, että miten kauan taas onkin vierähtänyt niin, etten ole ajatellut koko asiaa.

Olen myös selvinnyt polttamatta juhlissa ja terassilla ja mökkireissuilla viinipullon ääressä. Eli kaikki sellaiset tilanteet jolloin olen aiemmissa yrityksissä ratkennut tai ainakin pilannut iltani vain miettimällä tupakkaa, näyttävät sujuvat nyt (melkein) leikiten.

Suosittelen kokeilemaan hypnoosia. Minulle ainakin tehosi ja väitän, että olen sitä tyyppiä joka on tai siis oli :) erittäin riippuvainen fyysisesti ja myös erittäin jumissa tapansa kanssa. Nyt voin vihdoin sanoa lopettaneeni.

TERVE!!

Itse ollut kokonaan ilman reilun vuoden ja sitä ennen lukuisia yrityksiä ja repsahtamisia sekä "poltan vain kun juon höpötyksiä".Aloitin homman alkamalla nuuskan käytön,baarissa poltin koska poikamiehenä ollessani naisväki ei oikein ilahtunut tavasta ja se haittasi harrastustoimintaa.
Rööki jäi ja nuuska tuli,2v "nössön" kiskontaa kunnes lopetin sen,sit rupesin nykimään olutta sitäkin tuppasi kulumaan liiaksi ja nyt olen saanut sen ns.normaaliksi suomalaisen mittapuun mukaan,koko tuona ajanjaksona kuitenkin liikunta ym.tekeminen auttoi kovasti.Eli yritän kertoa että siihen tilalle on saatava jotain vaikka vain väliaikaisesti mutta se tyhjö pitää täyttää kuka mitenkin,joku lopettaa saadessaan lapsen,toinen tyttöystävän mieliksi,toinen pelästyy terveyden puolesta,miten vaan mutta näin se vaan menee.
Olo on ollut paljon parempi alkuvaikeuksien jälkeen,ja jos lopetat niin sitten se on ehdotonta paluuta ei ole...missään muodossa,,missään tilanteessa,,millään tekosyyllä..Tsemppiä,just do it.

Addiktio merkitsee sitä että sinun on saatava jotain voidaksesi hyvin. Tupakka tai tarkemmin nikotiini on stimulantti joka aiheuttaa fyysisen ja erittäin voimakkaan psyykkisen riippuvuuden eli addiktion ja se on se suuri ongelma monen kohdalla miksei tupakoinnin lopettaminen monen kohdalla onnistu. Kun lopettaa tupakoinnin moni ei voi hyvin vaikka fyysisesti ei enää kaipaakaan nikotiinia, koska ei addiktio lopu fyysisten vieroitusoireiden poistuessa. Tupakoinnin antamat tunteet ja vaikutukset säilyvät entisten tupakoijien mielissä kuukausia ja jopa vuosia ja jokainen ex-tupakoija muistaa kyllä miltä tuntuu haistella esim. muutaman kuukauden jälkeen tupakansavua ja miten se vielä vaikuttaa muistikuviin tupakanpoltosta vaikka elimistö ei enää fyysisesti vaadikaan nikotiinia.
Tupakkariippuvuus on tutkimuksissa todettu pahemmaksi kuin heroiiniriippuvuus ei fyysisten vieroituoireiden takia vaan nikotiinin vaikutustavan takia joka henkisesti addiktoi ihmisen kun kerran on erehtynyt hankkimaan nikotiiniriippuvuuden. Tupakkaa voi polttaa iloon, suruun ja rauhoittumiseen ja ei ole valitettavasti toista yhtä tehokasta ainetta joka tekisi saman mitä nikotiini henkisellä puolella ja sellaseisesta addiktiosta on paljon vaikeampi päästä eroon kuin pelkästä fyysisestä riippuvuudesta. Moni sortuu uudestaan polttamaan sen takia ettei löydä keinoja miten toimia tilanteissa missä ennen tupakka oli ratkaisu esim. päivän rytmitys, hermosavut, pari tupakkaa iloon tai suruun , ruokasavut, kahvisavut etc. Noista tilanteista ja tupakasta niissä tilanteissa mukana pitää opetalla pois kuukausia ja jopa vuosia sen jälkeen kun fyysiset vieroituoireet ovat hävinneet tai riski aloittaa uudestaan on erittäin suuri ja sitä ennen kynnys lopettaa myös.

voisi tepsiä.
Kun näkee sen surun ja hengitysvaikeudet mitä keuhkosairaudet aiheuttaa, mieliala laskee väkisin eikä tee mieli tupakkaa. Tai ainakaan ei niin paljoa enää.

Poltin yli 30 vuotta ja viimeiset parikymmentä vuotta 1-2 askia päivässä. En antanut minkään tulla minun ja tupakkani väliin - ei edes raskausajan. Sitten päätin etsiä apua suggestoterapiasta. Olin skeptinen ja tänäpäivänäkin vielä hieman yllättynyt tuloksesta. Kahden käyntikerran jälkeen tupakka jäi siihen. Tästä on nyt yli seitsemän vuotta ja olen edelleen tupakoimaton. Suosittelen lämpimästi! Ks netistä www.kolumbus.fi/sampsa.korhonen/

jokin vastaavanlainen tapa: jokin johon menee kerrallaan vain muutama minuutti ja jolla voit rytmittää päiväsi vastaavalla tavalla kuin tupakoinnilla. alkuun kokeile vaikka nikotiinipurukumia; pelkkä nikotiini on kuitenkin pienempi paha kuin nikotiini ja savu. lopulta luovut nikotiinipurkastakin.

Itse olen nyt ehkä kymmenettä kertaa elämässäni lopettanut tupakoinnin. Vaikeaa ei mielestäni ole niinkään se lopettaminen (parikin viikkoa voi mennä ihan kivuttomasti), vaan päätöksessä pysyminen myös silloin, kun on esim. jossain illanvietossa ja kaverit ravaa tupakalla. Kahdesti olen ollut polttamatta yli puolien vuoden ajan ja sitten vaan jostain mystisestä syystä retkahtanut. Toisin sanoen: Ihmiset on näissä viesteissä hehkuttaneet kovasti nikotiinikorvaustuotteita jne, mutta ainakin mä joudun toisinaan myös vieroitusoireiden hellittämisen jälkeen vahtimaan itseäni, ettei tule toteltua niitä hetken mielihaluja. Kyllä se aika kokonaisvaltaisen elämänmuutoksen vaatii, jos henkinen riippuvuus on paha. Urheilu auttaa ainakin mua, sillä esim. juoksulenkeillä tosiaan huomaa, missä kunnossa keuhkot on, ja se jos mikä antaa motivaatiota. Tsemppiä.

masentuu, ainaskin itselläni oli näin.
Päätin viimestään lopettaa, kun olen aina urheillut eri lajeja niin alkoi kavereiden kanssa koripallopelissä "tupakkaräkää" tulemaan ja keuhkoissa ei kulkenut ilma!
Alku oli kuin olisi ollut ilman vasenta kättä ja tupakanhimot tulivat aalloittain, jonka jälkeen tuli jopa uniin saakka sekä pahinta oli alkoholin juonti ilman käärylettä.Mielihalut vähenivät vaikka ei niin uskonutkaan ja nuoruuden kuntokin tuli kaksinverroin takaisin. Suosittelen liikuntaa ja terveelistä ruokaa...ja tapa tehokkaasti aikaa niin kyllä helpottaa eteenpäin mennessä.En sulkisi poissa alkuviikoille lääkityksen mahdollisuuttakaan, vaikka itse lopetin ilman mitään apukeinoja. TSEMPPIÄ NIIN KYLLÄ ONNISTUU!

poltin 21 vuotta, joka on lähes 2/3 elämästäni ja viimeiset viisi vuotta yli 30 savuketta päivässä. Kesäkuun puolivälissä aloitin syömään champixia ja kesäkuun lopussa lopetin tupakoinnin ja ei ole ollut mitään ongelmia. 7 vuotta sitten yritin edellisen kerran mutta se oli tosi tuskaa. Lääkkeest on tosi suuri apu jos vain haluaa lopettaa. Ehdotan nobelia keksijälle.

Kyllä kait kuukauden kesälomansa vois muutenkin pilata, ku aloittamalla tokalla viikolla röökilakko. N. 33 vuotta oon poltellut käytännöllisesti katsottuna keskeytyksettä askin päivässä. Nyt viides viikko jo menossa ilman savuja, vaik bissen kaa läträttyä tulikin, mikä aiemmin on ollu sellanen kompastuskivi. Hyvänä motivaattorina on toki ollut uus ihmissuhde, joka hienovaraisesti vihjas nortin pahasta hajusta.
Leukaperät kipeenä nikotiinigummin pureskelusta, varsinkin kun yksi eikä kaksikaan purkkaa aina kerralla riitä... Yritän sitkeesti säilyttää lapsenuskoni ja vakuutella itselleni, että se oli siinä, että lakko muuttuis lopetukseksi?? Aina ei oo helppoo, ku käsi vaistomaisesti kaivaa taskusta jotain, mitä siellä ei kuitenkaan ole. Katellaa ny iha rauhassa, jos retkahtaa, niin ainahan voi yrittää uudestaan :-)

oli mun kohdalla helpotus, kun mulla oli vatsahaava, niin tupakointi teki mut todella kipeäksi. Nyt ollu polttamatta 3kk.

ja lomat loppuu, alkaa tämä ainainen tupakka valitus. Hyvä pvovo jälleen suomi24:ltä. On se kumma, ettei sitä käsitetä, että polttaminen on jokaisen oma asia, joten naama kiinni!

Yks mikä on monella ollu helppo keino, on kirja Stumppaa tähän (Allen Carr). Maksaa vaivaset kaheksan euroo. uskomatonta, että muka joku kirja voi vaikuttaa lopettamiseen, mutta oon ite lukenu sen pari kertaa ja on ollu helppoa ja jopa tyytyväinen ei-tupakoija. Tyhmänä, ku menee polttaa sen yhen ihan vaan kokeillakseen...sitten taas repsahtaa. kirja ns.aivopesee lopettamaan. ei kerro niinkään terveysvaikutteista, ku kaikkihan sen tietää miten epäterveellistä se on. mutta oikeesti tehoaa....kokeile ihmeessä. halpa ja helppo tapa. se on vaan pahinta, ku kaikki ei lue sitä loppuun, ku pelkäävät, että ku kirja loppuu, ni on pakko lopettaa. eihän se pakko oo, mutta ei vaan maistu enää.
kaveri luki sen ihan huvikseen, ku joku oli kehottanu. ja ei oo varmaan kolmeen vuoteen polttanu. itelläki ois tarkotus avata kirja taas kerran ja pysyä päätöksessä. 95%:sesti tehoaa!!!

Kun en itse poltellut kuin vuosikymmenen. mutta itselläni loppui siihen kun sain taottua päähäni että ihan turhaa touhua polttaminen ja muutin omaa elämäntyyliäni vähän enemmänkin kerralla.

olin luvannut emännälleni että lopetan viimeistään sitten kun lapsemme syntyy. mutta aloitin jo itse vierottamisen pari kk ennen laskettua aikaa. aloin lenkkeilemään ja syömään aavistuksen monipuolisemmin.

toimi omalla kohdalla, lenkkeily on vähän jo hiipunut mutta auttoi ettei paino päässyt leviämään käsistä. ensimmäinen viikko oli tuskaa, en uskaltanut mennä lenkille kuin aamuyöstä että ihmiset ovat varmana jossain muualla kuin lenkkipolulla tupakoimassa. mutta niin viimeisen tupakan poltin 25.5.08 ja tähän päivään mennessä on jo tosi paljon helpompaa. välillä tekee mieli mutta ei tule semmosta pakonomaista tunnetta polttaa tupakkaa.. kyllä se vain siitä kunhan saa taottua itselleen että turhaa touhua, peukkua sinne päin jos/kun alat lopettelemaan.

Ei se ole helppoa....mutta mahdollista...varsinkin jonkun kaverin kanssa. Vaimon kanssa polteltii n. 30 v. ja eräänä itsenäisyyspäivänä päätettiin, että ensi loppiaisena lopetetaan sauhuttelu.
Aikaa oli valmistautua ja kerätä tietopaketteja terveydenhoitajalta hyödyistä. Valmistautuminen oli tärkeää...samoin apuvälineet...tietopaketit ja erilaiset nikotiinivalmisteet. vaimo söi purkkaa ja käytti laastaria...minulla oli sellaisia muoviholkkeja, joissa oli vähän nikotiinia ja niitä imeskeli. Eniten pelkäsimme yhteisiä pitkiä automatkoja, joilla tupakkatauot kuuluivat asiaan.
Samoin sitä miten voi tehdä--pihatöitä---maalausremonttia---tapetointia jne ilman taukoja. Mutta kaikki järjestyi asenteen muutoksella ja ajan kuluessa oln paranemisella.
Nyt 4,5 vuotta kulunut lopettamisesta...Hyödyt---no jaa kyllä mieskuntoon vaikuttaa...ja obs. krapulaa en enää edes tiedä olevan.. se näköjään tuli tupakista-se pahin.
Tosin en nyt ihan isoja kännejä vetele, mutta ne normaali.

Minä lopetin vuosi sitten ja en ole polttanut ainuttakaan kessua.Olin polttanut 35v ja pari askia päivässä.Mulla oli useita epäonnistuneita yrityksiä takana.Kokeilin Zupania mutta ei auttanut.Onnistuin vihdoinkin ja näin jälkeenpäin kun ajattelen syitä onnistumiseeni-TÄRKEIN ON MOTIVAATIO LOPETTAMISEEN.ON VAIN KAKSI TIETÄ ON JA OFF.eli jos jatkan polttamista niin kuolema tulee nopeammin.Suosittelen motivaation kypsyttämistä.Mulla meni vuoden verran siihen aikaa.

Koska olet polttanut jo noinkin kauan ja haluat nyt lopettaa, uskon että ympäristön painostus on alkanut tuottaa tulosta ja teidät tupakoitsijat ajetaan pikkuhiljaa useimmissa paikoissa nurkkaan.
Tupakoinnin aloittaminenhan on merkki huonosta itsetunnosta ja esim.nuori joka aloittaa tupakoinnin, etsii muiden kavereiden hyväksyntää. Nämä kaverithan tietenkin tupakoivat... Sama jatkuu esim.työpaikan tupakkatauoilla, jossa myös etsitään tietyn porukan hyväksyntää.
Yleinen mielipide on kuitenkin onneksi muuttunut kielteiseen suuntaan ja tupakoitsijoita vastaan.Heitä pidetään esim.haisevina, itsekkäinä, heikon itsetunnon omaavina ja työpaikoilla laiskottelijoina. Tässä vain muutamia ominaisuuksia.
Eli sinä olet ilmeisesti tullut järkiisi. Jos yhtään tahdonvoimaa ja luonnetta löytyy, niin ei lopettamisen loppujen lopuksi pitäis olla vaikeaa. Munkin sukulainen poltti 20 vuotta, päätti sitten vaan yhtenä päivänä lopettaa ja lopetti myös. Muut kysyi , miten se onnistui. Hän vastasi, että tottakai tupakkaa halusi ensin, mutta kaikki on kiinni päättäväisyydestä ja siitä onko luonnetta sanoa ei (myös kaveriporukassa..)

Mikä hemmetti tuossa tupakassa maistuu? Minä en koskaan saanut siitä en mitään iloa, vaikka sitä haistelin ja maistelin. Se ei yksinkertaisesti tuntunut miltään. Vaatteisiin kuin kuvottava haju kuitenkin aina ravintoloista siirtyi..sun muista huvipaikoista!
Siirry purukumiin, jos ei muu auta!!

Hei

Lueskelin noita erilaisia konsteja, joilla ihmiset ovat onnistuneet pääsemään eroon paheestaan. Itse olen myös kokeillut monenmoista. Champix-kokeilukin oli, tosin tulokseton, koska enemmänkin itsetutkiskelumielessä käytin niitä vajaa kaksi viikkoa. Totesin, että mielitekoni on vahvempi, kuin hyvässä maineessa olevat ja kalliinpuoleiset pillerit. Sen jälkeen kokeilin hypnoosia. Hypnoosissa minua häiritsi psykologin haukottelu, tuntui, ettei hän ole aivan tosissaan. 60 euroa niistä "unista". Suklaa tosin ei maistunut suklaalta heti hypnoosin jälkeen :) Luulen, ettei minulle ole apua mistään pillereistä tai muista poppakonsteista, ennenkuin korjaan oman asennevammani. Kyllä se on ihan tuolla oman pään päätettävissä, haluaako oikeasti lopettaa. Mutta, jos se tupakointi maistuu ja siitä ei ole haittaa muille, niin mikä ettei. Mutta kyllä miekin vielä joskus, kun sille päälle satun. Tsemppiä myös muille yrittäjille :)

Lopettaminen ei tunnu niin mahottomalta,mutta reilu kilo viikkovauhtia paino nousee.

Painonnousu saa ajatukset taas polttamaan vaikka uskon eroon pääsevänikin jos kilot ei haittaa.

Kilot vai tupakka?????

itse poltin ~40 vuotta, syksyllä tulee 2 v siitä kun lopetin. Käytin apuna Zypan lääkettä ja ainakin minulla se toimi todella hyvin. Päätöksen ja asenteen tulee toki olla luja.
Onnea yritykselle!

itse lopetin kuin seinään. Ilman mitään apuja: lääkäreitä, purkkaa tai laastareita.

Itsepäisyyttä se vaatii. Mutta toisaalta kävin silti kavereiden seurana tupakkatauoilla, en vain itse polttanut.

Pari kertaa nähnyt unta tupakointiin sortumisesta ja niissäkin olen soimannut itseäni asiasta =) Nyt jo yli 3 vuotta ilman, eikä tee edes mieli.

Nikotiinikorvaus hoito.
Hae Zypan kuuri jos jos todella haluat eroon tupakasta.

Kylläpä tuntui tärkeältä ja hyvältä, että joku haluaa päästä irti tupakasta. Se onnistuu kyllä sinulta kun olet noin motivoitunut. Olet jokatapauksessa rohkaisevana esimerkkinä muillekin, siis kiitos kirjoituksestasi ja rohkeudesta tulla esiin. Mieheni oli likimain ketjupolttaja yli 20 vuotta ja kipuili pitkään riippuvuutensa kanssa. Hänen kohdallaan lopettaminen tapahtui hieman merkillisesti: hän pyysi erästä vanhaa evankelistaa rukoilemaan asian puolesta ja sai tältä neuvon "älä itse auta sitä tupakkaa taskusta huulille". Niin vain kävi, että siihen saakka epäonnistuneeet yritykset jäivät taakse ja tupruttelu jäi pois. Tilalle tuli joksikin aikaa purkka ja Sisu-pastillit.

Olet saanut hyviä neuvoja, joten ÄLÄ LUOVUTA!

olen selvinnyt ilman röökiä 4,5 vuotta, ja se on mielestäni tosi kova juttu (plaadasin 36 vuotta) sitten tuli muut jutskat elämään ,ja täytyi yrittää lopetta ,(tähänasti onnistunut) onneksi, ps.jos joku sanoo ,että on helppo juttu, niin sanon ,ajattele ja myönnä ,että olet VÄÄRÄSSÄm ???

Fyysinen riippuvuus tupakkaan on totta, mutta se häviää kaikilla muutamassa päivässä.

Useimmilla, myös itsellä lopettamisen vaikeus johtui lähinnä seuran ja/tai tekemisen puutteen kompensoimisesta. Eli elämää pitää tosiaan muuttaa ensin muualta ja sitten vasta lopettaa tupakointi, tai no se häviää siinä itsekseen.

Niin kauan kun jatkoin elämääni samaa rataa, ratkesin taas polttamaan, mutta heti kun muutin sitä, tupakka jäi pysyvästi. Sitä en tiedä mitä juuri sinun pitäisi muuttaa, mutta etköhän sinä sen itse keksi.

Poltin 17 pitkää vuotta. Entisenä urheilijana yritin lukemattomia kertoja lopettaa milloin siipan painostuksesta, milloin mistäkin muusta syystä. Aina jatkoin taas. Polttaminen oli mukava sosiaalinen tapa, oli myös kiva rentoutua kotona illlalla parvekkeella iltasavukkeella ja mennä sitten tunnin päästä nukkumaan.

Sitten sain kunnon säikähdyksen terveysrintamalla.
Lopetin kuin seinään. Ei edes Nicoretteja. En uskalla käyttää mitään, mikä supistaa verisuonia nyt. Olen ollut 9 kuukautta polttamatta. Ilman minkäänlaisia oireita. En käy enää ulkona sellaisten ihmisten kanssa, jotka polttavat, ettei tule kiusausta polttaa ja välttelen muutenkin paikkoja, joissa on tupakansavua. En tosin tiedä, kauanko on tarpeen toimia näin, koska olen valtavan motivoitunut ja päättänyt olla enää aloittamatta uudelleen.

Tsemppiä kaikille yrittäjille! Et voi lopettaa kuin itsesi takia. Et minkään ulkoisen syyn takia!

http://www.stumppi.fi/portal/

Suosittelen tutustumaan keskustelufoorumiin, sieltä löytyy jos minkälaista tarinaa. Varmasti iso apu tupakointia lopettavalle!

itsellä sama ongelma.. poltan n.30 tupakkaa päivässä, en todellakaan haluaisi polttaa, tupakka alkaa jo maistuakkin pahalta kun sitä polttaa koko ajan, mutta kun itselleen ei vain voi mitään.. sitten päätin eräs ilta että nyt loppu. olin 6 päivää polttamatta ilman mitään apuja, ja se olikin yllättävän helppoa. heräsin joka aamu hymyillen kun olin niin iloinen että ei tarvitse polttaa.. mutta sitten ajattelin että tahdon maistaa maistuisiko tupakka vielä hyvältä,.. voi kun sitä en olisi tehnyt.. nyt taas polttanut viikon, tosin salaa muilta, koska kaikki luulevat onnellisina että olen lopettanut.. ja nyt tuntuu että en enään saa otettua itseäni niskasta kiinni ja yritettyä uudestaan... tämä syö ja pahasti..
tupakka on kyllä maailman huonoin keksintö..

Se on ihan itsestä kiinni,ei mistään muusta.Ex lopetti tupakanpolton ihan tosta vaan 20 v sauhuttelun jälkeen ja en olisi oikeasti uskonut,että hän kykenee siihen,mutta niin vain kykeni ja iloinen olen hänen puolestaan.

Ainoa haittapuolihan tuosta vain on,että niitä kiloja meinaa sitten kertyä,koska ruoka maistuu paremmin jne,mutta siltikin senkus vain otat itseäsi niskasta kiinni ja lopetat moisen hölmön tavan.

vielä tuppaa unii tulee tupakin poltto ja kaipaan niitä sauhuja ruuan ja kahvin jälkeen kaikkein eniten mut päivä kerrallaa mä järsin nikorettea päälle 8 kuukautta se kel kyl vähä jeesas pahimpaa vituttuksee ja nikkiksii

mut eköhän se siit se on vaa nii pirun yksilöllist toi että kelle se on helppoo ja kelle vaikiaa tuo lopettaminen mulle se oli pirun vaikiaa vaikka kerkesin polttaa alle 10v

mut kokeile ihmees nikorettee järsi sitä ei nimittäin mulla ainaskaa tullu mieleekää että oisin tupakaks pistänny silloo ku oli nikorette suussa......

on todella vaikea päästä pois...

kolme ja puoli euroo plus keuhko syöpä tai veritulppa.rahat menevät savuna ilmaan MITÄ JÄRKEÄ? 2vuoden röökirahoilla sais jo plasma tv:n tai etelän matkan.Vaatteet haisee pahalle keltaiset hampaat,iho ja kynnet ihan kun olisi purkki lateksia kaadettu päälle.ja kun on pitkään polttanut aamu kuudesta saakka heräät yskimään tervaa keuhkoista.

joo,olen polttanut 25v. ja nytten ollut polttamatta 3kk,se oli päätös koska koko homma ällötti jo itseänikin,ei mitään korvaavia vaan kyllä se on päästä kiinni lopettaako sen paskan vetämisen vai ei.ei ole ollut kohtuuttoman vaikeaa,vähän aluksi hirvitti noi känni-tilanteet mutta näköjään niistäkin mennään yli kun ei turhia stressaa.

Tuttuni on nyt ollut 3 viikkoa polttamatta. Alku oli tosi hankalaa, mutta jo nyt on helpottanut huomattavasti.
Vertaistukea hän sai kun googletti sanan: STUMPPI

MINÄ lopetin kun lasta rupesin odottamaan;O)

Poltin alle 6kk kun toisen olin synnyttänyt ja sit no tahnka ja ihan helppoo!!!!!

Mussuttavat pullaa, vaikka riskit ovat kovemmat kuin tupakoitsijoilla.

Hyyi mikä pössis, savuttomat kärsii!!!!

Ala psyykata itseäsi tupakanvastaiseksi katselemalla keuhkosyöpäkuvia yms. Polta joskus niin paljon ketjuun, että suu on kuin beduiinin sandaali, käytä laastaria ja purkkaa apuna ja ONNISTUT!! Minäkin tein sen 35v ja lukuisten lakkojen jälkeen! Tsemppiä!

...tekemistä ja taas tekemistä kahdella kädellä,niin ei ole käsiä tupakalle. Ja kuten muissakin "dieeteissä",kun tupakkaa (syötävää)ei ole ei voi sauhutella. Et pidä kotona tupakkia niin ei voi polttaa. Entäs työmaalla ? Ei ole työkavereille mukavaa,jos kerran tunnissa käyt vartin tupakkatauolla ja saat samaa palkkaa kuin tupakoimattomat. Mua ainakin pistää vihaksi kun kaveri lintsaa.

jotkut loettaa kerralla.
Tuttu kertoi ystävänsä polttaneen toista askia vuorokaudessa.
Jopa yöllä, herätessään vessaan, kyseinen mies poltti savukkeen.
Kerran hän jälleen oli herännyt ja meni tupakka-askille.
Siinä sitten tupakka-askin luona mietti onko polttamisessa mitään järkeä.
Siihen jäi tupakat ja lakko alkoi samantien.

Itse vastaavasti lopetin pikkuhiljaa.
Ensin tupakka tunnissa viikon ajan.
Seuraavalla viikolla puolitoista tuntia (vai oliko se joka toinen tunti?) per savuke.
Seuraavalla viikolla jälleen tupakointiajan venytystä jne.

Sen huomasin, että elimistö vaati niinä tiettyinä aikoina nikotiinia, mihin oli tottunut.
Samalla huomasin, että tupakanhimo voi mennä myös ohitse.

Eniten tarvitaan kovaa tahtoa ja halua lopettamiseen.

ne sun keuhkos rahas ja kaikki muukin.
Vittu kuole paskiainen ja äkkiä.Vuosikaudet sain tehdä työt sillävälin kun herra oli kuulemassa tupakkapaikalla ne "parhaat jutut". No menihän sulla siinä vaan varttitunti, ja puolenn tunnin päästä piti taasen mennä, tuumailemaan...
Saatana etten paremmin sano...Kokeilisit työtekoa siihen touhuamisen tarpeeseen etkä kulkis paikasta toiseen häiritsemässä muita höpinöilläsi tupakkatuskasta.

Mie poltan niin kauan kun henki pihisee, eli
en yritäkään lopettaa. Tupakka ja kaljapullo
korvaa exän nyt elämässäni kun oon yksin.

http://www.mulletoi.com/PublishedService?pageID=9&itemcode=7480

Eipä ole edes kalliskaan =)

http://www.mulletoi.com/PublishedService?pageID=9&itemcode=7480

Eipä ole kalliskaan =)

ainakaan enää saa... hyvä se kuitenkin on, jos pääset irti siitä. tupakoimalla menetät kokoajan rahaa ja kaadat sademetsiä, varmaan tiesitkin?

Mutta onnea sulle, jos ja _kun_ pääset irti polttamisesta (tiiän et pääset) :D

Poltin itse vuosituhannen vaihteeseen asti intistä alkaen noin askin päivässä. Sellaiset 20 vuotta. Sitten lopetin. Ei nikotiinikorvauspelleilyä, no viikon verran pelleilin inhalaattorin kanssa. Totesin olevani hölmö. Käytin tilapäisapuna ihan tavallista salmiakkipurkkaa. Motivaattorina oli että 100m juoksun jälkeen puuskutin seuraavat 20 minuuttia.

Lopettaminen sujui suht helposti. Päätin vain olla polttamatta jokaisen röökin. En kauheasti usko nikotiiniriippuvuuteen, minusta se on lääketehtaiden provosointia. Haluavat päästä samaan tulonlähteeseen kiinni tupakkatehtaiden kanssa. Ennemminkin kyse on tavasta, tottumuksesta. Huomasin itse kaipaavani eniten tekemistä, puuhastelua, tupakkatauon antamaa sosiaalista tilannetta.

Lopettaminen vaatii lopulta vain kaksi asiaa: motivaation ja päätöksen. Ihan niinkuin moni muukin asia elämässä. Kyse on TAHDOSTA!

Lakkoa kesti 8 vuotta. Tuona aikana polttelin röökin silloin toisen tällöin, yhteensä ehkä askin verran. Joka kerta muistin miksi olin lopettanut. Tilanteet joissa poltin olivat juuri tuollaisia sosiaalisia tilanteita, kapakassa, viini- tai kaljalasin ääressä.

Nyt olen luopio. Aloitin päivittäisen savuttelun vuodenvaihteessa. Syitä (tekosellaisia) on monia. Yhteinen nimittäjä on elämäntilanne. Lopettaminen tuntuu edelleenkin helpolta taikka vaikealta. Motivaatio puuttuu. Varsinkin kun vielä sain painoa, jota oli kertynyt turhan paljon, pudotettua 15 kg. Nyt olen ihannepainossani. Päivällä on helppoa punnita, menenkö syömään vai otanko mukin kahvia ja painun ulos tupakalle. Ruokahalu menee samantien.

Henkikin kulkee - vielä. Liikun päivittäin paitsi työmatkat kävellen taikka fillarilla, niin sen lisäksi 45 - 60 min. lenkki fillarilla tai rullaluistimilla. Tai sitten perinteinen kuntopiirijumppa samalla kestolla. Mutta - niinkuin sanoin - motivaatio lopettamiseen on hakusessa. Tiedän että pystyn siihen, olen sen tehnyt ennenkin.

Joka tapauksessa lopetan ennen ensimmäistä infarktia, siis tänä vuonna. Ja lopetan sen yksin. Tässä asiassa en usko myöskään vertaistukeen. Päätöksen on oltava oma. Entäs jos tukihenkilö polttaa tai aloittaa polttamisen... Siis YKSIN! Nämä jutut on aina korvien välissä - siis omien korvien. Tupakanvastustajille, sellaista minusta ei koskaan tullut, ja muille irvailijoille mä pyllistän. Heistä 99% ei ole koskaan polttanut eikä koskaan lopettanut. Sellaisten kommentit ja neuvot ovat vähän onttoja - kokemus puuttuu.

Jokaiselle joka haluaa lopettaa polttamisen annan omakohtaisen kannustuksen. Tehkää päätös, pysykää siinä, jättäkää polttamatta rööki kerrallaan. Jos matkan varrella sortuu, ei se ole katastrofi, aina voi jättää polttamatta sen seuraavan ja sitä seuraavan jne. Niin ja älkää sitoko päätöstä viikonloppuun, juhlapyhään taikka muuhun merkkipäivään. Lopettakaa vaikka tiistai-iltapäivällä, kesken askin. Se vahvistaa päätöstä kun röökiä on vielä jäljellä.

aina pystyy lopettamaan jos kerran on alkanutkin
polttaa ja se pilaa kunnonkin lopullisesti...

On se tupakki mulle ainakin sopinut työn lomassa mainioksi hermolääkkeksi stressiä vastaan.
Ei niitä "savukkeita" tarvii aina putkeen vedellä koska aina voi myös poltella piippua Herrasmiehenä.
Taisi olla taas jotakin provoa Hyssälä fanilta.

Vaikka en itse olekkaan polttanut ihan montaa kymmentä vuotta voin sanoa, että oli itselläkin vaikeuksia lopettamisen kanssa ja kolme kertaa yritin ennen kuin onnisti.

Ensimmäisellä yrittämällä se vain sortui siihen, ettei tahdon voima riittänyt ja toisella kerralla en taas jaksanut popsia nikotiini purkkaa tarpeeksi pitkään. Kolmas kerta tuli sitten lopetettua laastareiden avulla, joita suosittelen lämpimästi. Teho oli todella hyvä, mutta kestää pidempään ennen kuin laastarista imeytyy nikotiinia, joten aamulla herättyäni laitoin purkan suuhun ja laastarin käteen.

Eliminun kolmas kertani meni näin:

Tein päätöksen, että lopetan.
Tämän jälkeen mietin miten korvaan tuon riippuvuuteni(ennakoitu varatoimi)esim. liikunta minun tapauksessani se oli juoksu(puhdistaa samalla keuhkoja ja kohottaa kuntoa) . Tämän jälkeen mietin, että kiinnitän ruokailu tottumuksiini huomiota,koska tavallisesti tupakoinnin lopettava ihminen syö enemmän.
OLin valmis lopettamaan ja hain valmisteet kaupasta: Purkka ja laastarit. Niitä käytin sellaisen puoli vuotta ja nyt olen kuivilla tupakasta. Eikä lopettaminen ilman valmisteita olisi tullut kuuloonkaan, koska lopettaminen vaikutti minuun niin, että aloin olla agressiivinen(en väkivaltainen, mutta erittäin pahan tuulinen asiasta kuin asiasta) .
MInulla oli myös ystäviä tukenani ja olin kertonut että nyt aijon lopettaa.

Pyrin tietoisesti ystävieni seuraan, jotka itse eivät tupakoineet ja yritin pysyä tupakoivista ystävistäni vähän aikaa kauempana, koska se helpotti prosessia.

Onnea yritykseen.

On se ihmeellistä, miten lopettaminen on niin vaikeata? Onhan tupakoinnin aloittaminenkin ollut vaikeaa, mennyt aika, voinut pahoin, oksettanut, ja ollut kaikkia myrkytysoireita ennen kuin se tupakka on alkanut maistua.

Käyttäisitte nyt sitä samaa tahdonvoimaa lopettamiseen, kuin aloittamiseenkin.

Itse kaikkea kokeilevana tutkijana nyt aikuisena kokeilin tupakoimista, ihan selvittääkseni miten aineet vaikuttavat ja millaista on aloittaa tupakointi. Oksensin kolme päivää pää sekaisin ja olin täysin kyvytön töihin, suu ja hengitys maistui kissan paskalta eikä paskan maku lähtenyt viikossakaan. Tuli hengitysvaikeuksia ja hengitys alkoi vinkumaan. Sairastuin pahasti. Kyllä lopettamien pitäisi olla mahdollista jos tommoista on kokenut aloittasessakin.

Tupakoiva ei myöskään tajua sitä, kuinka vastenmielinen hänen läheisyytensä on. Minulla mukava miestuttavuus, mutta tupakan kyllästämä keho, vaatteet ja hengitys haisee niin, ettei läheisyyttä voi ajatella. Hampaat ovat mustat ja tupakka syttyy kun toinen sammuu. Silmät verestävät ja iho kuollutta. Aloin aivastella pelkästä muisteluista.

Vaihtakaa tupakkariippuvuus vaikka liikuntariippuvuudeksi!

Kyllä tupakki on parempi kun porkkana! Ja kuolleisuus on aina 100% kaikissa ryhmissä....

osallistu Nrj:n lopeta tupakointi kampanjaan. taikka kokeile nikotinel nikotiinilaastaria tai nikotinel nikotiinipurumumia.

Syövänpelko oli minun motiivini. Poltin yli neljäkymmentä vuotta savukkeita ja ajattelin, että ellen lopeta saan keuhkosyövän ennenpitkää.

Tupakkalaki v 1996 antoi lopullisen sysäyksen lopettamispäätökselleni. Ei huvittanut lähteä lastauslaiturille röökille marraskuun iltapäivähämärissä.

Onnea yrityksellesi lopettaa tupakointi.

puhtaat keuhkot, tee kuten se yksi blondi: Paineilmaletku takapuoleen ja suu sepposen selälleen, niin johan keuhkot puhdistuu. Muista huuhdella suu toimenpiteen jälkeen..!

Opettele elämään vierotusoireiden kanssa, kuulostaa hassulta varmaan.
päivä ilman tupakkaa ja illalla hyvä sikari, ritmeester moods?
pari viikkoa tätä rutiinia ja siihen alkaa tottumaan, ja saa yönsä nukuttua hyvin, siitä on sitten helppo siirtyä seuraavaan vaiheeseen. joko kokonaan tupakka pois, tai sitten kerran viikossa sikari.
aina kun alkaa mennä mahdottomaksi niin lähde kävelylle, jätä lompakko kotiin niin et voi matkalla ostaa tupakkaa.
jos kännissä polttaminen on ylitsepääsemätön ongelma, lopeta juominen kuukaudeksi tai pariksi.
ja muista että retkahtaminen ei pilaa koko vierotusta, aina voit aloittaa uudelleen vahvempana, ja niin pitääkin

Poltin 40 vuotta aloitin jo 13 vanhana. Olen yrittänyt lopettaa 3 kertaa nyt ollut polttamatta kolmatta vuotta. kaksi ensimmäistä kertaa päätty samaan ongelmaan, kun lopetin nikotiinipurkan hampaat ja vatsa rupes oireilemaan ja muutenkin olo tuli kuin"munattomalle miehelle urpona" minulla olisi
vaikka kuinka paljo tarinaa ja kokemuksia kerrottavana tästä asiasta ja tiedän että tätä ongelmaa vähätellään liikaa koska tosiasiassa
ei yhteiskunta välitä sinun terveydestäsi vaan veromarkoistasi. epäilen että geeni perimä tässäkin vaikuttaa 85% toinen saa polttaa 90 vuotiaanakin eikä haittaa mitään ja toinen voi huonosti kokoajan polttaessaan.

3kk ilman tupakkaa champixin avulla,mutta tuli työtapaturma ja ratkesin. Nyt pitäisi taas alkaa uudestaan yrittämään. Olen taas 3 1/2kk polttanut. Ennen lopettamista olin polttanut 20v. Vaikeaa tulee olemaan. Yritän tässä joku päivä ilman lääkitystä. Mulle tuli masennus ja kävin ylikierroksilla kun käytin champixia. Tsemppiä kaikille,jotka yrittävät lopettaa lääkkeillä tai ilman!!!

Itse polttelin näitä paholaisen kääryleitä lähes 50 vuotta neljä askia vuorokaudessa kunnes eräänä iltana koin valaistuksen ja Jumalan avulla lopetin polttamisen tuosta vaan.

Jumalassa on voima!

Mitä jos rupeaisit syömään nikotiinipurukumia? Eno ainaki pääsi sillä eroon tupakasta ja ollut nyt ilman tupakkaa kolme kuukautta, ja hän kertoo ettei enää tee edes mieli.

Minä aloitin tupakanpolton noin 6 vuotta sitten, olen entinen kilpaurheilija. Join viinakin aika lailla, mutta nyt olen lopettanut sen kokonaan. Mutta tupakanpolttoa en lopeta.

Mutta esim. jos on sellainen tilanne, matkustaminen, kylässä käynti, niin voin olla vaikka 8 tuntia polttamatta siten ,että en muista koko asiaa.

Nykyään muutenkin hössötetään näistä terveysasioista aivan liikaa. Ihmiset olisivat terveempiä kun ei puhuttaisi niin paljon terveysriskeistä.

Helpompaa se on kuin luuletkaan. Kyse on vaan halusta lopettaa! Et näe mitään syytä minkä takia sinun pitäisi lopettaa ja teet välillä "kokeiluja", millaista olisi lopettaa.

Mikäli olet tosissasi niin teet sen päätöksen, että lopetat, etkä enään osta sitä jokaista askia. Helpompaan on lopettaa, kun et polta sitä päivän ekaa ja ratkaisevaan aamusauketta.

Sinulla on varmaan tälläkin hetkellä aski, josta olet jo polttanut niin ja niiin paljon, mutta et saa ajatella, että poltan vielä tämän askin ja sitten lopetan. Silloin, et ainakaan pysty lopettamaan!

Kaikista helpoin on lopettaa, jos sairastut, etkä enään pysty polttamaan. Keuhkosi alkavat itse tyhjäänmään itseään keuhojasi ja yskit niitä halkaisijaltaan 4-5cm kokoisia tervapalloja (valehtelematta). Niitä yskit n. 2 viikkoa putkeen 24/7 ja sen jälkeen vielä silloin tällöin irtoaa tervaa. Rintaan pistää ja sattuun niin stanasti, että ei pysty olemaan ja hengittäminen sattuu. Itket kun yskit niitä tervapalloja mietit, että tuhkehdutko siihen paskaan mitä keuhkoistasi irtoaa.

Lopulta se kuitenkin kannattaa. Parempi nyt, kun ei milloinkaan.

Itse olen ollut polttamatta kahdeksan kuukautta ja kyllä kannatti lopetta. Vaikeaa se oli, kun muut ympärillä olevat ihmiset polttivat. Teki niin mieli ottaa toiselta se tupakka kädestä, mutta jotenkin sitä sai aina hillittyä itsensä ja mietittyä, että en tarvitse tuota.

Hae vaikka lääkäriltä apua, jos et muuten pysty lopettamaan.

Jos kerran se nikotiini on muka se pahin riippuvuuden aiheuttaja, miksi sitten sitä riippuvuutta täytyy tukea nikotiinikorvaushoidolla (purkka, laastarit jne)?

Jokaisella on oikeus inhota lähimmäistään kuka mistäkin syystä. Jonkin mielestä tupakka on kamalaa, toisen mielestä läski, kolmannen mielestä ulkonäkö vaan on niin luotaantyöntävä... Minäkin voisin sanoa että inhoan tekopirteitä, absoluuttisen alhaisen kehon rasvaprosentin omaavia, tekopyhiä terveysterroristeja... vaan enpäs sanokaan! Arvatkaapas miksi? Siksi että jokaisen, heidänkin elämällään on alku ja loppu. Ihan totta! Hekin kuolevat ennemmin taikka myöhemmin. Ja jos nykymeno jatkuu niin samoissa saattokodin vaipoissa tavataan! Vihannekseksi lääkittynä. Heille täytyy niitä myrkkyjä antaa enemmän kun he parempikuntoisina voivat karata helpommin ;p

Ai niin, yksi hyvä keino pitää nämä terroristit loitolla on... tupakanpoltto, he kun niin inhoavat sitä etteivät voi lähelle tulla...

Saatte provosoitua ihan vapaasti ja kerätä vaikka kaksikin pussillista kiviä...

Pari viikkoa jo mennyt ilman tupakkaa,,,eipä tuo ole paljoa tehnyt mielikään,,,kyllä se tässä menee pikkuhiljaa,,,tulihan tuota pössyteltyäkin yli 40v/aski--pari päivässä,,,että kokemusta tupakoinnistakin löytyy.

on suihinotto. Aina kun tekee mieli imaista röökiä, niin ota kaverilta suihin. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: ottaessasi saat... Mutta tähän tarvitaan viriili kaveri. Jos on oikein miesvaltainen työyhteisö/naapurusto, ongelmaa ei pitäisi olla, ja kapakoissahan imureita oikein hakemalla haetaan..! Notta siittä vaan.