Kumihame. Olin aina vihannut kumiahmeita. Ne ovat jotenkin epäeroottisia, etenkin pinkit. Toisin kuin hameet yleensä. Tai enpä erehtyisi sanomaan eroottisiksi sellaisia ruskeasävyisiä, kukikkaita ja nuhjuisia pitkiä hameita, jollaisia äidit käyttävät. Koska minunkin äitini käytti sellaista, kun leipoi pullaa keittiössä ja vihelsi. Äitihän on epäeroottinen hahmo, siis oma sellainen. Mutta lyhyet hameet ovat erikseen. Poikkeuksena siis kumihameet. Epäeroottiseksi liiaalla erotiikantavoittelulla pilattu pohjimmiltaan eroottinen vaatekappale. Typerä. Kumi hiostaa.
Korkokengät sanovat naps naps naps naps naps katulaattoihin. Nekin ovat pinkit. Kuin Barbiella. Sellainen inhottava, kestohymyinen nukke, jolla on pitkät kauniit raajat (jotka liikkuvat kylläkin 360 astetta ympäri, mutteivät astettakaan sivuille. Tai ehkäpä tämä epäloogisuus on korjattu uusimmissa nukeissa, mene ja tiedä. En ainakaan ole nähnyt lelukirjassa mainosta: "Nyt uudet loogisemmat Barbiet: lonkissa ja olkapäissä pallonivelet, jotka mahdollistavat entistä luonnottomampien roolimallien kehittelyn pikku balleriinoille, jotka reväyttävät viisivuotiaina reitensä tavoitellessaan Barbien notkeutta. Uutuutena myös nännit!". Minulle ei tule lelukirjoja.) ja ihannevartalo. Pikkutytöt tahtovat meikata kuten Barbiet. Teinitytöt haluavat olla laihoja kuin Barbiet ja heistä tulee anorektikkoja. Ikinuoruutta tavoittelevat kolmekymppiset haluavat pukeutua kuin Barbiet. Yli-ikäiset rouvat haluavat samanlaisen ihon kuin Barbiella on. Barbie on sairaus.
(Jatkakaa... Voitte vaikka jatkaa vaatteiden kuvailua. Tai kertoa vihdoin, onko kuvattava henkilö kertoja vai ohikulkija. Kertokaa!)
Korkokengät sanovat naps naps naps naps naps katulaattoihin. Nekin ovat pinkit. Kuin Barbiella. Sellainen inhottava, kestohymyinen nukke, jolla on pitkät kauniit raajat (jotka liikkuvat kylläkin 360 astetta ympäri, mutteivät astettakaan sivuille. Tai ehkäpä tämä epäloogisuus on korjattu uusimmissa nukeissa, mene ja tiedä. En ainakaan ole nähnyt lelukirjassa mainosta: "Nyt uudet loogisemmat Barbiet: lonkissa ja olkapäissä pallonivelet, jotka mahdollistavat entistä luonnottomampien roolimallien kehittelyn pikku balleriinoille, jotka reväyttävät viisivuotiaina reitensä tavoitellessaan Barbien notkeutta. Uutuutena myös nännit!". Minulle ei tule lelukirjoja.) ja ihannevartalo. Pikkutytöt tahtovat meikata kuten Barbiet. Teinitytöt haluavat olla laihoja kuin Barbiet ja heistä tulee anorektikkoja. Ikinuoruutta tavoittelevat kolmekymppiset haluavat pukeutua kuin Barbiet. Yli-ikäiset rouvat haluavat samanlaisen ihon kuin Barbiella on. Barbie on sairaus.
(Jatkakaa... Voitte vaikka jatkaa vaatteiden kuvailua. Tai kertoa vihdoin, onko kuvattava henkilö kertoja vai ohikulkija. Kertokaa!)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siis kuka nyt muka haluaisi samanlaisen vartalon kuin Barbiella on? Litteän vatsan, upeat rinnat, kauniin naaman sekä hoikan ruumiin. No, kaikki, melkein. Paitsi minä. Minä halveksin häntä. Hän on vain pikkuinen feikki, kuten muutkin ketkä pyrkivät sellaisiksi, kuin Barbie on. No, haluatte varmaan tässä vaiheessa tietää kuka minä olen, vai? No paljastan sen siis teille. Minä olen Suvi Lahti. Siis...
...siis juuri Se Suvi, jolla on rillit. Takkuiset, rasvaiset hiukset. Huono ryhti. Se, joka istuu aina luokan takanurkassa ja tekee läksynsä, tietää vastauksen kaikkeen, muttei koskaan viittaa. Kukaan ei huomaa, jos olen poissa koulusta. Maastoudun koulun seinään. Olen hiljaa kuin hiiri. Minulla ei ole koko luokassa yhtään ystävää. Kukaan niistä räkänokkaisista pojista ei pidä minusta. Hyvä. Täydellinen tausta sellaiselle, jollainen minäkin olen. Kukaan ei huomaa, harva tunnistaa ruuhkabussissa. Kukaan ei tunne. Kuulun juuri siihen promilleen ihmisistä, joita ei muisteta kutsua luokkakokoukseen kymmenen vuoden päästä. Se voisi tosin vähän harmittaa. Mutta haluaisinko todella nähdä ketään niistä kusipäistä enää silloin? "Hei, muistatte varmaan minut, yhteishaussa en päässyt haluamalleni linjalle amikseen jotenka jouduin metallipuolelle. Jätin sen kesken, ja pääsin sähköpuolelle. Lopetin ekan vuoden jälkeen, koska vastustin pakkoruotsia, enkä ollut tajunnut, että sitä opiskellaan sähköpuolellakin. Menin sivariin, koska kunnioitan kaikkea elämää. Sitten tein erilaisia hanttihommia, ajoin pimeetä taksia ja levitin mainoksia. En kuitenkaan kokenut sitä kutsumuksekseni vaan lähdin etsimään itseäni Intiaan ja bongasin sieltä uuden uskonnon itselleni, se on eräs hindulaisuuden muoto, joka hyväksyy luuseritkin. Niin, kuten jo sanoin, kunnioitan kaikkea elämää. Nykyään elän uskoni mukaan ja olen vihdoin löytänyt elämäni tarkoituksen, kieltäydyn lääkkeistä (ai niin, makasin muutne puoli vuotta sairaalassa vaikean maksatulheduksen takia, mutta uskoni antoi minulle voimaa kieltäytyä niistä myrkyistä!) ja ostan vaatteeni kirpputorilta. En käytä ehkäisyä ja minulla ja työttystävälläni onkin jo kolme lasta. Asumme kommuunissa muutaman muun samaan uskontoon kuuluvan perheen kanssa, joita myös elättävät valtion työttömyysturvat että Irti Huumeista!- yhdistys. Jumalat olkoon teille suopeita." (Kari Vespäläinen, jolla on jo nyt lupaavat amisviikset ja huumetausta).
Torilla oli jo täysi vipinä päällä, olihan kellokin jo yli yhdeksän. Humalaisia teinejä. Poppiautoja. Huumekauppiaita. Mahdollisia murhaajia perhosveitset taskussaan, "kaiken varalta". Olin yllättäen niistä kovin tietoinen ja koin oloni turvattomaksi ilman omaani, tyylikästä metallisinistä. Yleensä pidin sitä taskussani tai rintsikoissa. Tänään minulla ei ollut kumpiakaan, tissien väliin oli lähes mahdotonta tunkea mitään, kun kaula-aukkokin oli suurin piirtein napaan asti. Kipitin kiireettömän näköisesti torin halki, väistelin särkyneitä kaljapulloja ja koitin pysyä pystyssä päin törmäilevistä humalaisista huolimatta. Näin jo torin toisella puolella hohtavan valomainoksen... (JATKAKAA! JO MUUTAMA RIVI SAATTAA INSPIROIDA JOTAKUTA MUUTA KIRJOITTAMAAN TARINALLEMME JATKOA!)
toi teidän juttu on hieman sekava ensin puhutaan hameesta ja sitten hissukka rillipää suvi lahdesta ja sit kertoja onkin yhtäkkiä mies ja sitten lutka jonka kaula aukko on napaan asti... tässä ei ole mitään järkeä... mutta tää oli vaan mun mielipide, en halua pilata teidän tulevaa kirjailijan uraanne.