Nyt omat viljat näyttää hyvältä
Voiko vielä tulla kato
vuosi.
321951
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Ellet ole vielä puinut, voi tulla vaikka mitä. Jos sato on jo katon alla, kadon todennäköisyys on hieman pienempi.
Laurinvilut ovat vielä tulossa. Elokuun 10 päivän tienoilla halla vie viljat ainakin pohjoisemmassa.
Puintiaikana sitten sataa, joten jäljelle jääneet jyvät itävät tähkissä.
Täyskatokin voi siis tulla. Tässäpä pessimistin näkemys. :-)
Oli kunnon halla yöt ei se kummempaa vaadi . Viljat
oli painoiltaan n:30 kg / hl ja rypsit satoo tuli
500 kg / ha
Vai oliko 1866. Halla vei rukiit niin tyyni että kolmasosa kansastakin kuoli. Eli mitään ei ole vielä varmaa
muistan liiankin hyvin. Omat viljat ajettiin silppurin läpi laakasiiloon, kun ei kannattanut enää puida. Sitten jollain oli vehnää joka oli täyttynyt mutta ei olisi kelvannut leipävehnäksi, sitä säilöttiin karjalle murskeviljaksi. Silloin oli tuskan hiki otsalla kun olin juuri ostanut pankkilainalla tilan ja eka vuosi oli menossa. Samana syksynä vielä sattui ostamani uusi massikka poksauttamaan askin rikki, ja takuu oli tietty juuri päättynyt....
Vieläkin toi vuosi aiheuttaa kylmiä väreitä selkäpiissä...
ole puitu. Keväällä ennen kylvöjä on sato suurimmillaan ja siitä se sitten lähtee pienenemään. Itse muistan 70-luvun alussa syksyjä, kun varusmiehetkin olivat apuna korjaamassa viljaa seipäille, oli monenlaista puolitelaa ja levikepyörää puimureissa. Meillä oli levikepyörät massikassa ja puitiin kaikki jotenkin. Naapurilla useampikin konemies yritti puida, vaan paras tulos oli tankillinen viljaa, joka tuli puimurin mukana pellolta pois, kärrylle ei tarvinnut tyhjentää pellolla yhtään mitään! Helmikuussa puivat seipäiltä niitä varusmiesten seivästämiä kauroja.
1987 vuosi on jäännyt myöskin mieleen vankasti, mutta kaikki puitiin silloinkin, vaikka hlp:t ei kaikin osin päätä huimanneetkaan tai sitten huimasivat pienuudellaan! Tällöin kuitenkin kasvukausi oli kaikin puolin kurja, 70-luvun alussa oli hyvät alku asetelmat, mutta rankat sateen ennen puinteja muutti tilanteen täysin.
Olen tietty optimisti, että kaikki saadaan taas talteen ja laadukkaana, muutenhan en keväällä kylväisi ja kesällä panostaisi kasvustoon. Tilanne voi kuitenkin muuttua ihan viime metreillä, näin omin silmin kuinka 15ha pystyä ohraa v.2005 laskevan virtauksen ansiosta (trombiksi usein luultu) lakoontui muutamassa sekunnissa täysin maahan. Puintitappiot valtavat ja laatu oli mitä oli. Mainittakonn, että seuraavat päivät menivät peltikattoja naulatessa ja pihoja siivotessa, metsääkin kaatui riittävästi. Luonnon edessä olemme aika voimattomia joskus!
Aika sama puiko vai jääkö peltoon. Kuivauskustannukset ja puimuriremontit säästyy ja tukieuro tulee satoi tai paistoi
Täällä Pohjois-Pohjanmaalla, hukkumiselta säästyneilläkin lohkoilla, vilja on vielä jokseenkin vihantaa ja jyvän kehitys sangen alussa. Kaksi lievää hallayötä takana. Aavistuksen verran ruskeaa perunan ylimmissä lehdissä. Tuskin tuo vielä viljoja vei, mutta ensi yökin on vielä hallayö. Täältä tuhoutuu koko viljasato ensi yönä mikäli tulee hiukankaan kylmempi yö, kuin pari edellistä.
Viljojen suhteen on siis mahdollisuus vielä täydelliseenkin katoon. Perunassa on jo sellaista kananmunan kokoista mukulaa, että perunattomaksi ei enää voi mennä.
Hyvin lievä hallayö oli. Nyt kyllä saisi jo lämmetä ja lopettaa tuon hallalla uhittelun. Poutaa ja lämmintä olisi toivelistalla. Vettä on jo tullut 2-3 vuoden tarpeet tälle suvelle.
Missä viipyvät ne leppeät elokuun yöt?
Nautintaoikeus, tai kärsintävelvollisuushan meillä näihin säihin tietenkin, ainoastaan on.
sadon. Mistäs näitä ennalta tietäisi.
Nyt menee kaikki lakoon. Tätä viikko niin saa jättää sampon halliin
vaan hyvältä näyttää, tänään vettä 49mm ja lisää tulee! Osa maista jo aika liruna ja kuivuminen voi olla niin ja näin, jos ensi viikolla tulee vielä luvatut vedet.
Jos pysyy pystyssä tuollaisessa sateessa niin ei siellä thkässsä mitään ole
8 milliä kertyi eilisen ja yön aikana etelä-pohjanmaalla.
e-p . suupohja . eroja siis löytyy. yhtään ei tarttis enää sataa.
50 km pohjoseen, sadealueen reunalla ollaan pahin meni keskempää suomea.
, odottelen vielä ihan kelvollista satoa. Kasvusääteitä olen tietty ruiskuttanut, kun tuli laitettua typpeä ohrallekin 130kg/ha. Jyvälukua tähkässä 60 ja tiehys yli 600kpl/neliömetri. Ohrassa pieniä lakoutumia vielä, vehnät pystyssä ja kaurat. Viimeisin sade 55mm.
Oletpa ahne paska. Esimerkiksi ruotsissa korrensääde on kielletty. Toivottavasti saa ahneen lopun ja kaikki menee lakoon ja mätänee sinne. Itse laitan vain 80 kiloo N
et pistetään pellot kasvamaan. Vaarilla tuppas menee kasvustoja lakoon, kun ei vielä tuollon ollu markkinoilla kunnon kasvunsääteitä ja vähän kateelliset & vahingoniloset naapurit viisasteli; et on nii ahne mies, kun yritää kahta satoo saada! Kävi joskus, että lakoontunesta kaurasta alko tulla uutta kasvustoa...
Vaan asiaan, ihan laillista on käyttää kasvunsääteitä täällä, pelle ramstedit on erikseen. Kyllä reilummalla lannotuksella on viisainta käyttää korrenvahvistusta ja monasti vehnällä ja rukiilla käytän jaettuna. Ruistakin on mukava viljellä, kun kasvustot pysyy pystyssä ja tulee puimurin säiliöönkin tavaraa.
Ohralla meillä on menossa pieni kokeilu, vajaa parikymmentä hehtaaria on tehty sitten viimesen päälle, on lannoitus vedetty siihen mitä ymp.tuen ehdot sallii ja korrenvaahvistus ruiskutettu huolella, sekä taudit torjuttu kahden aineen yhdistelmällä ym. Kasvustotarkastus oli heinäkuun puolella ja puintikin tulee valvottuna. Muutamissa kohdin on pieniä lakoutumia tullut näillä sateilla, mutta kasvusto käytännössä pystyssä, vielä...
Tuttuhan se on mikä ahnetta odottaa, mutta yritän kuitenkin ottaa maistani kunnon satoja, aina se ei kuitenkaan onnistu.
Lako lapset ruokkii...
Ja kyllä se nykyäänkin vielä on niin, että ei hyvät sadot tahdo aina kokonaan pysyä pystyssä.
Ruotsissa paljon isompia satoja ilman vahvistimia ja pystyssä pysyy.
Satanut Ruotsissakin siihen malliin, että jos ei
ole haettu vetoapua naapurista sääteiden muodossa
voipi olla Nilsin tahi Larsin kasvustot laossa.
Tuskin on laontorjunta-aineet pelkästään Suoma-
laisia varten valmistettu.
Amattitaidottomuutta tai ei, mutta kyllä ne lako-
kasvustot näkee yleensä vuodesta toiseen samoilla pelloilla ja joku kotieläinrakennus on
siinä lähistöllä.
näe nälkää.
Laatu voi kärsiä jos vielä sataa mutta muuten on melkein laarissa
Kaura tuntuu olevan maidolla ..............
............................................
...................................................
....................................!?
kyllä täällä voi vielä tulla ja mitä sateet .
Se oli siinä sitten
Jos sateet jatkuu vielä niin ei tule edes rehua
Ei kai nyt niin huonosti voi mennä, ettei rehuksi kelpaa syysviljat?
Meillä joskus ruis ollut koko hurjassa kelissä, sako meni aika alas, mutta mämmiä ja näkkileipää niistäkin tehtiin tunnetun valmistajan toimesta.
Isäukolla syysvehnät pääsi itämään tähkään vähän, niin possut pisteli ne vehnät kummakseen poskeensa ja muutettiin katovehnät sianlihaksi. Ostettiin vekselillä porsaat ja pihalle pirunmoinen aitaus, syksyllä naskit lihoiksi.
kotieläimen elimistö punahomeesta.
olis vahingollisia. Muutama vuosi sitten selvitin asiaa muutamilta kolleegoilta neuvontajärjestöistä, kun sattui vehnät jäämään melkoiseen likoon ja punahometta tuli jonkun verran.
Tuolloin yksiselitteistä vastausta ei löytynyt, ainoastaan joillekin siipikarjatiloille sanottiin siitä olevan haittaa, jonkun tutkimuksen mukaan. Jotain kuvastanee se, että syksyllä sama erä kaupattuna ei kelvannut rehuksi juuri punahomeen vuoksi, mutta keväällä ei mitään vaikutusta!
Yhtään erää ei ole vielä jäännyt tänne tilalle sen vuoksi, että toksiineja olisi ollut liikaa!
Ei sovi emakoille ja lehmille tulee kaikenlaisia
lisääntymis häiriöitä....
ei merkitystä lihasioille eikä mulleille
Homemyrkkyjen vaikutus eläimiin riippuu toki eläinlajista. Yleensä katsotaan, että märehtijät kestävät homemyrkkyjä parhaiten pötsikäymisen vuoksi.Homeisen viljan syöttäminen tiineille, tai lypsäville lehmille on kuitenkin AINA VAARALLISTA. Vaikutukset nautakarjalle>>Rehun hyväksikäyttö huononee, Ripuli, Oksentelu, Maidontuotanto alenee, Hermostolliset häiriöt, Kuolleisuus nousee, Tautien vastustuskyky heikkenee, Veren hyytyminen hidastuu. Homeisen rehun käyttöä ei suositella edes lihanaudoille ko syistä.