Mä oon huomannu etten ahmi nälkääni vaan yritän päästä eroon negatiivisista tunteista. Ahmin oksentaakseni.. Kestän nälkää mutten sitä ahdistusta joka tulee kun en saa ahmia ja oksentaa.
Miten teillä muilla?
Miten teillä muilla?
Miksi
Ahmit?
8677
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
olen huomannut, että ahmituttaa vaikka vatsa olisi kuin täys..Ahmimisesta on vaan tullut tapa rentoutua ja "tyhjentää" päänsä. Kuin alkoholisti vetää viinaa, minä vedän ruokaa
Ahmin: tottumuksesta, tekemisen puutteesta, koska ruoka on niin hyvää.
Kiellän tunteilut.
Mä varmaankin ahmin kun ahdistaa ,joskus tiedostamatta jotain ahdistuksen aihetta mut nykyään varmaan enemmän tietoisesti.
Ja mä ahmin myös kun nään peilistä sen-hirveen-läski-ihra-luuseri-tyhmän
ja jotkut lääkärit tai terapeutit ei tunnu tajuavan et aina ahmimiseen ei kuulu mitään pintaa syvempää vaan riittää kun katsoo peilistä ja näkee hirveän turvonneen läskikasan.
Ja hirveesti vertaan itteeni muihin ihan 90% ajasta tää bulimian vinoutunut ajattelu vie energiaa ihan mielettömästi.
No onneksi nyt taas 4 päivää ahmimatta ja 15 oksentamatta. Oon saanu vähennettyy molempia mut paino ei tipu. Jatkan silti yrittämistä.
Kyl me tää vinoutunut ajatusmaailma vielä voitetaan.
ps. Ja muistakaa jos laihdutatte, niin se on moninkerroin vaikeampaa syömishäiriöiselle kuin terveelle.
vaan se syöminen iskee ihan yllättäin.
Jos mulla on sovittuja menoja ja seuraelämää yleensäkin kodin ulkopuolella, niin silloin saan pidettyä itseni kuosissa.
Mutta kun satun olemaan vähemmän sosiaalinen tyyppi, niin en sitten järjestä menoja.
Vai onko se oikeasti niin, että syömisen verukkeella teen itsestäni vähemmän seuraihmisen kuin mitä oikeasti olisin?
Miksi ihmeessä tää kirous on meidän päälle langetettu. Voi kun tietäis ja voikun jollain olis lääke tähän.
On paha olla. Puran ahdistusta ahmimiseen. Ja se siihen tosiaan auttaakin...
Ja toisaalta pidän ahmimista yhtenä (ja kaikista pahimpana) itsetuhokeinona. Viiltely ja itsensä polttaminen ei ole (mun mielestä) mitään verrattuna ahmimiseen. Se on mulle kaikista kamalin rangaistus, mitä voin itselleni laittaa, se ahmiminen.
ja se ähky tuntuu jotenkin hyvältä ja myös se, että sen saa pois.
..ahmin huonoon oloon joka tulee siit et on jostain syystä joutunu syömään vaik ei haluis, tai siks et on vaan mokannu ja menny syömään jtn karkkii tai muit herkkuja.. jos on päättäny aamul et tnä en syö mitään ja sit joutuuki jotain syömään, nii tulee sellanen olo et ok tää päivä on jo menetetty ja sit vaan ahmii ja oksentaa ja päättää et huomenna sit uudestaan.. siit tulee niin kierre. turhaa, mut sille ei voi mitään..
itse ahmin yleensä silloin kun oon yksin. jos ei oo mitään muuta tekemistä ja oon yksikseni, niin silloin se ahmiminen iskee. säälittävää. mutta aina kun oon menossa ja mulla on tekemistä ja seuraa niin koko syömisongelma ja ahmiminen unohtuu. tosin oon neuroottinen kaloreista seurassakin, mutta helpompaa on ku on muutaki ajateltavaa.