onko täällä ketään hereillä joka jaksaa puhua minun kanssa. en jaksa enään, poika kaveri on päissään toista vuorokautta ja jätti minut tänään kohta kahden vuoden yhteis elon jälkeen tekstiviestillä ja ku tuli takasi kotipaikka kunnalle oli toiset akat kyytii ottanu ja leperteli niille minun silmien edessä. masennus iski! en jaksa. auttakaa, kaipaan seuraa ku en jaksa yksin...
Valvokaa minun kanssa, en jaksa yksin!
valmistetaan jatkot taivaalle
6577
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Surullista,kun ihmiset käyttäytyvät toisiaan kohtaan ilkeästi,ole sinä vahvempi,äläkä kosta poikakaverillesi samalla mitalla.Hänen päänsä selvittyä,seurustelusta pystyy puhumaan ihan rakentavaan sävyyn,jos se päättyy tähän,niin elä vaan omaa elämääsi etiäpäin.Hae apua,jos et jaksa yksin,elää kannattaa aina!
Kyllä se siitä. Noin käyttäytyvä poikakaveri ei mun mielestä ole suremisen arvonen. Ei sillä voi enää ton jälkeen olla sulle muuta tarjottavaa, kun sydänsuruja.
Sydänsuruja tulee, se on väistämätöntä. Ei niiden takia kannata tehdä mitään hätiköityä. Niillä on myös tapana parantua. Se ei ole mikään kuoleman sairaus.
Mutta koita jaksaa. Maailmassa on paljon mukaviakin ihmisiä, joihin tutustua. Varmasti sun elämässäs tulee olemaan joku paljon parempi ja rakastavampi mies. Vähän toivoa, vaikka ankeelta elämä nyt tuntuskin. =)
Ihanaa ku te ymmärrätte. nyt sain kuulla että mitä ne PIKKU tytöt ukkoni mukana taas on. ala ikäsiä tyttöjä ja ukko on kuitenki vähän yli parikymppinen.
nuorin taitaa olla 91 syntyny. alan luottaa itteeni että olen sille sitä parasta, eikä se voi saada mitään toista. mutta olen tiukka! en anna helpolla anteeksi! en todellakaan! te foorumilaisette saatte minut hyvälle tuulelle
Nyt on yö mietitty ja olen tehnyt päätöksen etten enään sotkeenu siihen poikaan, ansaitsen paljon paremman elämän ilman sitä. Toivon vaan hyvää loppu elämää ukolle, tai toisaalta sama mitä se on. minä opin jaksamaan. pakko oppia. pää pystyssä ja jos se elämä sitten hymyilis. toivotaan niin! mutta itkua en enään päästä. Kiitos teille
joo
Kuullostaa aika ikävältä :( Ansaitset varmasti paremman ja luotettavamman poikaystävän.
Koita kestää! :)