Olisin utelias kuulemaan kokemuksia seksin ja/tai orgasmin merkityksestä vaihdevuosioireissa.
Itselläni on se tilanne että ainoa mitä kuvittelen vaihdevuosista johtuvaksi on lievä äkillinen hikoilutus aina joskus.
Elän seksuaalisesti aktiivista elämää ja olenkin miettinyt kuinka suuri vaikutus tällä on. Minulla on useita ystäviä joilla ei elämäntilanteesta johtuen ole seksiä ollenkaan eikä huvita edes itse hoitaa asioita...ja ikäviä oireita on kaikenlaisia.
Mietityttää mikä on syy ja mikä seuraus...
Vai kuulunenko sitten vaan siihen harvinaiseen ryhmään jolle oireita ei juurikaan tule...
Itselläni on se tilanne että ainoa mitä kuvittelen vaihdevuosista johtuvaksi on lievä äkillinen hikoilutus aina joskus.
Elän seksuaalisesti aktiivista elämää ja olenkin miettinyt kuinka suuri vaikutus tällä on. Minulla on useita ystäviä joilla ei elämäntilanteesta johtuen ole seksiä ollenkaan eikä huvita edes itse hoitaa asioita...ja ikäviä oireita on kaikenlaisia.
Mietityttää mikä on syy ja mikä seuraus...
Vai kuulunenko sitten vaan siihen harvinaiseen ryhmään jolle oireita ei juurikaan tule...
Vastaukset 19
Vanhimmat
Olisiko kuitenkin niin, että ne ikävät oireet ovat enemmänkin syy siihen, ettei seksiä tee mieli harrastaa kuin seksittömyyden seurausta? On aivan selvää, ettei seksi tule ensimmäisenä mieleen, jos yöt menevät levottomasti märkiä lakanoita vaihtaen ja päivät puolinukuksissa töissä, kun vielä tuottavuusvaatimukset ovat samat kuin puolta nuoremmilla.
Sitten voi olla niinkin, että syy seksittömyyteen ei ole pelkästään naisessa, vaan myös mies voi olla haluton. Tästä harvemmin puhutaan, aina on esillä vain potenssi ja pienet siniset pillerit. Erilaiset sairaudet, yleinen väsymys ja masennus tai vähäisempikin henkinen alakulo voivat kaikki johtaa siihen, että sukupuolielämä hiipuu vakituisessa parisuhteessa.
Nuori olet vielä..ei 49-vuotiaana mullakaan ollut mitään oieita..päinvastoin kamalat halut..Mutta mutta annas olla kun täytät 50 ja siitä yli ..alkaa tapahtumaan ..ja se tulee äkkiä. En halua pelotella ..kerron vain kokemuksestani.
Vielä 58 vuotiaana on kamalat oireet kun kk jatkuu eikä näinoleen saa helpotusta hormoneistakaan. Toivon kivutonta jatkoa..
Minulla oli n.47-vuotiaana halut ihan kohdallaan tai olin aktiivisempi kuin ennen. Mutta, mutta, niin siinä vain kävi, että eipä juuri haluja ole ja vaikka olisikin silloin tällöin, ei vain JAKSA.Yritän kuitenkin puolisoni mieliksi harrastaa sitäkin puolta. Emme voi kuitenkaan sille mitään, että joiltakin naisilta halut lähtee ja toiset taas voivat olla hyvinkin aktiivisia. Kannattaa avoimesti keskustella asiasta puolisonsa kanssa.Olen 54v.
Minultakin katosivat halut, kun poistettiin kohtu ja molemmat munasarjat. En enää saa orgasmia juuri koskaan. Onneksi mieheni ei ole vaatimassa seksiä, mutta koitan hänen mieliksi aina silloin tällöin harrastaa seksiä. Muuten meillä menee parisuhteessa ihan hyväin, emme juuri riitelekään. Hormoneja käytin pari vuotta, mutta lopetin, kun niistä alkoi olla enemmän haittaa kun hyötyä. On kyllä ikävä niitä aikoja, kun vielä oli sängyssä kivaa. Nykyisin siellä on kivaa vain silloin, kun saa nukuttua koko yön heräilemättä.
Minulta poistettiin kohtu keväällä. Munasarjat jätettiin. Ei ole vaikuttanut haluihin mitenkään.Minulla ei tosin ole mitään vaihdevuosioireitakaan.
Siis olen itsekin ihmetellyt, miksi näin on, menkat olleet poissa nyt pari vuotta, eikä ihmeempiä oloja ollut, kuten aloittajallakaan, pikkuisia hikipuuskia. Toivottavasti näin jatkuisi ainakin jonkin aikaa.. Eli nautin tässä ja nyt tilanteesta, en sure huomista.
En käytä mitään hormoonilääkitystäkään.
Hei, miten niin et saa helpotusta hormoneista, kun kuukautiset jatkuvat? Kyllä minä tunnen naisia, jotka ovat saaneet korvaushoitoa vaihdevuosivaivoihin jo ennen kuukautisten loppumista.
Lainaus ja seur. jutussa samanlainen tapaus.
"eipä juuri haluja ole ja vaikka olisikin silloin tällöin, ei vain JAKSA.Yritän kuitenkin puolisoni mieliksi harrastaa sitäkin puolta."
En ymmärrä miksi puolisoa mielyttääkseen pitäisi suostua. Etkö sinä ole oman kehosi herra etkä orja. En kerrassaan ymmärrä...
Lukekaa vielä tämä niin ymmärätte mielipiteeni. Olin niin kauan puolison mieliksi (pallien tyhjentäjä), että meni omanarvontunto, tuli itseinho ym ym ym. Nyt sitten kiroan itteeni 6 vuoden jälkeen mikä idiootti olin ku suostuin. Eipä enää tule minua kukaan niin lähelle, sellainen trauma jäi. Eli ikuisesti selibaatissa.
Eli lopettakaa se väkisinantaminen hyvissä ajoin, ettei käy kuin mulle.
No helpotusta vv-oireisiin ei saa pelkästä keltarauhashormonista jota saisin, mutta en estrogeenia koska kuukautiset tulevat melko normaalisti ja lääkäri katsoo että oma hormonituotanto on vielä senverrran korkealla. Vaihdevuosioireisiin pelkällä keltarauhashormonilla ei ole mitään merkitystä..lihottaa vain ja aiheuttaa masennusta joskin sillä saadaan kuukautiset tulemaan säännölisesti mutta silläkään ei niin väliä tässä iässä enää..odottelen vain niiden loppumista.
Hei. Vaihda ihmeessä lääkäriä eli mene toiselle gynelle, kyllä heissä on paljon niitä jotka ymmärtävät naista ja vv-oireita, että antavat hormoneita. Minä olen 46-vuotias ja kuukautiset tulevat normaalisti tosin lyhyemmin kierroin, ja oma gyneni antoi oitis Estrena-geelireseptin ja koska kohtu on tallella, pitää ottaa keltarauhasrhormonia. Lugesteron eli luonnollinen hormoni on mielestäni paras, ei lihota eikä masenna ja nukuttaa hyvin, otetaan yötä vasten. Estrogeenigeeli on aivan ihana, sitä voi säädellä mittatikun avulla sopivan määrän omien tuntemusten mukaan. Masennus on kadonnut, uupumus ja väsymys samoin, lihaksia ei enää särje, seksi maistuu taivaalliselta....jne.
olemme olleet mieheni kanssa yhdessä reilut 37vuotta ja kaikki nämä vuodet olemme harrastaneet seksiä aika runsaanlaisesti.nyt kun itse olen 53 ja mieheni muutaman vuoden vanhempi niin seksi on meillä vielä parenpaa ja avoimenpaa kuin nuorenpana,molemmat olemme aktiivisia siinä ja vaihtelun haluisia kokeilemaan eri asentoja.ehkä sekin vaikuttaa halukkuuteen että olemme liikunnalisia ja aika nuorekkaita ikäiseksemme.
Mullakin aloitettiin estrogeenihoito jo kuukautisten ollessa vielä säännölliset. Vaihdevuosioireet kamaline masennuksineen, itkupuuskineen, yöhikoiluineen alkoivat jo 45-vuotiaana. Elämänlaatu muuttui totaalisesti. Ja tiedättekös hyvät kanssasisaret, vasta hormonikorvaushoidon aikaan olen saanut ensimmäiset orgasmini. Ja saan edelleen. Huikea tunne kun olin luullut että kuulun siihen naisryhmään joka ei "osaa" orgasmia saada. Ilmeisesti hormonitoimintani on aiemmin ollut jotenkin vajavainen. Puhuttakoon hormonihoidon riskeistä mitä tahansa (ja tottahan ne on), minä en varmaan olisi enää hengissäkään ilman niitä. Olin niin masentunut että en olis jaksanut kauan enää elää. Ainahan pitää punnita hyvät ja huonot puolet aloitettaessa mitä tahansa lääkitystä. Nyt on ihanaa mummona ollessa nauttia seksistä täysin rinnoin!
Niin mun on siis tultava toimeen ilman noita hormoneja vaikka mikä olisi. Edes limakalvoille ei kovin estrogeenipitoista valmistetta saa laittaa. Ja kun kaikki on muutenkin niin kurjaa, masennusherkkänä sairastuin taas siihenkin. Ja masennuslääkkeet vie kyvyn saada orgasmi, ainakin useimmiten ja useimmat lääkkeet. Mulla oli Citalopram. Nyt sattuneesta syystä olen ollut hetken ilman niitä ja kas kummaa, saan taas orgasmeja, siis itse...olen sinkku. Mutta aiemmin ei tullut seksi mieleenkään. Nyt sitten pitäisi valita syökä noita masislääkkeitä ja on viilipytty vai eikö syö ja itkeskelee ja suunnittelee välillä päiviensä päättämistä, mutta nauttii seksuaalisuudestaan...elämä on todellakin v-mäistä. Mutta kyllä on ollut ihan kiva taas tuntea se hyvänolontunne, minkä laukeaminen aiheuttaa. Ei sitä haluaisi menettääkään enää.
Voisi jopa etsiä miehenkin vielä vanhoilla päivillään..=)
Ei siis sen puoleen mitä elämässäsi on ollut mutta ihastelen tuota positiivista asennetta kaiken keskellä!
Muutoinkin on ollut mukava viesteistänne huomata että apua lääkkeiden muodossa on saatavissa sitten kun sen aika tulee.
Iloitsen myös ikäisistäni naisista joilla seksielämä on luonnollinen ja hyvä osa elämää. Itse uskon että hyvä seksi tuo kaikenlaista lisäbonusta naisen elämään ja olen taipuvainen uskomaan että sillä olisi hyvä vaikutus myös vaihdevuosien sujumiseen...mene ja tiedä. Täytyy vain toivoa että pysyy muuten terveenä.
Tuo jäi mietityttämään kun joku kommentoi "pakkopanoa" miehen vaatimuksesta.
Eihän se saisi niin olla että toinen vaatii ja toinen väkisin suostuu, ei tietenkään. Silloin kun välit muuten taas ovat hyvät, voi toisen iloksi tehdä kaikenlaista vaikkei itseä nyt just huvittaisikaan. Se toki edellyttää tosiaan että muutoin on elämässä hyvä yhteisymmärrys.
Toivottavasti sinulle pakkopanon uhriksi joutuneellekin vielä tulee hetki että trauma häviää ja löydät toisesta ihmisestä ilon!
ikää on 53v ja seksi on aina tuntunut hyvältä ja vieläpä saman miehen kanssa 28vuotta. Vuosi sitten alkoivat limakalvot osoittaa kuivumisen merkkejä, mutta ei hätä ollut pahempi, vaan aloin käyttämään Ovestin paikallishoitoa. Se auttoikin virtsarakon ja emättimen limakalvoihin. Lisäksi käytän yhdynnässä liukastetta, eikä halut ole mihinkään hävinneet. Uskoisin, että haluttomuus usein on henkistä laatua. Varsinaista hormoonikorvaushoitoa en vielä ole tarvinnut. Hikoilua on jonkin verran, mutta ei haitaksi asti.
pitäs pelätä sillä hormoneja on e-pilleritkin ja niitä naiset käyttää nuoresta alkaen.
Kaikki hormonihoidot ei kylläkään sovi,en halua että turpoan kun pullataikina,kun löytyskin sopiva tuote mutta ei ole sellasta vielä löytynyt.
Lääkärit ei kerro sivuoireista vaan kirjottavat reseptin tuosta vaan.
Kokeileppas Angelig tuotetta, pienessä määrin sopivia hormoneja. Toimii ! Olin jonkun aikaa ilman, mutta emätin kuivui ja rinnat tipahtivat. Palasin takaisin pillereihin. Elämänlaatu se on tärkeä asia. Tsemppiä naiset.
Vaihdevuoteni alkoivat varsin varhain. Ehdin kärsiä oireista n. 40-vuotiaasta lähtien, kunnes lääkäri vihdoin suostui ottamaan FSH-kokeen reilu vuosi sitten ja se oli huippulukemissa. Silloin sain hormonikorvaushoidon. Kuukautiset olivat loppuneet jo aikoja sitten. Sinkkuna minulla on ollut usein aiemmin (vakituisia) kumppaneita ja olen ollut aktiivinen seksielämässä. Olisin edelleen, mutta olen jollain tavalla erakoitunut ja en halua mennä tapaamaan muita ihmisiä. Ns. faneja on edelleen, mutta en halua mitään yhden yön seikkailuja, joten olen jo kauan ollut ilman minkäänlaista seksielämää. Eli haluihin vaihdevuodet eivät ole vaikuttaneet, ainoastaan huono saatavuus on ongelma ;)
alkamista olivat seksihaluni voimakkaimmillaan. Olin onnessani, koska seksi oli aina ollut sitä sun tätä, ei koskaan edes orgasmia yhdynnässä. Olisin kyllä pannut tuulemaan, jos olisin tiennyt tämän vaiheen kestävän vain vaivaisen vuoden. Onneksi ehdin erota, koska koko sukupuolisuus katosi vaihtareiden myötä. Viimeisen viiden vuoden aikana olen nähnyt yhden ainoan seksiunen ja silloin oireetkin olivat hetken aikaa poissa. Luin äskettäin, että pahoista vaihtarioireista kärsivillä olisi estrogeenitaso muutenkin ollut aina alhainen. Nyt ei seksi enää kiinnosta ollenkaan, toivottavasti tilanne edes hieman paranisi tulevaisuudessa.